Työmatkoja pyörällä, kävellen ja joukkoliikennettä hyödyntäen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöstä puolet tulee töihin yksin omalla autolla. Kolmannes heistä on kuitenkin sitä mieltä, että voisi tehdä työmatkansa myös jollain muulla tavalla. Tulokset käyvät ilmi Resurssiviisas työmatkaliikkuminen -kartoituksesta, joka toteuttiin syksyllä osana Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -yhteistyöhanketta.

Sairaanhoitopiiri on syksyn aikana ollut mukana testaamassa Mobinetin ja Valpastimen kehittämää resurssiviisaan liikkumisen toimintamallia, jossa kartoitetaan ensin henkilöstön liikkuminen kattavalla kyselyllä,  kokeillaan käytännössä eri kulkutapoja, suunnitellaan toimenpiteitä tulosten pohjalta ja organisoidaan hankkeen jälkeen jatkuva työ. Toinen hankkeen pilottiorganisaatio oli Keski-Suomen ely-keskus.

Henkilöstökyselyn tulokset osoittavat, että sairaanhoitopiiristä löytyy potentiaalia kestävään liikkumiseen. Samalla syntyisi kustannussäästöjä ja päästövähennyksiä. Sairaanhoitopiirin henkilöstön työmatkoista aiheutuu vuodessa 2 420 tonnia hiilidioksidipäästöjä (580 kg/työntekijä), mikä syntyy lähes ainoastaan automatkoista. Henkilökunnan oman arvion perusteella päästöjä olisi mahdollista vähentää 29 prosenttia. Jos kolmannes autolla tehdyistä työmatkoista tehtäisiin kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä, pysäköintitilaa vapautuisi noin 350 parkkipaikan verran.

244 työpäivää vuodessa, lähes 500 matkaa kodin ja töiden välillä

Työnantajilla on vaikutusvaltaa henkilöstön työmatkojen kulkutavan valintaan. Ne voivat kannustaa työntekijöitään kestäviin liikkumismuotoihin esimerkiksi tarjoamalla työsuhdejoukkoliikennelippuja, lainaamalla autoja ja pyöriä työasiointia varten, parantamalla pyöräpysäköintia, kunnostamalla sosiaalitiloja sekä organisoimalla kimppakyytejä. Suurimmat vaikutukset syntyvät kuitenkin, kun liikkumisen tuet ja kannustimet kohdistetaan oikeudenmukaisesti myös muille kuin autoilijoille, esimerkiksi erilaisten tukien muodossa. Kestävän liikkumisen tukemiseen liittyvät toimet työpaikalla voidaan koota esimerkiksi liikkumissuunnitelmaan tai matkustuspolitiikkaan, ja niiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti.

Sairaanhoitopiirin kyselyssä selvisi, että yli puolet henkilökunnasta on sitä mieltä, että työnantajan tulisi tukea ympäristöystävällistä liikkumista. Eniten toivottiin tukea joukkoliikennelippuun ja pyöräilyyn. Sairaalassa resurssiviisaan liikkumisen toimintamalli on otettu hyvin vastaan. 
“Ketterä toimintamalli paimensi meidät miettimään asioita ensimmäistä kertaa yhdessä eri toimijoiden kesken”, kertoo sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio.

Ympäristöystävällistä ja terveellistä liikkumista – nyt ja jatkossa

Kiinnittämällä huomiota viisaaseen työmatkaliikkumiseen, päästövähennysten ja kustannussäästöjen ohella parannetaan myös henkilöstön hyvinvointia. Valtakunnallinen terveysliikuntasuosituksen mukaan ihmisten tulisi liikkua noin kaksi ja puoli tuntia viikossa, joten työmatkojen merkitys riittävän liikunnan saannissa on merkittävä. Kuitenkin sairaanhoitopiirin yli 6700 työntekijästä vain 520 saa riittävästi liikuntaa työmatkojen ansiosta – sekin vain kesäaikaan. Potentiaalia olisi vielä enemmän: Jopa 65 prosenttia henkilökunnasta voisi omasta mielestään pyöräillä töihin. Kävely olisi mahdollinen vaihtoehto 40 prosentille työntekijöistä.

Hanke onkin saanut Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä jo aikaan konkreettisia muutoksia. Pieniä ideoita on lähdetty toteuttamaan käytännössä ja sairaalan tiloihin on muun muassa lisätty kuivauskaappeja, hankittu uusia pyörätelineitä sekä intranetissä tullaan kannustamaan kimppakyytien ja joukkoliikenteen käyttöön.

Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio kokeili itse työmatkapyöräilyä hankkeen kokeilujakson aikana. Kulkutapaa valitessa käyttäytymisen muutoksen esteenä ovat usein omat ajatukset ja ennakkoluulot. Myös Aarnion kohdalla parin kilometrin pyöräilymatka taittui paremmin kuin odotettua, säästä riippumatta. “Hyvällä suunnittelulla on monet esteet voitettavissa. Jos käytän hametta, vedän pyöriäyn ajaksi lämpimät housut alle”, Aarnio kertoo.

Hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös Jyväskylään nousevan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden sairaalan suunnittelussa. Esimerkiksi polkupyörien pysäköintitarpeesta on saatu hyviä vinkkejä niin määrän kuin varustelunkin suhteen. Myös joukkoliikenteen reittisuunnittelua on alettu miettimään yhdessä kaupungin vastaavan organisaation kanssa. Käytännössä resurssiviisaan työmatkaliikkumisen linjaukset voisivat näkyä uudessa sairaalassa esimerkiksi yksityisautoilun määrän vähenemisenä.

Jyväskylästä resurssiviisaan työmatkaliikkumisen edelläkävijä

Resurssiviisaan työmatkaliikkumisen -hanke on ennen kaikkea tiivistänyt yhteistyötä Jyväskylän kaupungin liikennesuunnittelun ja isojen työnantajien välillä. Kaupunki on hankkeen myötä saanut muun muassa hyödyllistä tietoa sairaalan työntekijöiden vuorojen alkamisajoista – jos bussi saapuu tasalta ja työvuoro alkaa tasalta, työntekijä on jo auttamatta myöhässä. Paremmalla tiedonvaihdolla linja- ja aikataulusuunnittelua voidaan tarkistaa ja saada työaikojen suhteen palvelevammaksi. Jyväskylän kaupunki haluaa jatkossa laajentaa yhteistyötä muidenkin suurten työnantajien suuntaan.

“Hienoa, että jo muutamassa kuukaudessa on saatu asioita aikaan. Resurssiviisaan liikkumisen ympärille on syntymässä verkosto”, sanoo apulaiskaupungininsinööri Kari Ström.

Tulevaisuudessa kaupunki aikoo tarjota yrityksille muun muassa lisää helposti saatavaa informaatiota ja tietoiskuja. Myös uusia lipputuotteita on kehitteillä.

Lisätietoa:

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkakyselyn tuloksia

Kestävän työmatkaliikkumisen toimintamalli

Keski-Suomen ely-keskuksen työmatkakyselyn tuloksia