Sitran Kestävä koulutus -tutkimusprojekti tuki koulutuksen kenttää siirtymässä ekologiseen kestävyyteen

Mistä työssä oli kyse?

Kansainvälinen Kestävä koulutus tai Education for a Changing World -tutkimusprojekti kokosi 15 suomalaista ja pohjoisamerikkalaista tutkijaa seuraavan tutkimuskysymyksen ääreen: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteisöjen kehittymisen uuden, kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi? Koulutusta, niin kuin muitakin aloja, haastavat isot trendit: ekologinen kestävyyskriisi, teknologian läpitunkevuus, eriarvoisuus, muuttuvat globaalit valtasuhteet ja ikääntyvä yhteiskunta. Miten koulutussektori pystyy vastaamaan näihin? Miten ekologinen kestävyys tulee osaksi koulujen arkea? Mitä opettaja tekee, jos seuraava Greta Thunberg on hänen luokallaan?

Sitran ennakoinnin projekti alkoi vuonna 2015 hieman sen jälkeen, kun Sitran edellinen yhteiskunnallinen visio oli julkaistu. Vision päätavoite on kokonaisvaltainen hyvinvointi, jolle maapallon kantokyky luo reunaehdot. Kestävä koulutus -projektin avulla halusimme tarkemmin ymmärtää mikä rooli koulutuksella on siirtymässä kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa.

Lisäksi tavoitteenamme oli:

1. Vaikuttaa koulutuksen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun korkealaatuisella ja vertaisarvioidulla kirjalla, joka on koulutuksen ajatusjohtajien kirjoittama.
2. Tehdä työtä avoimesti sidosryhmien kanssa koko projektin ajan järjestämällä tilaisuuksia, keskusteluja ja dokumentti-iltoja.
3. Rakentaa silta akateemisen sisällön ja koulutusalan ydintoimijoiden arjen välille, niin että projektissa tuotetut sisällöt voivat hyödyttää heidän työtään.

Mitä tehtiin?

Kestävä koulutus -projekti huipentui Sustainability, Human Well-Being and The Future of Education -kirjan julkaisuun marraskuussa 2018. Kirjasta julkaistiin myös suomenkielinen tiivistelmäjulkaisu Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja (pdf) kesällä 2017. Lisäksi keväällä 2017 järjestettiin Kestävän koulutuksen kehittäjät -koulutusohjelma.

Projekti lähti käyntiin avoimella kirjoittajahaulla kesällä 2015. Tavoitteenamme oli löytää kirjoittajaryhmä, jossa puolet kirjoittajista on Suomesta, puolet Yhdysvalloista ja joiden näkökulmat täydentävät toisiaan. Halusimme myös löytää kirjoittajia, jotka olisivat valmiita osallistumaan yhteiskehittelyprosessiin, johon kuului kaksi kirjoittajatyöpajaa (lokakuussa 2015 ja helmikuussa 2016), toisten kirjoittajien tekstien kommentointia ja lukuisia sidosryhmätilaisuuksia, jossa kirjoittajat avasivat sen hetkisiä ajatuksia omasta artikkelistaan ja koulutuksen tulevaisuudesta.

“

Tutkimuskysymyksenä oli: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteisöjen kehittymisen uuden, kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi?

Onneksemme löysimme kirjoittajatiimin, joka heittäytyi mukaan avoimeen työskentelyyn. Projektin ajatusten avoimessa käsittelyssä ei odotettu siihen saakka, että kirja on valmis, vaan sitä tehtiin läpi projektin. Uskomme, että avoin prosessi vaikutti kirjan laatuun positiivisesti ja rakensi yleisöä kirjalle.

Kaikilla kirjoittajilla oli työn ohjenuorana sama tutkimuskysymys: Miten mahdollistamme oppilaiden, koulujen ja yhteisöjen kehittymisen kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntamallin rakennuspalikoiksi? He kuitenkin käsittelivät tätä kysymystä eri näkökulmista. Linda Nathan pohti, miten luovuustaidot ovat kovaa valuuttaa epävarman työelämän aikakaudella ja Erkka Laininen, miten maailmankuvamme on rakentunut ja miten sen pitäisi muuttua, jotta voisimme siirtyä ekologisesti kestävästi toimiviin yhteiskuntiin. Muihin kirjan kirjoittajiin ja heidän artikkeleihinsa voit tutustua kirjan kustantajan, Palgrave McMillanin sivuilla.

Kirja sisältää 13 artikkelia ja sitä on ollut kirjoittamassa 17 henkilöä. Kirjan kirjoittajajoukossa oli sekä tutkijoita että muita koulutusalan vaikuttajia, kuten High Tech High -koulujen ja opettajainkoulutuksen toinen perustaja Rob Riordan ja Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevä Marjo Kyllönen.

Osana projektia järjestimme Töölön Korjaamolla avoimen dokumentti-illan ja keskustelutilaisuuden koulutuksen tulevaisuutta käsittelevästä dokumentista Most Likely to Succeed. Dokumentti sai niin innostuneen vastaanoton, että olemme projektin aikana näyttäneet sen Suomessa eri yleisölle useita kertoja mm. Jyväskylän yliopistossa järjestetyssä tilaisuudessa ja Maailma kylässä -festivaaleilla. Tämän lisäksi olemme järjestäneet useita muita tilaisuuksia ja käyneet puhumassa kirjasta mm. Harvard Graduate School of Educationissa, Dare to Learn -oppimisfestivaaleilla, Strelka Institutessa Moskovassa ja Pohjoismaisen ministerineuvoston tilaisuudessa Kööpenhaminassa.

Kaiken kaikkiaan projektin aikana on pidetty kymmeniä puheenvuoroja kestävästä koulutuksesta niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Myös osa kirjan kirjoittajista on vienyt aktiivisesti kirjan viestejä eteenpäin puheenvuoroissaan ja mediaesiintymisissään. Nämä ovat olleet tärkeitä tilaisuuksia vaikuttaa koulutuksesta käytävään keskusteluun niissä paikoissa, joissa sitä muutenkin käydään.

Kokeiluilla ja koulutusohjelmalla kohti kestävyyttä oppilaitoksissa

Keväällä 2017 järjestimme Kestävän koulutuksen kehittäjät -koulutusohjelman, jonka avulla halusimme rakentaa siltaa kirjan sisältöjen ja koulutusalan ydintoimijoiden arjen välille. Tavoitteena oli, että projektissa tuotetut sisällöt hyödyttäisivät koulutuskentän työtä myös käytännön tasolla. Ohjelmassa oli mukana 29 opettajaa, rehtoria ja muuta koulutusalan ammattilaista. He lukivat ja käsittelivät ryhmissä vielä julkaisemattomia kirjan artikkeleita. Tehtävänantona oli pohtia mitä kirjan artikkelit tarkoittavat osallistujien työn kannalta. Tämän jälkeen osallistujat pohtivat tiimeissä mitä artikkeleista inspiroituneina he haluaisivat kokeilla omissa työyhteisöissään.

Yhdessä kokeilussa otettiin oppilaat mukaan koulun materiaalihankintoihin, jotta ne olisivat kestävämpiä. Tämän kokeilun avulla haluttiin myös vahvistaa oppilaskunnan roolia koulun päätöksenteossa. Toisessa vahvistettiin neljän eri työyhteisön yhteisymmärrystä koulutukseen vaikuttavista isoista linjoista koulutuksen megatrendikorttien avulla. Yksi ryhmistä keskittyi mindfulness-hetkien järjestämiseen kouluissa ja työpaikoilla taltuttaakseen ainaisen kiireen tunteen.

“

Kestävän koulutuksen kehittäjät -koulutusohjelma vei tutkimuksen oppeja käytäntöön.

Kokeiluista voi lukea lisää Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjasta (pdf) ja ohjelmaan osallistuneet ovat nähtävissä kokeiluita käsittelevässä uutisessa. Kestävän koulutuksen kehittäjien blogisarjassa osallistujat pohtivat esimerkiksi, miksi syrjäytämme keskeisimmät asiantuntijat, kun tavoittelemme kestävää koulua, mitä jos koulu keksittäisiin nyt ja onko kiire koulun ratkaisematon ongelma?

Työ kouluissa jatkuu

Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelma jatkoi elämäänsä myös Sitran ohjelman jälkeen. Helsingin kaupunki järjesti oman Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelmansa keväällä 2018 ja Vaasan kaupunki omansa syksyllä 2018. Opettajat ja rehtorit eri koulutusasteilta kävivät läpi samanlaisen oppimiskokemuksen kuin Sitran ohjelmassa keväällä 2017.

”Lyhytkin vilkaisu päivän uutisiin tekee selväksi, että meillä on suuria haasteita liittyen kestävään tulevaisuuteen, eivätkä kaikki ratkaisut ole aivan heti näköpiirissä. Lapsille ja nuorille pitäisi kuitenkin pystyä luomaan toiveikasta kuvaa tulevaisuudesta ja opettaa muutoksen tekemisen taitoja”, kuvaili Helsingin kaupungin ohjelmasta vastuussa ollut Kirsi Verkka syitä ohjelman tarpeellisuudelle.

”Olin huolissani maailman tilasta eli saastumisesta, muovittumisesta, kemikalisoitumisesta, lajien sukupuutosta, ilmastonmuutoksesta ja pohdin, mitä me peruskoulussa voimme näille asioille tehdä”, kertoi eräs Vaasan kaupungin ohjelmaan osallistunut.

“

Tarvitaan tilaa ja aikaa osaamisen kehittämiselle ja yhteisen ymmärryksen luomiselle.

Sama osallistuja kertoo saaneensa ohjelmasta idean vaikuttaa kasvisruoan lisäämiseen koulujen ja kaupungin työpaikkaruokaloissa ja ylijäämäruuan ulosmyymiseen. Sari Tarvonen, yksi Vaasan ohjelman vetäjistä, on edistänyt kokeilukulttuuria Vaasassa laajasti mm. Vaasan yliopiston opiskelijoiden ja Vaasan kaupungin välisenä yhteistyönä.

Tärkeä havainto Kestävän koulutuksen kehittäjät -ohjelmaan osallistuneilta koulutuksen kehittäjiltä oli, että ensin täytyy luoda tilaa ja aikaa opettajien mielistä ja kalentereista, mutta myös oppilaitosten organisaatiokulttuurista, jotta voidaan pohtia, miten koulu käsittelee esimerkiksi ilmastonmuutosta ja miten se näkyy koulun arjessa ja käytännöissä. Tarvitaan siis tilaa ja aikaa osaamisen kehittämiselle ja yhteisen ymmärryksen luomiselle. Osallistujat painottivat myös yhteisen suunnan tärkeyttä koulun kehittämisessä. Tämä voi löytyä vain sitä kautta, että opettajat ovat kiinteästi mukana koulun strategisessa kehittämisessä.

Kestävä tulevaisuus koulujen tärkeimmäksi tehtäväksi

Sustainability, Human Well-Being and The Future of Education -kirjan pääviesti on, että koulun roolia kestävän tulevaisuuden rakentajana tulee yhä vahvistaa. Yhteiskuntamme suurimmat haasteet ovat luonteeltaan monimutkaisia. Siksi koulujärjestelmämme tulisi tähdätä maailmankuvaa muuttavaan syväoppimiseen ja kasvattaa ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua haasteisiin.

Kirja julkaistiin marraskuussa 2018 sekä avoimena e-kirjana että fyysisenä kappaleena. Julkaisun jälkeen avointa e-kirjaa on ladattu liki 150 000 kertaa. Olemme tiimin kanssa analysoineet kirjan suosiota ja tulleet siihen tulokseen, että koulutuksen ja kestävyyden välinen suhde on erittäin ajankohtainen teema, josta lukijat haluavat tietää lisää. Painoarvoa suosiossa on myös laadukkaalla sisällöllä ja avoimella työskentelytavalla, jossa projektin ajatuksista on viestitty ja keskusteltu koko projektin ajan.

“

Kiitosta saivat laadukas sisältö ja avoin työskentelytapa.

Tämä tutkimusprojektia arvioitiin myös Sitran Tulevaisuusnäkymien ja oppimisen mahdollistaja -vaikuttavuusarvioinnissa (pdf). Vaikuttavuusarvioinnissa tehtyjen sidosryhmähaastattelujen mukaan ”Kestävän koulutuksen kehittäjät -koulutus ja kokeiluohjelma loi paikan koulutusalan ammattilaisten väliselle yhteiselle oppimiselle, ongelmanratkaisulle ja kokeilujen tekemiselle. Se vahvisti osallistujien ammatillista kehittymistä, elinikäistä oppimista ja ymmärrystä kestävyyden eri aspekteista pitkällä aikavälillä.”

Vaikuttavuusarvioinnissa kirjoitetaan myös, että kehittäjäverkoston sekä verkostoon kuuluvien omien kehittämisprojektien myötä monet osallistujat korostavat, että muutosta omissa ja lähityöyhteisöjen asenteissa on tapahtunut. Muutokset ovat liittyneet esimerkiksi koulutuksen sisältöjen miettimiseen uudelleen, muutoksiin opetusjärjestelyissä tai oppimisympäristöissä tai esimerkiksi dialogimenetelmien hyödyntämiseen. Lisäksi haastattelut kuvastavat sitä, että osallistuneiden taustakouluissa on kasvanut valmius kokeilukulttuuriin. Ohjelman puitteissa kehitetyt asiat ovat levinneet vähintään osallistujien lähityöyhteisön tasolle ja muutamissa tapauksissa kyseisten koulutusorganisaatioiden johtamisjärjestelmiin.

Tulevaisuuden koulutuksen käsikirjaa on haastattelujen mukaan hyödynnetty runsaasti. Julkaisua on tilattu paljon erilaisiin kehittämispäiviin ja tilaisuuksiin ja myös digitaalista versiota on hyödynnetty paljon. Projektin edetessä sen keskeiset viestit kestävyyden integroimisesta osaksi kaikkea koulun toimintaa, ovat saaneet enemmän kaikupohjaa ja konkreettisia aloitteitakin on enemmän kuin projektin alussa vuonna 2015. Ekologisen kestävyyden teeman integroiminen koulutukseen on niin ikään eri tasolla kuin projektin alkuvaiheessa. Painetta on kasvattanut muun muassa koululaisten ilmastolakot ja kasvanut ymmärrys ekologisen kestävyyskriisin vakavuudesta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Opetushallituksella on vuonna 2019 ollut Ilmastovastuun oppimisen -vaikutusohjelma, jonka puitteissa on tehty myös ilmastovastuun toimenpideohjelmaa opetukseen.