Sitran lausunto lakiesityksestä hiilen energiakäytön kieltämiseksi

Lausunto annettu 16.8.2018

Keskeiset huomiot

Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esittämästä laista hiilen energiakäytön kieltämiseksi.

Sitra kannattaa hallituksen esitystä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen vaatii pikaista irrottautumista fossiilisista polttoaineista. Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen on keskeinen osa Suomen energiatalouden uudistamista päästöttömäksi.

Sitran lausunnon keskeiset suositukset on koottu alle. Ne huomioimalla lakiesitystä voi vahvistaa entisestään. Samalla Suomi voi nostaa rooliaan ilmastoratkaisuiden edistäjänä.

• Hiilen energiakäytöstä tulee luopua jo vuonna 2025.
• Kivihiiltä korvaavien energiamuotojen tulee tukea Suomen nopeaa siirtymää kohti päästötöntä energiataloutta.
• Energiansäästön roolia kivihiilen korvaamisessa tulee korostaa nykyistä enemmän.
• Säännös päästöoikeuksien mitätöimisestä on kannatettava.
• Kivihiilen ohella tulee luopua turpeen energiakäytöstä.

Sitran lausunto

Ilmastokriisi etenee huolestuttavaa vauhtia. Tiedämme hyvin, että Suomen ja EU:n päästötavoitteet ovat riittämättömiä Pariisin ilmastosopimuksessa asetetun ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Siksi päästötavoitteita tulee kiristää merkittävästi jo lähivuosina.

Suomen energiatalouden tulee olla nollapäästöinen 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa, että kaikesta fossiilienergiasta on luovuttava nopealla aikataululla. Suomen onnistunut päätös liittyä osaksi kansainvälistä Powering Past Coal -liittoumaa ansaitsee kiitoksen ja osoittaa, että kuljemme yhteiskuntana oikeaan suuntaan. Esitetty kivihiilen kielto on tärkeä askel siirtymässä nollapäästöiseen energiatalouteen ja edelleen negatiivisiin päästöihin.

Sitra kuitenkin toteaa, että aikataulun tulisi olla ehdotettua kunnianhimoisempi. Hiilen energiakäytöstä tulisi luopua jo vuonna 2025. Kunnianhimoisempi aikataulu tarjoaa mahdollisuuden huomattavan nopeisiin päästövähenemiin, mikä toimisi rohkaisevana esimerkkinä sekä Euroopan unionissa että kansainvälisesti. Kuten lakiesityksessä todetaan, Iso-Britannia ilmoitti vuonna 2015 luopuvansa kivihiilestä. Lisäksi päästöille asetettiin vuonna 2013 lattiahinta. Näiden toimien ansiosta kivihiilen energiakäyttö on kääntynyt nopeaan laskuun. Vuonna 2012 Isossa-Britanniassa tuotetusta sähköstä 39,5 prosenttia tuotettiin hiilellä. Vuonna 2017 osuus oli pudonnut alle seitsemään prosenttiin.

Nykyistä lakiesitystä tiukempi aikataulu kannustaisi suomalaisia toimijoita kehittämään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa. Jos kivihiili pitää korvata jo vuoteen 2025 mennessä, suomalaisten toimijoiden on venyttävä toteuttamaan vaihtoehdot pikaisesti. Näin hankittu kokemus auttaa myymään samaa osaamista muille maille, jotka seuraavat vääjäämättä perässä.

On arvioitu, että kivihiilen energiakäytön kiellon aikaistaminen vuoteen 2025 johtaisi noin 200 miljoonan euron taloudellisiin kokonaisvaikutuksiin. Kivihiilikiellon toteuttaminen vuonna 2029 puolestaan johtaisi arviolta 14–25 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin. Kivihiilikiellon aikaistamisesta johtuvia taloudellisia vaikutuksia on mahdollista kompensoida esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia uudelleen kohdentamalla.

Kaiken kaikkiaan on keskeistä, että hiiltä korvaavat energiamuodot tukevat Suomen aitoa siirtymää päästöttömään energiatalouteen. Ensinnäkin, energiatehokkuuden ja energiansäästön roolia Suomen energiapolitiikassa tulee kasvattaa, sillä säästetty energia on parasta energiaa. Toiseksi, korvaavaa energiaa voidaan jo tuottaa auringolla, tuulella, lämpöpumpuilla, geotermisellä energialla sekä kestävästi tuotetulla biomassalla, tulevaisuudessa vaihtoehtojen kehittyessä vielä entisestään.

Poistuvan hiilikapasiteetin suunniteltu korvaaminen suurimmaksi osaksi biomassalla on ongelmallista. Kuten lakiesityksessä todetaan, biomassan polttaminen ei vähennä hiilidioksidipäästöjä lyhyellä aikavälillä ja merkittävä biomassan käytön kasvu lyhyellä aikavälillä johtaa huomattaviin haasteisiin polttoaineen toimitusketjussa Suomessa, jolloin polttoainetta saatetaan tuoda kasvavassa määrin ulkomailta. Biomassan kulutuksen lisääminen uhkaa myös Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Biomassa tulee pääosin ohjata korkean jalostusarvon tuotteisiin ja sen energiakäytön tulee painottua jätteisiin ja sivuvirtoihin. Kokonaisuudessaan Suomen metsien ja maan hiilinieluja ja -varastoja on vahvistettava ja mahdollinen bioenergian käyttö on mitoitettava tämän mukaisesti. Ulkomaisen biomassan kulutuksen lisääminen johtaisi hiilinielujen- ja varastojen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen Suomen rajojen ulkopuolella, minkä vuoksi se ei ole kannatettavaa.

Kivihiili on ensimmäinen fossiilinen polttoaine, jonka käytöstä luopumista Suomi valmistelee. Tämä on perusteltua, sillä hiilen polton päästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat erityisen suuret. Kivihiilen ohella Suomen on kuitenkin luovuttava myös muista fossiilisista polttoaineista. Sitra kannustaakin Suomea luopumaan kivihiilen ohella myös turpeen energiakäytöstä ripeässä aikataulussa, sillä sen päästöt ovat kivihiilen veroiset. Kivihiilen korvaaminen turpeella ei ole kestävää energiapolitiikkaa.

Sitra kannattaa lakiesitykseen kirjattua säännöstä päästöoikeuksien mitätöimisestä. Hiilikiellon ilmastohyödyn varmistamiseksi markkinoilta tulee vetää pois vastaava määrä päästöoikeuksia kuin mitä kivihiilikiellon myötä jää käyttämättä. Päästökauppaa tulisi kehittää suuntaan, jossa päästöoikeuksien määrää vähennetään automaattisesti vastaavissa tapauksissa.