Sitran lausunto metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmän asetuksista

Keskeiset huomiot 

• Metsien kasvun lisäämisen tukeminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Puuntuotannon tukeminen tulee kuitenkin sovittaa tehokkaammin yhteen metsien ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa.  
• Tukien kohdistaminen selkeämmin metsien tarjoamiin markkinattomiin palveluihin edistää metsätalouden kestävyyttä. 
• Mahdollisuudet soveltaa tukiin selkeämmin tulosperusteisuutta tulee hyödyntää metsien tarjoamien monipuolisten hyötyjen turvaamiseksi ja lisäämiseksi. 
• Tukien neutraalisuuteen eri metsänkäsittelytapojen näkökulmasta tulee kiinnittää erityistä huomiota.  

Metsätalouden kannustinjärjestelmän uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena on kannustaa yksityisiä maanomistajia toimiin, joilla mm. turvataan ja lisätään metsien biologista monimuotoisuutta, edistetään metsätalouden vesiensuojelua, hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Nämä tavoitteet ovat äärimmäisen tärkeitä, ja Sitra kannattaa niitä lämpimästi. Ehdotettu luonnos jättää kuitenkin parantamisen varaa näiden toteutumisen suhteen. Asetusluonnos on laadukkaasti valmisteltu. Olisi kuitenkin toivottavaa, että se asetettaisiin julkisesti lausuntopalveluun läpinäkyvyyden edistämiseksi.  

Metsien kasvun lisääminen on hyvä ja kannatettava tavoite. Monet puuntuotantoa edistävät toimet, kuten esitetyt lannoitukset, ovat kuitenkin taloudellisesti kannattavia jo ilman tukia. Tukia on tarpeen kohdistaa aiempaa selkeämmin metsätalouden negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja myönteisten vaikutusten vahvistamiseen. Vuotta 2023 koskeva rahoituksen lisäys ympäristötukeen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin tukee edellä mainittua tavoitetta. Tätä kehityssuuntaa on tarpeen jatkaa myös uuden kannustinjärjestelmän puitteissa. 

Uusia kannustimia ilmasto- ja luontotoimiin

Metsänomistajat tarvitsevat taloudellisia kannustimia hiilen sidonnan lisäämiseen ja metsien monimuotoisuuden vahvistamiseen (Landström ym. 2021, Viitala ym. 2022). Kuten Luonnonvarakeskuksen tuore raportti (Lehtonen ym. 2022) toteaa, nykyinen asetusluonnos ei kaikilta osin vastaa tähän tarpeeseen. Ehdotetussa tukijärjestelmässä metsänomistaja ei hyötyisi hiilen sidonnan kasvattamisesta tai metsäluonnon hoidosta taloudellisesti, vaikka toimenpiteet tuottavat yhteiskunnalle selkeitä hyötyjä. Sitra yhtyy Luonnonvarakeskuksen näkemykseen siitä, että tulisi kehittää ja ottaa käyttöön uudentyyppisiä tulosperusteisia tukia ja kannustinpalkkioita ilmasto- ja ympäristöhyötyjen tuottamiseksi. Kuten Luonnonvarakeskus toteaa, tulosperusteisuus antaa mahdollisuuden kohdentaa toimia sinne, missä ne ovat kustannustehokkaimpia.  

Euroopan komission tuore luonnos metsätalouden valtiontukien suuntaviivoiksi vuonna 2023 alkavalle rahoituskaudelle avaa mahdollisuuden maksaa tukea suoraan hiilensidonnasta sekä monimuotoisuuden, vesien tilan ja maaperän tilan parantamisesta. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää tehokkaammin nyt valmisteltavassa kannustinjärjestelmässä.  

Myös kustannusperusteisten tukien puitteissa uudistuksen tavoitteita voitaisiin toteuttaa paremmin. Tukien vähimmäisehdot on tarkistettava ilmasto- ja ympäristönäkökulmista.  

Kuten Luonnonvarakeskus raportissaan toteaa, asetusluonnoksen suometsän hoidon suunnittelun tuen ehdot mahdollistavat edelleen uusien ojien kaivamisen (täydennysojitukset) ja päätehakkuiden tukemisen epäsuorasti (Lehtonen 2022). Näillä on osin haitallisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, ja ne sotivat siten tukijärjestelmän tavoitteita vastaan. Tulisi varmistaa, että tukijärjestelmä ei tue uusia ojituksia tai kunnostusojituksia, ja että tukijärjestelmä ohjaa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen suometsissä (Landström ym. 2021). Myös vaatimus puuston kasvun lisäämisestä suometsien hoidon suunnittelun yhteydessä voi osoittautua pulmalliseksi ilmastotavoitteiden ja monimuotoisuuden vahvistamista koskevien tavoitteiden näkökulmasta (Viitala ym. 2022). Suometsien hoidon suunnitelmissa tulisi aina selvittää jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet, kartoittaa luontokohteet ja suunnitella tehokkaat vesiensuojelutoimet. Suometsän suunnitelman laatiminen on työläs ja vaativa prosessi, ja sen vuoksi sen toteuttamiseen tulee ohjata tukitaso, joka kannustaa toimenpiteeseen.  

Puulajisuhteet monipuolisemmiksi

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, biodiversiteetin edistämisen sekä puuston kasvun vahvistamisen näkökulmasta taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen tulisi voimakkaammin ohjata monipuolisen puulajisuhteen (ts. lehtipuuston osuuden kasvattamiseen) sekä riittävien säästöpuuryhmien, luonnontilaisten riistatiheiköiden ja lahopuujatkumoiden ylläpitoon. Nämä voitaisiin esimerkiksi asettaa ehdoksi tukien myöntämiselle (Landström 2021), tai muuttaa tukiehtoja niin, että aiempaa suurempi osa käsittelyalasta olisi mahdollista ja kannattavaa jättää puun poistamisen ulkopuolelle (Lehtonen ym. 2022). 

Lisäksi tukien tulisi kohdella erilaisia metsänkasvatusmenetelmiä tasapuolisesti. Taimikonhoito voi oikein toteutettuna lisätä metsien ilmasto- ja tuhokestävyyttä (Viitala ym. 2022). Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki kuitenkin parantaa tasaikäisen metsänkasvatuksen suhteellista kannattavuutta suhteessa jatkuvapeitteiseen eri-ikäiskasvatukseen, ja siten heikentää jatkuvapeitteisen kasvatuksen houkuttelevuutta (Landström ym. 2021, Lehtonen ym. 2022). Tasapuolisuuden edistämiseksi tulisi harkita vastaavantyyppistä tukea myös muille metsänkasvatusmenetelmille.  

Kuten Luonnonvarakeskus (Lehtonen ym. 2022) raportissaan toteaa, ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähimmäisehdot ylittävät toimet voisivat myös olla oikeutettuja lisätukiin joko kustannus- tai tulosperusteisesti. 

Sitra pitää kokonaisuuden kannalta myönteisenä tuen kohdistamista kulotukseen, sillä se on erittäin tärkeä monimuotoisuuden kannalta.

Lähteet  

Kestävä kehitys ja Agenda2030 – Kestävä kehitys (kestavakehitys.fi) viitattu 11.11.2022. 

Landström Mariko, Kohl Alexander, Puroila Samuli, Sihvonen Rasmus ja Tamminen Saara, 2021, Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia, Sitran selvityksiä 193. 

Lehtonen, H., Assmuth, A., Koikkalainen, K., Miettinen, A., Mutanen, A., Mäkipää, R., Nieminen, M., Rämö, J., Wall, A., Wejberg, H. & Viitala, E.-J. 2022. Tehokkaat ohjauskeinot maa- ja metsätalouden ilmastovaikutusten edistämiseksi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 84 s 

Sitra 2022. 1+4 strategista valintaa Suomelle, Sitran työpaperi. https://staging.sitra.fi/app/uploads/2022/04/2022-04-30-14-strategista-valintaa-suomelle.pdf 

Viitala, E.-J., Assmuth, A., Koikkalainen, K., Miettinen, A., Mutanen, A., Wall, A., Wejberg, H. & Lehtonen, H. 2022. Maa- ja metsätalouden kannustinjärjestelmien ilmastovaikutukset. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 21/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 97 s