sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hyvä sisältö ei vanhene tai kulu käytössä. Julkaisemme heinäkuussa uudestaan joitakin luetuimpia artikkeleitamme viimeisen vuoden ajalta. Tämä teksti terveys- ja geeniteknologian merkityksestä sairauksien ennaltaehkäisyssä on alun perin marraskuulta 2013.
Sensorit, mittauslaitteet ja genomitieto tekevät tuloaan terveyteen lähes samalla varmuudella kuin kännykät aikoinaan viestintään. Terveydenhuollossa tulisikin kuumeisesti pohtia, mitä ihmiset itse keräämillään terveys- ja hyvinvointitiedollaan tekevät ja miten se ohjaa heidän käyttäytymistään. Jos potilas omistaisi oman datansa terveystilillään, mahdollistaisi se paremman diagnostiikan ja sairauksien ennalta ehkäisyn. Terveydenhuollossa tulisi valmistautua siihen, että yksilöiden omat elintoimintojen mittaustiedot kyetään hyödyntämään osana potilastietoja. Tulevaisuutta leimaa vahvasti ajatus siitä, että uuden teknologian avulla yhä harvempi meistä ylipäätään sairastuu. Siirrymme aidosti sairauksienhoidosta terveyden edistämiseen ja samalla ne, jotka sairastuvat, voivat saada yhä parempaa hoitoa varhaisemmin. Inhimillinen kärsimys vähenee ja samalla terveydenhuoltoa voidaan myös merkittävästi tehostaa.
Hyvinvointi ja terveys ovat sensorien ja muiden ihmisten peruselintoimintoja tarkkailevien elektronisten laitteiden tärkeimmistä sovellusalueista. Jo nyt on mahdollista seurata muun muassa verenpainetta, sykettä ja verensokeriarvoja elektronisten mittalaitteiden avulla. Tulevaisuudessa vaatteisiin tai kehoon langattomasti kytketty sensori välittää mittaustietonsa kännykkään ja ilmoittaa, mikäli jotain poikkeavaa tapahtuu esim. soluissa tai sydämen toiminnassa ja aloittaa mahdollisen lääkityksen. Meidän ei myöskään tarvitse jatkossa enää pohtia olemmeko väsyneitä tai stressaantuneita, sillä yhä kehittyneemmät sensorit kertovat sen meille, mikäli niin haluamme. Laitteiden avulla voidaan tehdä jo alustavaa diagnoosia, eikä aina tarvitse mennä edes lääkäriin.
Kokonaan oma lukunsa on genomiteknologia, joka jo nyt tekee tuloaan sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tein oman geenikartoitukseni pari kuukautta sitten. Kartoitus perustui sylkinäytteeseen, joka analysoitiin. Pyöräytin omia dna-tietoja sisältävän raakadatan tulkintaohjelman kautta ja kas – edessäni aukeni aivan uusi maailma omiin terveystietoihini. Sain kaunistelematonta tietoa, josta saatoin päätellä omaa suhteellista sairastumisriskiäni eri tauteihin.
Tiedot paljastivat sen, mitä olin epäillytkin; minulla oli selvästi keskimääräistä suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten niin monella muullakin suomalaisella. En myöskään pitänyt siitä, että alttius sairastua ikävään suolistoperäiseen Crohnin tautiin näyttää kohdallani melko isolta perinnölliseltä riskiltä. Tietyt lääkeaineet eivät myöskään todennäköisesti tehoa kohdallani – tämäkin oli minulle täysin uutta tietoa. Tiedoissa oli eriteltyinä myös riskitekijätiedot eri syöpäsairauksien osalta. Ikävät asiat kumuloi tieto siitä, että kannan perimässäni ns. pitkäikäisyyden geeniä. Toivoa siis on, kunhan pumppu kestää!
Edessäni oleva suuntaa-antava riskitekijätieto herätti paljon ajatuksia. Ensimmäinen oli se, että tällainen tieto tulisi tarjota jokaiselle sitä haluavalle. Kyse on niin keskeisistä yksilön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista perustiedoista. Toiseksi aloin pohtia omia elintapojani, joissa huomasin olevan melko paljon korjattavaa. Pohdin myös omaa työnarkomaani-isääni, joka sai vakavan sydäninfarktin 57-vuotiaana, mihin hän menehtyi muutama vuosi myöhemmin. Olisiko isäni elänyt toisin, jos hänellä olisi ollut sama tiedot kun minulla oli nyt?
Entä mistä saisin lisää tietoa sairauksista, joihin minulla on keskimääräistä suurempi perinnöllinen alttius sairastua? Ei muuta kun nettiin kaivamaan lisää tietoja. Jos toimin kuten suurin osa suomalaisista, ensimmäinen hakulähteeni on Google ja valistuneimmilla Terveyskirjasto. Tietoa kyllä löytyy sairauksista, mutta tulkinta- ja potilaskokemustieto jääkin sitten keskustelupalstojen varaan. En ollut kovinkaan tyytyväinen löytämääni tietoon – tieto ei ollut suunnattu selvästikään minulle vaan lääketieteen tekijöille.
Entä kenen puoleen kääntyä, jotta voisin keskustella riskitekijöistäni? Lääkäriin olen tottunut menemään vain silloin kun tunnen itseni sairaaksi. Nyt en ollut sairas, vaan kiinnostunut oman terveyteni ylläpitämisestä ja edistämisestä. Onneksi lähipiiristäni löytyy ihmisiä, joilta voin kysyä neuvoja – näin ei kuitenkaan ole kaikilla.
DNA-tiedon tulkinnalle terveys- ja elämäntapatiedoksi on tarvetta. Palvelutarve tulee kasvamaan geenitestien yleistyessä, sillä jo nyt kuka tahansa voi tehdä oman geenitestinsä netissä. Yleistymiseen taas vaikuttaa se, että testien hinta on pudonnut dramaattisesti viime vuosina ja ne ovat tulleet myös tavallisten kuluttajien saataville nettipalveluina. Minullekin riskitekijätietoni irtosivat alle 200 euroa maksavan analyysin tuloksena.
Suomessa DNA-tietoa hyödynnetään terveydenhoidossa harvoin, lähinnä syöpähoitojen lääkityksen aloittamisen yhteydessä. Testit ovatkin perusteltuja, sillä asiantuntijoiden mukaan vain noin puolet kaikista potilaista hyötyy nykyisin heille määrätyistä lääkkeistä.
Geenitestien yleistyminen vähentäisi paitsi turhien lääkkeiden syömistä myös lääkkeiden haittavaikutuksia että sairaanhoitoa. Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt voitaisiin tunnistaa ajoissa ja ennaltaehkäisevät toimet aloittaa heti. Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM on laskenut, että analysoimalla perinnöllisiä riskitekijöitä voitaisiin vuosittain löytää noin 400 piilevää sydän- ja verisuonitapausta. Yksilön hyötyjen lisäksi nämä löydöt säästävät myös yhteiskunnan varoja. Vuotuinen kustannussäästö olisi noin 10 miljoonaa euroa pelkästään sydän- ja verisuonitautien osalta, mikäli geenitestaus otettaisiin terveydenhuollon ennakoivaksi työkaluksi.
Yhdysvalloissa on puolestaan arvioitu, että vuodessa säästyisi jopa miljardi dollaria, jos verenohennushoito aloitettaisiin geenitestin ennakoimilla aloitusannoksilla. Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa puolestaan todettiin, että geenitutkimuksen käyttäminen terveydenhoidossa alensi rintasyöpähoidon kustannuksia 36 prosentilla ja sydän- ja verisuonitautien hoidossa säästöt olivat jopa 46 prosenttia.
Henkilökohtainen terveystieto auttoi minua tuntemaan itseni paremmin sekä lisäsi ymmärrystä siitä miten voisin elää itselleni edullisempaa elämää. Geenitiedot säilytän osana omia terveys- ja hyvinvointitietojani. Haluan myös itse päättää kenelle tietojani jaan saatika luovutan. Tietojen luottamuksellisuus on minulle tärkeää. En tekisi testiä, jos olisi riski esimerkiksi siitä, että vakuutusyhtiöt hyödyntäisivät DNA-tietojani vakuutusehtoja määriteltäessä.
Toivon, että suomalaiset saisivat mahdollisuuden saada tietää omat perinnölliset riskitekijänsä luotettavasti ja vaivattomasti, mikäli niin haluavat. Tähän meillä on olemassa erinomaiset mahdollisuudet, sillä Suomessa on tehty huipputason geenitutkimusta jo vuosia. Ketterässä naapurimaassamme Virossa on jo aloitettu toimet, joiden avulla geenitesteistä tulee osa terveydenhuollon rutiinimenetelmiä vuonna 2020.
Kysymys ei ole enää siitä, sallimmeko geenitestit vai ei, sillä ihmiset tekevät niitä jo joka tapauksessa. Kysymys on siitä, onko meillä riittävä valmius kohdata geenitesteihin liittyvät lainsäädännölliset ja eettiset kysymykset. Genomitiedon nopean kehittymisen myötä Suomessa tarvittaisiinkin kansallinen strategia, joka turvaisi kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua. Sitra on valmis osallistumaan kaikkien suomalaisten hyvinvointia edistävän strategian luontiin.
Geenitestit tarjoavat tietoa perimästämme, mutta ne eivät kerro koko totuutta terveydestämme: Perimä kun määrittelee noin kolmanneksen terveyteemme – tai kaunistelematta sanottakoon – kuolemaamme johtavista sekoista. Ympäristö- ja elintapatekijät määrittelevät osan, samoin puhdas sattuma. Tieto perinnöllisistä riskitekijöistämme auttaa meitä kuitenkin elämään terveempänä pidempään, jos niin haluamme. Lopullisen lähtömme syy on puhdas arvaus. Uusi arkeen nivoutuva teknologia voi kuitenkin auttaa meitä huomattavasti elämään parempaa ja terveempää elämää.
Tuula Tiihonen johtaa Sitran Hyvinvointia tiedosta -avainaluetta.
Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi syksyllä julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan toinen.
Lisää aiheesta:
The Economist: Global Trends 2013
Warwick University Institute for Digital Healthcare
Nesta: A Knowledge Commons in Health
Terveydenhuollon tulevaisuus -seminaarin puheenvuorot
Ylen aamu-tv: Oma geenikartta kertoo tulevaisuuden riskeistä
———————————————————————————————–
Aiemmin Sitran trendit -sarjassa julkaistu:
Suosittelemme