Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\HeadingCommentary::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 8 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Sitran trendit: Ilmastonmuutoksen seuraukset laajenevat

Ratkaisuja ja rahoitusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen löytyy entistä enemmän markkinoilta.

Kirjoittaja

Tuula Sjöstedt

Asiantuntija, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Globaali kiertotalous

Julkaistu

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan kuudes.

Ilmastonmuutos on kiistämätön fakta, josta tiedemaailma on harvinaisen yksimielinen. Sen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta on laadittu jo lukuisia skenaarioita ja oppaita. Ne auttavat politiikan ja yritysmaailman päätöksentekijöitä rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Myös yritykset ja sijoittajat ovat heränneet ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ratkaisuja ja rahoitusta löytyy entistä enemmän markkinoilta. Ilmastonmuutos muokkaa liiketoimintaa kaikkialla maailmassa.

Joulukuun puolivälissä käytiin COP20-ilmastoneuvottelut Perun Limassa. Ilmastonmuutoksen hillinnän rahoitus nousi siellä yhdeksi keskeiseksi pullonkaulaksi ilmastosovun aikaansaamiselle. On selvää, että kehittyvät maat eivät halua maksaa jälkikäteen laskua teollisuusmaiden ilmastopäästöjen vaikutuksista. Tämän päivän suurin saastuttaja ei aina välttämättä olekaan ilmeisin maksaja juuri nyt. Tarvitaan yhteinen näkemys siitä, miten hyödyt ja haitat, vastuut ja edut jaetaan eri maiden kesken.

Liman kokouksessa saavutettu neuvottelutulos antaa hyvän pohjan uuden ilmastosopimuksen laatimiselle COP21-neuvotteluissa Pariisissa syksyllä 2015. Vaikka päästövähennysten tavoiteasetanta jäi kunkin maan itsensä päätettäväksi, oli kuitenkin historiallinen saavutus, että kaikki neuvottelumaat tulivat mukaan ja sitoutuivat kertomaan omat vähennystavoitteensa maaliskuun aikana.

Rajoitteita ja ratkaisuja

Ilmastonmuutos on jo edennyt siihen vaiheeseen, että se koskettaa myös yritysten taloutta. Karkeasti ottaen yritysmaailma on jakautunut kahtia suhteessa ilmastonmuutokseen: vanhaan, yleensä raskaaseen teollisuuteen liittyvään business as usual -siipeen ja uuteen ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia -siipeen.

Vanha siipi hidastelee ja jopa vastustaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimia ja niihin liittyviä tiukempia säädöksiä. Taustalla on se, että uudenlaisen, ilmastonmuutosta ehkäisevän politiikan (esimerkiksi ekologisen verouudistuksen ja tehokkaiden kansainvälisten ilmastosopimusten) toteutuessa jotkut nyt vallassa olevat tahot joutuisivat luopumaan asemastaan. Esimerkiksi öljy- ja erityisen energiaintensiivinen teollisuus sekä erilaiset toimijat niiden kyljessä olisivat häviäjiä tarvittavassa muutoksessa. Nämä häviäjät ovat vielä pystyneet nykyisen valta-asemansa turvin hidastamaan tarvittavaa siirtymää kohti uutta politiikkaa.

Vanhan siiven nykyinen vaikutusvalta perustuu sen taloudelliseen voimaan ja kokoon. On esimerkiksi arvioitu, että maailman öljy-yhtiöt käyttävät vuosittain noin 600 miljardia dollaria uusien öljyesiintymien etsintään. Tätä summaa voi verrata siihen, että IPCC:n uuden raportin mukaan vuosittain käytetään globaalisti yhteensä noin vajaat 400 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen torjuntaan tai siihen sopeutumiseen.

Mutta uusi siipi on toista maata. Siihen kuuluvat yritykset olisivat muutoksen synnyttämiä uusia voittajia. Heille selkeät, vaikka sitten tiukatkin säädökset toisivat tarvittavaa varmuutta toimintaympäristön pysyvyyteen. Samalla uudelle ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävälle yritystoiminnalle avautuisi huimasti mahdollisuuksia.

Kestävät ratkaisut tuottavat rahaa

Yritysten perimmäinen motiivi tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ei ole maailman pelastaminen – vaikka sekin ajatus saattaa taustalla vaikuttaa – vaan kannattava liiketoiminta. Tulevaisuuden menestyjiä ovatkin yritykset, jotka jo nyt muuntavat liiketoimintaansa kohti vähähiilisyyttä. Edelläkävijät rakentavat tätä uutta bisnestä jo nyt.

Päästöjen vähentäminen vaatii radikaalia muutosta yritysjohtajien ajattelussa. Vaikka tällä hetkellä vasta harva yritys soveltaa kunnianhimoista päästöjen vähentämiseen ja hiilineutraaliuteen johtavaa liiketoimintastrategiaa, yhä useampi yritys kuitenkin on jo sisällyttänyt kestävyyskriteerejä omaan strategiaansa. Suunta on siis oikea.

Ja hyviä esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi pörssilistattu amerikkalainen Interface Inc. on saavuttanut Euroopan toiminnoissaan erinomaisia tuloksia pyrkiessään löytämään vaihtoehtoja uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle. Yrityksen Euroopan toimintojen ja tehtaiden hyödyntämästä energiasta 95 % on uusiutuvaa, tehtaat eivät tuota lainkaan jätettä, ja hiilidioksidipäästöjä on alennettu 90 % vuoden 1996 tasoon verrattuna. Ja yritys siis tekee voittoa miljardin US-dollarin liikevaihdolla ja työllistää maailmanlaajuisesti yli 3 000 henkilöä.

Entä Suomessa? Esimerkiksi Eniramin antureilla ja ohjelmistolla varustamot ja laivayhtiöt voivat saavuttaa merkittäviä polttoaine- ja käyttökustannussäästöjä seuraamalla alusten nopeutta, suorituskykyä ja sääolosuhteita sekä säätämällä reaaliajassa aluksen trimmiä, nopeutta ja kierroslukua. Kuten monissa maailmaa mullistavissa keksinnöissä, tässäkin on kyse yksinkertaisten asioiden yhdistelemisestä uudella tavalla. KONE taas ottaa hissien jarrutusenergiaa talteen ja säästää näin asiakkaidensa käyttösähköä. Outotec vähentää asiakkaidensa jätteiden ja päästöjen määrää teknologioilla, jotka hyödyntävät raaka-aineita tehokkaasti, tehostavat materiaalien kierrätystä sekä pienentävät energian ja veden kulutusta.

Hyviä esimerkkejä siis riittää. Mutta lisää tarvitaan, että kestävästä bisneksestä tulee ”uusi normaali”.

Mitä raha edellä, sitä yritykset ja ihmiset perässä

Rahoitusmarkkinoillakin ilmastonmuutos on jo alkanut ohjata kehitystä. Esimerkiksi cleantech-ratkaisuille löytyy jo kysyntää ja rahoitusta markkinaehtoisesti. Myös yhä kasvava joukko sijoittajia harkitsee tai käyttää jo hiiliriskiä taloudellisten ja poliittisten riskien rinnalla sijoitusten analysoinnissa. Sijoittajat tarvitsevat kuitenkin lisää tietoa ymmärtääkseen, kuinka hiiliriskiä pitää hallita. Brittiläinen Carbon Tracker Initiative on jo kehittänyt tähän tarvittavia työkaluja.

Hiiliriskissä ei ole kyse vain ilmastonmuutokseen liittyvästä riskistä, vaan myös taloudellisesta riskistä, sillä esimerkiksi monet öljyyn liittyvistä hankkeista ovat vedonlyöntiä sen puolesta, että öljyn hinta pysyttelee korkealla. Tällä hetkellä raakaöljyn barrelihinta on yhtä alhaalla kuin vuoden 2008 lopulla, josta lasku jatkui lähes vuosituhannen alun tasolle asti. Ja koska öljyn hinnan vaihtelu riippuu myös öljyntuottajavaltioiden politiikkavalinnoista, tuovat muun muassa Ukrainan kriisi ja Venäjän ruplan syöksykierre uutta epävarmuutta hintakehitykseen.

Vaikka sijoituksia onkin jo alettu hajauttaa pois fossiilisista energialähteistä, kyseessä on niin ison luokan muutoksesta sijoitusmaailmassa, ettei se tapahdu hetkessä. Lisäväriä tähän muutokseen tuo osaltaan YK:n uusi ilmastorahasto, jonka varat suunnataan köyhien maiden ilmastotoimien vauhdittamiseen. Tiistaihin 9.12.2014 mennessä rahasto oli kerännyt jo yli kahdeksan miljardin euron edestä rahoituslupauksia. Tuoreimmat lupaukset tulivat yllättävästä suunnasta: Belgian reilun 50 miljoonan euron lisäksi tähän mennessä ilmastotoimiin nihkeästi suhtautunut Australia on luvannut rahastolle yli 130 miljoonaa euroa.

Riittääkö luottoa?

Ilmastonmuutos vaikuttaa rahoituspuolella paitsi yrityksiin tehtäviin sijoituksiin ja rahastojen sijoituskriteereihin, myös maiden luottoluokituksiin. Tällaiseen luottoluokituksen alenemisuhkaan on valtioiden käytännössä mahdotonta reagoida nopeavaikutteisilla toimenpiteillä. Sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen mittaavan ND-GAIN -indeksin mukaan rannikkovaltiot, kuten Kamputsea, Vietnam ja Bangladesh, ovat kaikkein haavoittuvimpia.

Vaikka Suomi onkin onnistunut pitämään luottoluokituksensa korkealla matalasuhdanteesta huolimatta, tulevat ilmastonmuutoksen vaikutukset vaatimaan myös meiltä sopeutumistoimenpiteitä liittyen mm. luonnonvarojen käyttöön, luonnon monimuotoisuuteen, rakennettuun ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Marraskuussa julkistetun tutkimuksen mukaan neljä viidesosaa Euroopan maista on jo herännyt tarpeeseen sopeutua ilmastonmuutokseen etenkin sään ääri-ilmiöiden takia ja ottanut ilmastonmuutokseen sopeutumisen poliittiselle agendalleen. Ja nousivatpa ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten kustannukset keskusteluihin myös Liman ilmastoneuvotteluissa.

Edessä rakennemuutos vähähiiliseen talouteen

Maailman johtavien taloustieteilijöiden laatiman New Climate Economy -raportin Better Growth – Better Climate mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, vaan edellyttää rakennemuutosta vähähiiliseen talouteen. Yritysten lisäksi myös kaupungeilla on suuri merkitys kestävän hyvinvoinnin ja kasvun rakentamisessa. Maailmalla kaupungit kilpailevatkin jo kiivaasti yritysten investoinneista ja näkevät puhtauden todellisena vetovoimatekijänä. Euroopan maista Tanska ja erityisesti Kööpenhamina on näkyvimmin profiloitunut tässä ja menestynyt erilaisissa kestävyyteen linkittyvissä vertailuissa.

Vaikka ilmastonmuutos on aikamme vakavin uhka, tällä hetkellä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ei kuitenkaan ole toimivia taloudellisia kannustimia. Ympäristöalan asiantuntijat ja monet ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että yksinkertainen hiilipäästöjen hinnoittelu olisi kaikkein tehokkain ase ilmastonmuutosta vastaan. Siksi Sitran ja kärkiyritysten perustama Climate Leadership Councilkin haastoi kaikki pohjoismaiset yritykset mukaan tukemaan YK:n aloitetta hinnan saamiseksi hiilelle.

Mitä sitten?

Tulevaisuudessa aurinkopaneelit voivat olla puusta tehtyjä, pihvit laboratoriossa viljeltyjä ja tavaroiden omistaminen vain outo pätkä historiassa. Trendit muuttavat maailmaa, samoin edelläkävijät. Ja kun motivaatio on kohdallaan, muutos voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Jään mielenkiinnolla odottamaan, millaisilla ratkaisuilla suomalaisyritykset ja kaupungit vastaavat ilmastonmuutostrendiin.

Lue lisää:

Radio Australia: Cambodia’s economy most at risk from climate change – Report  
Bloomberg News: Climate change to hit sovereign creditworthiness
Phys.org: Future solar cells may be made of wood
The Guardian: Solar has won – Even if coal were free to burn power stations couldn’t compete
USA Today: Report – Climate change a huge economic risk
The Nassau Guardian: Climate change a threat to sovereign rating
The New York Times: Pentagon Signals Security Risks of Climate Change
Grist: We don’t, and can’t, know how much it will cost to tackle climate change
World Climate Ltd: World Climate Summit Announces Major Initiatives During COP20
Wikipedia: List of largest companies by revenue
IPCC: Climate change 2014 Synthesis Report
The New York Times: U.N. Panel Issues Its Starkest Warning Yet on Global Warming
The New York Times: Panel’s Latest Warming Warning Misses Global Slumber Party on Energy Research
Industrial News Services: Laivojen rikkipäästöjä koskeva EU-direktiivi tarjoaa mahdollisuuksia polttoainetta säästäville innovaatioille
Helsingin sanomat: Astu vaikka sisään luontokeskus Haltiaan
Maa- ja metsätalousministeriö: Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma

Aiemmin sarjassa julkaistu:

Taidot korvaavat tiedot

Vakaa työ murenee

Valtasuhteet siirtyvät

Eriarvoisuus kasvaa

Euroopan rakenteet rapistuvat

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu