Sitran yliasiamiehet kautta aikain

Suomen entinen pääministeri ja EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ehti juuri ja juuri aloittaa työt Sitrassa, kun koronapandemia pakotti Suomen kiinni ja uudet kollegat etätöihin. Se ei tutustumista haitannut, vaan Jyrki keskusteli keväällä 2020 verkon kautta kaikkien noin 180 sitralaisen kanssa. Tulevaisuustalo Sitran strategiassa painottuu lähivuosina kolme näkökulmaa: ratkaisujen hakeminen ekologiseen kestävyyskriisiin, reilu datatalous sekä demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Nämä teemat kun vaikuttavat jatkossa eniten siihen, millaiseksi Suomen, Euroopan ja maapallomme tulevaisuus muodostuu. Isojen linjojen lisäksi Jyrkiä innostavat ruohonjuuritason kokeilut, joita Sitra toteuttaa yhdessä lukuisten kumppaneiden kanssa. Niille hän näkee suurta tarvetta muun muassa luontokadon pysäyttämisessä, mihin tehtävään on syytä valjastaa myös markkinatalouden keinot ja voimat. Demokratian puolustamisen ja uudistamisen tärkeydestä Jyrki voisi puhua päiväkausia, ja hänen sydäntään lähellä on myös Sitran valmistelema tulevaisuusaiheinen EU-koulutus, joka käynnistyy vuoden 2023 aikana.

Nokiassa pitkän johtajauran tehnyt Mikko Kosonen jatkoi siitä, mihin Esko Aho jäi. Mikko on paneutunut strategiseen johtamiseen niin teoriassa kuin käytännössäkin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan muutosherkkyyttä, siksi Sitra pohti Mikon yliasiamieskaudella kansakunnan strategiaa: mitkä ovat ne tärkeät asiat, joilla Suomi selviää eteenpäin. 

Keskustan entinen puheenjohtaja, pääministeri Esko Aho oli pääministerikaudellaan 1991-1994 joutunut nostamaan Suomen syvästä lamasta. Sitrassa Esko nosti yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja paketoi toiminnan määräaikaisiksi projekteiksi, ohjelmiksi. Julkisen ja yksityisen yhteistyö sai kaivattua vauhtia. 

Kokenut yritysjohtaja ja talousvaikuttaja Aatto Prihti siirtyi Sitraan Orionin pääjohtajan paikalta. Aatto taisi sidosryhmäyhteistyön salat. Hän korosti tiedon ja osaamisen merkitystä hyvinvointivaltion turvaamisessa ja sosiaalisten innovaatioiden luomisessa. 

Venture capitalin grand old man, jolla oli iso rooli pääomasijoitustoiminnan aloittamisessa Suomessa. Myöhemmin Suomen Riskisijoitus-yhdistyksen (nyk. Pääomasijoittajat ry) ensimmäinen puheenjohtaja.

Tekniikan moniottelijaksi tituleeratun Jorma Routin ansiosta moni ennakkoluuloton teknologiayritys sai rahoitusta. Toimi yliasiamieskautensa jälkeen mm. Euroopan komission tutkimusosaston DG XII:n pääjohtajana (1996–2000). 

Teollisuustalouden professori Carl Erik Carlson loi Sitralle aseman ja auktoriteetin riskirahastona ja tärkeiden yhteiskunnallisten hankkeiden tekijänä. ”Calle” aloitti myös talouspolitiikan johtamiskurssit päättäjille. Hänen mottonsa kuului: ”Hyvä johtaja hallitsee kalenterinsa, eikä se häntä.”

Taloustieteilijä Kaarlo Larnan ura Sitrassa jäi lyhyeksi.

Sitran syntysanat lausuttiin eduskunnan juhlaistunnossa vuonna 1967. Idea rahaston perustamiseen oli syntynyt vuotta aiemmin Suomen Pankissa, jonka pääjohtaja Klaus Waris oli nähnyt tarpeen tulevaisuuteen suuntautuvalle rahastolle. Idean hän oli saanut Ruotsista. Klaus oli raskaansarjan talousvaikuttaja: entinen valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, professori ja Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri. Rahamies ja innovaattori, joka ymmärsi jo varhain elämänlaadun ja ympäristökysymysten merkityksen talouskasvun rinnalla. Klaus oli aikaansa edellä monessa mielessä. Hän teki mittavan elämäntyön paitsi pankki- ja talousmiehenä myös tiedemiehenä ja suuryritysten hallituksissa. Sitra oli aikanaan ”Wariksen lapsi”. Klaus toimi Sitran ensimmäisenä yliasiamiehenä ja vaikutti ratkaisevasti Sitran edelläkävijäimagon ja riippumattoman aseman syntymiseen. Ja siihen, että Sitran työssä perspektiivinä on aina myös aika: onnistuminen edellyttää kykyä ennakoida, kykyä ottaa huomioon tulevia tarpeita ja kehityssuuntia. – Klausin jalanjäljissä sitralaiset kulkevat edelleen.