sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran vanhempi neuvonantaja, ekonomisti Timo Tyrväinen kirjoitti joulukuun puolivälissä ilmestyneessä blogissaan ajan hengestä ja sen roolista suurissa yhteiskunnallisissa murroksissa.
”Suomen itsenäistyminen sata vuotta sitten tapahtui eurooppalaisen ajan hengen siivittämänä. 1800-luvulla alkaneen murroksen sydän oli kulttuurissa, 2000-luvulla ilmastonmuutoksessa.”
Sitran KulttuuriVOS-keskustelunavauksiin kuuluvan blogisarjan kirjoittajat ovat tarkastelleet taiteen ja kulttuurin merkitystä monesta näkökulmasta. Yhteistä kirjoittajille on näkemys siitä, että koulutus, taide ja kulttuuri parantavat monin eri tavoin sekä sosiaalista että taloudellista hyvinvointiamme.
Suomessa vahvistettiin laki oppivelvollisuudesta 15. huhtikuuta vuonna 1921. Oppivelvollisuutta ei ollut onnistuttu säätämään Venäjän alaisuudessa, vaikka kansakoulujärjestelmä luotiin jo 1800-luvun lopulla ja ensimmäinen kunnallinen kansakoulu avattiin 1861. Lakia myös vastustettiin, kuluja kauhisteltiin ja pelättiin kansakoulun kasvattavan huonoja työntekijöitä.
Tilastokeskuksen viime marraskuussa julkaiseman raportin mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä 71 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstämme oli suorittanut tutkinnon perusasteen opintojen jälkeen. Tulos viittaa korkeaan koulutuksen ja sivistyksen arvostukseen tämän päivän Suomessa. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Ilkka Niiniluodon mukaan sivistys on tieteen ja taiteen luoma strateginen pääoma, jota kansalainen tarvitsee elämänsä hallinnassa ja tavoitteiden toteuttamisessa.
Timo Tyrväinen ehdottaa tämän päivän kansalliseksi tavoitteeksi sellaisen kulttuurisen identiteetin, johon kuuluu ilmastoasioihin liittyvä innovatiivisuus.
”Kulttuuri ja taide kumpuavat ihmisyyden jakamattomasta arvostuksesta, eikä elämän ainutkertaisuuden vaaliminen ole mahdollista, jos ei huolehdi elämisen ehdoista. Ilmastonmuutosta koskevan ymmärryksen leviäminen ja syveneminen kuuluvat meidän aikamme henkeen”, toteaa Tyrväinen.
Puoluejohtaja Li Andersson kuvailee Sitran sarjassa juuri ennen joulua ilmestyneessä blogissaan taidemyönteisen yhteiskunnan ideaalia, jonka koulutusjärjestelmässä on ymmärretty ilmaisun, yleissivistyksen ja luovuuden merkitys oppimiselle ja työlle. Koulutus ja osaaminen ovat menestyksen avaimia.
Valistunutta kysyntää tarvitaan ohjaamaan innovaatioita, joilla ympäristökysymykset, kuten ilmastonmuutos, ratkaistaan.
Sitran blogisarjan rinnalla julkaistava kooste taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista tulee esittelemään taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia myös ekologisen kestävyyden tukemisessa. Ekologisen kestävyyden tutkimuskooste ilmestyy alkukeväällä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.