Soveltuisiko MindLab-malli kokonais­turvallisuuden suunnittelun tueksi?

Sitran Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoitteessa (31.8.) visioidaan valtioneuvoston työtapojen uudistamista 2020-luvun tarpeisiin ja otetaan kantaa tiedolla johtamisen käytäntöihin sekä julkisen hallinnon kokeilutoimintaan.

Aloitteessa hahmotetaan erityisesti valtioneuvoston yhteistyökäytäntöjen parantamista. Lisäksi siinä ehdotetaan hallituksen agendan poliittisen ohjauksen vahvistamista ja kannustetaan uudistamaan ministeriöiden johtamista, ylimmän johdon yhtenäisiä rekrytointikäytäntöjä, ilmiölähtöistä julkista politiikkaa ja budjetointia. Yksi ehdotuksista liittyy tilannehuoneiden perustamiseen hallituksen kulloistenkin tavoitteiden toimeenpanemiseksi.

Maailmalla on olemassa erilaisia malleja siitä, miten tietojohtamista, tiedon analysoimista ja kokeilutoimintaa virittävää mindlab-toimintaa kytketään julkisen politiikan toteuttamiseen. Esimerkiksi Kanadassa jokaisella ministeriöllä ollut jo vuosia oma mindlabinsa. Mindlabit ovat monin tavoin linkittyneitä hallinnon sidosryhmien kanssa ja niiden tehtävänä on tuottaa jalostettua tietoa, kokeilutoimintaa ja innovaatioita julkisen politiikan ”polttoaineeksi”.

Näiden mindlabien tehtävänä on olla tietoisia julkisen politiikan uudistamistarpeista, luoda kriittisesti punnittua uutta tietoa yhteiskehittämisen keinoin erilaisten sidosryhmien kesken, rakentaa kapasiteettia, viedä läpi tarvittavia muutoksia hallinnossa ja parantaa innovaatiojohtamisen edellytyksiä kaikilla hallinnon tasoilla.

Haasteita ja löydettyjä ratkaisuja turvasektorilla

Turvallisuuskomitea on pysyvä yhteistyöelin, jonka tehtävänä on avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Käytännössä se tarkoittaa varautumista ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämistä, jotta yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kyetään turvaamaan kaikissa tilanteissa.

Turvallisuuskomitea edustaa hallinnonrajat ylittävää ja yhteistoimintaa edistävää lähestymistapaa turvallisuuskysymyksissä. Turvallisuuskomiteassa on etsitty yhteistä kieltä, komitean roolia, ministeriön ajankohtaisissa turvallisuuskysymyksissä esiintyviä jaettuja merkityksiä ja uudenlaisia kommunikaation muotoja. Haasteisiin on vastattu etsimällä uusia yhteisiä toimintatapoja muodostamalla pienempiä valmisteluryhmiä ja hyödyntämällä valmiuspäällikkö- ja valmiussihteeriverkostoa sekä muodostamalla asiantuntijaverkostoja.

Näistä valmiussihteerit ja teemoittain kootut asiantuntijaverkostot ovat jo toimineet mindlab-toimintoina kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Varautumisen pysyvistä yhteistyöfoorumeista erityisesti valmiussihteerijärjestelmää kehitetään edelleen mindlab-periatteella.

Ilkeille turvallisuusongelmille ei loppua näy

Turvallisuusongelmia voidaan hyvällä syyllä kutsua ilkeiksi ongelmiksi. Ne ovat luonteeltaan kompleksisia ja voimakkaasti yhteen kietoutuneita. Yhteistoiminta on turvallisuuskysymyksissä usein se osa-alue, joka jää resursoinnissa ministeriöiden ”siilojen” väliin. Seurauksena on tällöin usein myös resurssien puute.

Ilkeitä ongelmia ei voi välttämättä ratkaista, mutta niitä voidaan parhaimmillaan hallita verkottuneen tiedon avulla. Ilkeitä ongelmia luonnehtivat toisaalta ristiriitaiset käsitykset jo itse ongelmasta sekä useat vaihtoehtoiset ratkaisutavat. Esimerkiksi ilmastomuutokseen liittyy paljon potentiaalisia turvallisuusongelmia.

Nopeasti kehittyvä teknologia vaatii yhä vahvempaa ja laajempaa osaajayhteisöä tunnistamaan, ymmärtämään ja ennakoimaan sinänsä positiivissa teknologiakehyksissä kehittyviä mahdollisia ilkeitä turvallisuusongelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi tekoäly tai supertekoäly, jonka turvallisuudesta edelleenkin tiedämme varsin vähän, kyberhaasteet tai yhdistelmäuhkat.

Hallinnon sektorirajat ylittävä toimijuus edistää kokemuksen mukaan heikkojen signaalien tunnistamista ja mahdollisuuksia tunnistaa uusia turvallisuusuhkia sellaisilla osa-alueilla, jotka eivät perinteisesti edusta turvallisuustoimijoiden toimintakenttiä. Turvallisuuttahan on kaikkialla ja ilmiöpohjaisesti helikopteriperspektiivistä tarkasteltuna se voi hahmottua uudella tavalla, kattavammin ja jäsentyneemmin.

Yhteisen valmistelun tiivistäminen

Turvasektorin seuraavana kehitysaskeleena voidaankin pitää mindlab-toimintamallia, jonka avulla voidaan kenties paremmin löytää edelleen uusia mahdollisuuksia hallintorajat ylittävään kokonaisturvallisuustyöhön. Tämä edellyttää tulevina vuosina ilmiöpohjaisen työotteen vahvistamista, parempaa ennakointia, kokeilutoimintaa, poliittista ohjausta ja virkamiesvalmistelun liittyvää kiinteämpää vuoropuhelua.

Hallintorajat ylittävällä valmistelulla, ennakoinnilla, kokeilutoiminnalla ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnilla voi edistää eri toimijoille yhteisten politiikkatavoitteiden hahmottamista ja jakamista. Tästä saatava kokemus saattaisi olla se, että eri toimijat tunnistavat olevansa saman systeemisen kokonaisuuden toimijoita sen sijaan, että turvallisuuskysymyksiä hahmotettaisiin hallinnonalakohtaisina kysymyksinä.

Kokonaisturvallisuuden ilmiötä ja siihen liittyviä ilkeitä ongelmia voidaan hallita verkottuneen tiedon ja yhteistyön avulla: tämä luo strategisen tiedon infrastruktuuria. Turvallisuuskomitean lisäksi maassamme on useita tällaisia poikittaisia yhteistyöelimiä, kuten palkittu Pirkanmaan turvallisuusklusteri, METO eli merellisten toimijoiden yhteistyöryhmä sekä Etelä-Suomen valmiustoimikunta.

Kokonaisturvallisuuden edistämisen kuuluu olennaisesti ennakointiyhteistyö, jonka rakenteeksi on luotu nk. ennakointikeskittymä.  Sen ydintoimijoina ovat toimineet Huoltovarmuuskeskus, edellä mainitun Turvallisuuskomitean sihteeristö, sekä kuluvana vuonna myös sisäministeriö.  Sitra on toiminut keskittymän fasilitointituen tarjoajana.

Kokonaisturvallisuus muodostaa nykyisin selvän strategisen ja toiminnallisen kokonaisuuden. Se muodostaa yhteisen kehikon varautumisen dynaamisten turvallisuushaasteiden käsittelyyn ja kokoaa alalla toimivat asiantuntijat aiheen pariin säännöllisesti. Uuden työotteen konkretisoimiseksi myös kansallinen CBRNE-strategia ja toimintaohjelma voi tarjota yhden mindlab-tyyppisen kokeilualustan tulevina vuosina turvasektorin yhteistyölle.

Yhteisellä tilanneymmärryksellä ilkeiden ongelmien ratkaisuun

Turvallisuuskomitea valmistelee parhaillaan valtioneuvoston kanslian vetämissä yhteisissä tulevan hallitusohjelman ideointisprinteissä edellä esitettyyn tähtäävän kokonaisturvallisuuden kehittämisohjelmaa. Toteutuessaan ohjelma osoittaisi turvasektorin mindlab-henkisyyttä ja laajemmin esitys näyttäisi suuntaa valtioneuvoston yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ennakkoluulottomasti Sitran keskustelualoitteen hengessä.