Suomalaiset kaupungit tähtäävät kestäviksi asukkaita osallistaen

Kahden viime vuoden aikana alueiden osallistuminen ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun on Suomessa hypännyt pikaraiteille. Neljä suomalaista kaupunkia näyttävät muille kaupungeille mallia, kuinka uutta menestystä ja hyvinvointia voidaan luoda päästöjä vähentämällä. Ne ovat asettaneet itselleen kunnianhimoiset tavoitteet: viimeistään vuonna 2050 ne eivät tuota ilmastopäästöjä eivätkä jätettä ja ne kuluttavat luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Kehitystä on tukenut Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteinen Kohti resurssiviisautta -hanke, jossa on kehitetty luonnonvarojen viisasta käyttöä edistävä malli keskisuurille ja suurille kaupungeille ja kunnille. Toimintamalli tuo resurssien viisaamman käytön niin kaupungin johdon strategiatyöhön kuin kaupunkilaisten arkeen.

Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus ja perinteikäs noin 135 000 asukkaan yliopistokaupunki. Hankkeen aikana kaupungin asukkailta pyydettiin verkon välityksellä ideoita, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta ja kohentavat sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Kaupunkilaiset lähettivät yhteensä 212 ideaa, joista 14 toteutettiin ja niiden ilmastopäästöjä vähentävät vaikutukset sekä vaikutukset luonnonvarojen kulutukseen arvioitiin.

Kaupunkilaiset ottivat aktiivisen roolin resurssiviisaustyössä: kaiken kaikkiaan työhön osallistui arviolta 25 000 kaupunkilaista.

Eräässä Jyväskylässä toteutetussa projektissa viisi erikokoista ja eri elämänvaiheessa olevaa kotitaloutta ottivat hypyn tulevaisuuteen; ne kokeilivat kuukauden ajan arjessaan keinoja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Perheet pystyivät pienentämään luonnonvarojen kulutustaan ja hiilipäästöjä merkittävästi kokeilun aikana. Suurimmat myönteiset ympäristövaikutukset saatiin aikaan uusilla liikkumisen ratkaisuilla, kuten taloyhtiön yhteiskäyttöautolla, ja ruokavalion muutoksella.

Mikä hienointa, muutosten tekeminen oli perheiden mielestä hauskaa.

– Saamme lähes pari tuntia lisää omaa aikaa per kauppamatka, se on todella tervetullut lisä, kertoi hankkeeseen osallistunut perheenäiti Salla Pehkonen.

Pehkosen perhe kokeili Kauppakassi ovelle -palvelua, joka tuo ostoslistan mukaisesti tuotteet kaupasta kotiin. Palvelu vähentää yksityisautoilun tai muun liikkumisen tarvetta – ja säästää asiakkailta aikaa ja vaivaa. Palvelu osoittautui niin mainioksi, että Pehkoset ovat jatkaneet sen käyttämistä kokeilun jälkeenkin ja innostaneet naapureita ja ystäviä mukaan.

Jyväskylässä kokeiltiin myös ideaa julkisten keittiöiden ruokahävikin vähentämiseksi – niin sanottua tähdelounasta. Kouluissa ja päiväkodeissa lapsille maksutta tarjottavaa ruokaa jää usein linjastolle ruokailun loputtua pieniä määriä. Ideana oli, että yli jäänyttä ruokaa alettaisiin tarjota lähialueiden asukkaille edulliseen yhden euron hintaan.

Kokeilu sai suurta suosiota ruokailijoiden keskuudessa, ja keskustelu ruokahävikin vähentämisestä julkisissa keittiöissä levisi valtakunnan medioihin ja eduskuntaan. Nykyään vuonna 2013 pilotoitu tähdelounas on otettu käyttöön jo noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Se on erinomainen esimerkki arjen innovaatiosta, joka vähentää ympäristön kuormitusta, edistää paikallisten ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja on taloudellisesti kannattavaa. 

Resurssiviisaus mahdollistaa uuden johtamisen tavan

Resurssiviisauden toimintamalli kokoaa arjen valinnat, uudet innovaatiot ja erilaiset kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi ja luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen. Mallin avulla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärän hyväksi, ja se antaa kaupungille mahdollisuuden johtaa koko paikallista yhteisöä kohti kestävää tulevaisuuden menestystä.

– On mielestäni erityisen tärkeää, että tieto tavoitteista ja jo tehdystä työstä leviää kaikille kaupunkikonserniin, ja että konkreettinen yhteistyö teeman tiimoilta lisääntyy myös toimialarajat ylittäen”, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Osana mallin käyttöönottoa työryhmä, joka koostui kaupungin, asukasjärjestöjen, yritysten ja oppilaitosten edustajista, laati resurssiviisauden tiekartan. Tiekartta sisältää toimenpiteet, joiden avulla kaupunki tavoittelee päästöttömyyttä ja jätteettömyyttä pitkällä aikavälillä. Kartan toimenpiteet on jaoteltu viiteen toisiinsa limittyvään aihealueeseen: energia, liikenne, jäte, ruoka ja vesi.

Jyväskylässä resurssiviisaita ratkaisuja toteutetaan käytännössä mm. uudessa Kankaan kaupunginosassa, joka rakennetaan entisen paperitehtaan alueelle. Kaupunki myös valmistelee parhaillaan mm. biokaasulaitoksen rakentamista, jossa voitaisiin tuottaa paikallisesti ympäristöystävällistä biokaasua joukkoliikenteen ja henkilöautojen polttoaineeksi.

– Kyseessä on iso muutos, jota kaupunki ei voi tehdä yksin, vaan se tarvitsee mukaan asukkaat, järjestöt, yritykset ja oppilaitokset. Tiekartta ei ole vain kaupungin oma suunnitelma, vaan koko yhteisön yhteinen näkemys siitä, mihin halutaan mennä ja millä tavalla, kertoo Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie.

Alueen kehitystä resurssiviisaaksi mitataan säännöllisesti neljän indikaattorin avulla, jotka ovat 1) hiilijalanjälki, 2) ekologinen jalanjälki, 3) materiaalihäviöt ja 4) asukkaiden koettu hyvinvointi.

Monistettavilla ideoilla suuri vaikutus ympäristöön ja talouteen

Jyväskylässä tiekarttatyön aikana ideoiduilla toimenpiteillä on huomattavat vaikutukset alueen tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin ja talouteen. Yhdeksän toimenpiteen johdosta, joista biokaasun liikennekäyttö on yksi, kaupungin alueen päästöt laskisivat arvion mukaan 500 000 tonnilla vuodessa ja alueelle syntyisi noin 1000 työpaikkaa. Kun toimenpiteiden määrä kasvaa ja ne kattavat yhä useampia alueen toimintoja, ympäristö- ja talousvaikutusten voidaan odottaa kasvavan.

Jyväskylässä kehitetyn toimintamallin pohjalta Suomeen syntyi resurssiviisautta tavoittelevien kaupunkien ja kuntien verkosto Finnish Sustainable Communities Network eli Fisu. Kesäkuussa aloittaneeseen verkostoon kuuluvat Jyväskylän lisäksi Forssa, Lappeenranta ja Turku.

Monet kaupungit ovat osoittaneet kiinnostuksensa verkostoon liittymiseksi, ja verkosto hakee parhaillaan uusia jäseniä. Jäsenyyden edellytyksenä on, että alue ottaa käyttöön resurssiviisaan toimintamallin ja se sitoutuu asettamaan tavoitteekseen jätteettömyyden ja päästöttömyyden viimeistään vuonna 2050.

Samalla kun verkoston jäsenet kilpailevat siitä, kuka etenee kehityksessä nopeimmin, ne myös jakavat tietoa parhaista käytännöistä. Näin parhaat ideat leviävät ja vaikuttavat positiivisesti myös syntyalueidensa ulkopuolella.

Fisu-verkosto toimii toistaiseksi vain Suomessa, mutta ajatuksissa on sen laajeneminen myös ulkomaille – ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden teemat ovat ajankohtaisia kaikkialla maailmassa. Fisu-verkoston toimintamalli herätti paljon kiinnostusta viime syksynä, kun sitä esiteltiin mm. World Resources Forumissa Perussa ja European Resources Forumissa Berliinissä.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään jo tällä hetkellä mm. suurten kaupunkien C40 Cities Climate Leadership Group –verkostossa. Fisu-verkosto tarjoaa yhteistyöalustan myös pienemmille kaupungeille ja kunnille, ja laajentuessaan kansainväliseksi verkosto voisi tuoda uutta vauhtia alueille ja kestävään kehitykseen eri puolilla maailmaa.