sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
***
Seuraava visio suomalaisesta tietoyhteiskunnasta on tehty yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa syötteeksi tietoyhteiskuntastrategiaprosessiin. Lisää tietoa strategiaprosessista ja keskustelusta Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan blogista. Sitrasta visiotyöhön osallistuivat: Riitta Nieminen-Sundell, Karoliina Luoto, Ossi Kuittinen, Tapio Anttila.
* * *
Vuoden 2020 suomalaisen tietoyhteiskunnan lähtökohta on ihmisyys. Uusia palveluita ja ja teknologioita suunniteltaessa keskitytään siihen, että ne ovat merkityksellisiä ihmisille, turvallisia ja esteettömiä. Helppokäyttöisyys pitää kaikki kansalaiset mukana digitoituneessa kulttuurissa. Ilmastonmuutos on ollut tietoyhteiskunnan kehityksessä voimakas taustatekijä: sen hillitsemiseksi on suosittu bittejä atomien kustannuksella.
Ihmisille tarjottavien palveluiden laatua mitataan niiden helppokäyttöisyydellä ja merkityksellisyydellä. Ne ovat personoituja ja ennakoitavia. Esimerkiksi terveydenhuollossa keskitytään terveyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen, jossa myös sosiaalisiin tekijöihin kiinnitetään huomiota lääketieteellisten lisäksi.
Virtuaali on todellista ja todellisuus virtuaalia. Laadukkaasta tietoverkosta on tullut elintärkeä, joten sen huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota. Automatiikalla ja tekoälyllä on saatu ihmisten työpanos pois rutiineista, mutta teknologialla ei korvata merkityksellisiä kohtaamisia esimerkiksi hoitotyössä.
Tietoyhteiskunnassa innovaatioita syntyy verkostoissa eri organisaatioiden rajapinnoilla, kun tietoa jaetaan yli siilojen ja perinteisten hierarkioiden. Liiketoimintaa ei voi enää perustaa kontrollille, vaan se syntyy yhdessä jalostamisesta. Suomi on saanut globaaliin kilpailuun lisää virtaa monialaisen innovaatioympäristön myötä, jossa pientenkin yritysten on mahdollista menestyä.
Tärkeä ja tuottava työ tapahtuu globaalissa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa. Menestys syntyy arvojenmukaisuudesta, siitä, että keskustelun kautta on päästy yhteisymmärrykseen toiminnan tavoitteista. Yhteistyökyvykkyyttä mitataan (”yhteistyökrediitit”) ja yhteistyötä johdetaan yli organisaatiorajojen. Kommunikaatiotaidot yli ammatti-, kieli-, ja kulttuurirajojen ovat keskeisiä. Tietotyö ja globaalit kumppanuudet edellyttävät muita kuin teollisen yhteiskunnan käytäntöjä kuten työn tekemistä työpaikalla tai ns. työaikana. Leikin ja luovuuden tukeminen on sekä yksilöiden oman hyvinvoinnin että yhteisen edun mukaista, sillä sen myötä syntyy aidosti uutta.
Oppimisessa korostuu digitaalisten materiaalien, verkostojen ja oppimaan oppimisen merkitys. Hyvä yleissivistys antaa valmiudet tasa-arvoiseen tietoyhteiskunnan kansalaisuuteen. Oppimista tapahtuu kaikissa ikävaiheissa, kouluissa, töissä ja vapaa-ajalla. Kouluissa painotetaan tiedon ja taitojen yhdessä jalostamisen kulttuuria, jossa osaamisen jakaminen ja erehdyksistä oppiminen ovat keskeisessä asemassa. Pelillisyys auttaa oppimisessa.
Ihmiset ja yritykset tekevät tietoyhteiskunnassa enemmän ja julkishallinto on omaksunut mahdollistajan roolin. Hallinto on johdonmukaisesti edistänyt avoimia toimintatapoja ja tiedon hyötykäyttöä sekä luonut perusedellytykset, joiden pohjalta kuka tahansa voi jatkaa tekemistä.
Julkisesti tuotettu sisältö (ml. kartta-, tilasto-, ja julkisen palvelun mediasisällöt) on lisensoitu avoimeksi ja raakadata tarjotaan maksutta kaikkien käytettäväksi ja jatkojalostettavaksi silloin kun se ei vaaranna yksityisyydensuojaa eikä yleistä turvallisuutta. Ihmiseen liittyvä tieto kulkee hänen mukanaan ja on hänen omaisuuttaan. Esimerkiksi tieto terveydentilasta pysyy saatavilla, vaikka hoitopaikka vaihtuisikin. Tähän päästään avoimilla tietorajapinnoilla.
Julkisen ja yksityisen sektorin raja on liuennut yhteistyön myötä: julkinen sektori osaa toimia tehokkaasti ja joustavasti ja yritystoiminnalla voidaan tehdä yhteistä hyvää. Ihmisten mahdollisuus palveluihin ja osallistumiseen on irrotettu aluerajoista. Maaseudun ja luonnonvarojen nouseminen yhä tärkeämmäksi on tukenut tätä kehitystä.
Suora demokratia ja toimiminen yhteisten asioiden edistämiseksi on lisääntynyt. Hallinnollisten prosessien tueksi käynnistetään laajoja kansalaisten lähetekeskusteluja ja kokeiluja joilla etsitään kokemusta uusista ilmiöistä ennen suurta toimeenpanoa. Myös kaikilla kansalaisilla, yhdistyksillä ja yrityksillä on mahdollisuus esimerkiksi tehdä aloite lainvalmistelun käynnistämisestä. Valtakunnan- ja kunnanfasilitaattorit ja esim. media pilkkovat laajoja ja vaikeita aiheita pienemmiksi osioiksi keskustelun helpottamiseksi ottamatta kantaa itse keskustelun sisältöihin. Päätöksentekoprosesseihin liittyvät materiaalit ovat sekä kansalaisten että päätöksentekijöiden saatavilla vertailtavassa ja ymmärrettävässä muodossa. Päätöksentekoon liittyvässä keskustelussa keskitytään taustaoletusten purkamiseen auki.
* * * *
Visiota on työstetty syksyllä 2009 koolle kerätyllä asiantuntijaryhmällä sekä verkkokeskusteluissa, joita löytyy mm. seuraavista paikoista:
Qaiku vaihe 1: ideoiden kerääminen
Qaiku vaihe 2: teemakeskustelu demokratiasta
Qaiku vaihe 3: ensimmäisen visioversion kommentointi
Foresight.fi vaihe 1: ideoiden kerääminen