Suomen uudesta päämäärästä keskusteltiin Sitrassa

Tiistaina Sitrassa keskusteltiin kiihkeästi Suomen tulevaisuudesta. Mihin suuntaan Suomessa ollaan menossa? Onko meillä selkeä yhteinen tavoite, jota kohti suunnistaa? Sitran keskustelutilaisuuksien sarja Sitra Debatti nosti näihin kysymyksiin näkökulmia Aasiasta ja Amerikasta sekä politiikasta ja elinkeinoelämästä.

Jotta voidaan nähdä lähelle, täytyy katsoa myös kauas. Sitra Debatissa keskustelut liikkuivat Aasian ja Amerikan sekä politiikan ja elinkeinoelämän välillä. Sitra Debatiin ottivat osaa dialogiparit Teppo Turkki, Sitra (Taipei, Taiwan) ja Taneli Heikka, American University (Washington D.C., USA) sekä Mikael Jungner, SDP ja Juha Äkräs, Hintsa Performance. Paneelikeskustelussa pääsivät ääneen poliittisten puolueiden ajatushautomot: Simo Grönroos, Suomen Perusta -ajatuspaja, Karina Jutila, Ajatuspaja e2, Mikko Majander, Kalevi Sorsa säätiö ja Markku Pyykkölä, Suomen Toivo –ajatuspaja. Keskustelua johti Tapani Ruokanen.

”Strateginen johtaminen puuttuu tänä päivänä politiikan maailmasta”, haastoi Jungner. ”Huutelu ja kiistely elvytyksestä ja leikkauksista ei johda vuorovaikutukseen tai dialogiin. Visiota ja vuorovaikutusta tarvitaan.”

”Visio on etenkin toivoa ja uskoa tuottava elementti”, jatkoi Juha Äkräs.

Mielenkiintoisen dialogiparin muodostivat näkökulmat meritokraattisesta ja strategisesta Kiinasta ja liberaalista demokratiasta Yhdysvalloista.

”Aasia haastaa valtio- ja demokratiakäsitystämme uudistumaan. Kiinan historiallinen tuhat vuotinen valta-asema on palaamassa ja meidän on valmistauduttava siihen paremmin. Voimme oppia Kiinalta ja Singaporelta paljon ilman, että muutumme autoritäärisiksi”, kommentoi Teppo Turkki.

”Amerikkaa taas kuvaa vahva usko ihmisen kykyyn ja oikeuteen tavoitella onnea ja menestystä”, jatkoi Taneli Heikka.

Visio Suomelle

Tilaisuudessa käsiteltiin myös Sitran visiota Suomen suunnaksi. ”Politiikassa pelataan usein lähipalloa. Ensin pitäisi kuitenkin määritellä tavoitteet, sitten vasta keinot”, kommentoi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Poliittisten järjestelmien välisen kilpailun tuloksena länsimainen demokratia on kriisissä. Lyhytnäköisyys, jäykät rakenteet ja erilaisten kuppikuntien edunvalvonta estävät ja hidastavat kehitystä Suomessa. Suuret yhteiskunnallisten murrokset ovat opettaneet, että nopea sopeutuminen uusiin tilanteisiin on välttämätöntä ja muutoksen edelläkävijät nauttivat eniten uuden tilanteen eduista.

”Muutos ja menestys ovat tulosta uusista ideoista ja käsikirjoituksista. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen tai kestävyysvajeen korjaaminen eivät ole kaipaamamme visioita”, jatkoi Kosonen.

Millainen sitten on hyvä visio? Hyvä visio ei ole unelmahöttöä, vaan käyttää tukevana lähtökohtanaan yhteiskunnallisten megatrendien asiantuntevaa analyysiä. Konkretia ja visio eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa.

”Politiikasta on hävinnyt politiikka. Poliitikot tekevät temppuja, joita asiantuntijoiden tulisi tehdä vasta sen jälkeen, kun poliitikot ovat päättäneet suunnan”, Kosonen tarkentaa.

Vision ytimeksi Kosonen määritteli toimimisen maapallon kantokyvyn rajoissa ja tarpeen tarttua hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakenteet ja toimintatavat edistävät kestävän hyvinvoinnin tavoitteita. Tavoitteiksi Kosonen määritteli talouden muuttumisen uudistavaksi ja yhteisölliseksi, vaikutusmahdollisuuksien luomisen yksilöille ja yhteisöille, jokaisen ihmisen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen ja hallinnon muuttaminen osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi.

Kun nämä periaatteet toteutuvat, yhteiskuntamme resilienssi myös vahvistuu: emme vain palaudu kriiseistä paremmin vaan hyödynnämme myllerrystä.

Yksi tärkeä osa vision tavoitteiden saavuttamisessa on hallituksemme työskentely ja strateginen hallitusohjelma. Strategisen tavoitteen arvo mitataan katsomalla jatkuuko strategian toteutus seuraavassa hallituksessa.

Temppukokoelma eli tarvittavat keinot eivät Kososen mukaan kuulu hallitusohjelmaan vaan erillisen työskentelyn piiriin asiantuntijoiden kanssa. Hallitusohjelmassa määritellään suunta ja keinot valitaan vasta yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

Suomella muutokseen hyvät edellytykset

Suomella on muutokseen hyvät edellytykset: Suomi on pieni ja yhteistyökykyinen maa täynnä korkeasti koulutettuja ihmisiä. Pelkona kuitenkin on, että vaalien jälkeen törmäämme eduskuntaan, jossa on paljon ei-ammattipoliitikkoja, jotka eivät katso kokonaisuutta.

”Näkemyksen olemassaolo ei auta, jos ei ole konetta, joka toteuttaa näkemyksen”, kommentoi Karina Jutila.

Yhtä mieltä tilaisuudessa oltiin siitä, että strategista ajattelua voi oppia.

”Tekeminen ilman strategiaa on kuin ajaisi panssarivaunulla lasikaapissa: äänistä pitää päätellä meneekö hyvin vai huonosti”, kiteytti Jungner.

Sitran verkkojulkaisu Uusi juoni – kohti kestävää hyvinvointia pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, miten voimme tavoitella hyvään elämää maapallon kantokyvyn rajoissa. Julkaisu sisältää vision lisäksi joukon näkemyksiä ja ratkaisuja siitä, miten Suomesta voidaan tehdä kestävän hyvinvoinnin edelläkävijä.