Suomi tarvitsee nämäkin kiertotalouden toimenpiteet

Päivitetyn tiekartan toimenpiteiden lisäksi Sitra on tunnistanut seuraavia hallinnon näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä ja teemoja, jotka voivat edistää kiertotaloutta. Toimenpiteet kohdistuvat osa-alueisiin, joilla on erityisesti tunnistettu tarvetta kiertotalouden kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi. Osa toimenpiteistä on esitetty biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmälle tammikuussa 2019.

Kiertotaloudesta jatkuvaa ja poikkihallinnollista strategista toimintaa​

1. Kiertotaloutta edistetään hallituksen kärkihankkeena

Kiertotalouden strateginen ja jatkuva edistämisen edellyttää ylihallituskautista parlamentaarista yhteistyötä, jossa kiertotaloutta edistetään ilmiöpohjaisesti yhteistyössä keskeisten ministeriöiden kanssa. Poikkihallinnollista yhteistyötä tulee toteuttaa vähintään keskeisten ministeriöiden ministerityöryhmän kautta. Kiertotaloudelle tulee olla hallitusohjelmassa nimetty oma kärkihanke, jotta sen eteenpäin viemiselle on poliittinen mandaatti.

2. Virallistetaan Suomen kiertotalouden ohjausryhmä

Sitran on kutsunut koolle kiertotalouden monialaisen ohjausryhmän, jonka toimikausi on 1.1.2017-31.10.2019. Ohjausryhmä on koettu hyväksi keinoksi kasvattaa eri toimijoiden ymmärrystä kiertotaloudesta, levittää viestiä parhaista kotimaisista ja kansainvälisistä ratkaisuista sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Kiertotalouden ohjausryhmä tulee virallistaa sekä hyödyntää ja kehittää sen roolia kiertotalouden kokonaisvaltaiseen edistämiseen Suomessa. Monialaisen ohjausryhmän nimittäjänä voi toimia kiertotaloutta edistävä ministerityöryhmä ja tämän myötä toimikauden pituus olla hallituskauden mittainen.

3. Kehitetään edistystä kuvaava kiertotalousmittaristo

Keskeisten ministeriöiden ja valtionhallinnon tulee luoda kiertotalouden mittaristo, jonka avulla kehitystä voidaan seurata ja ohjata. Selvityksiä ja tutkimuksia kiertotalouden mittaamisesta löytyy sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Muun muassa VireAvain-hankkeessa määriteltyjä vihreän kasvun avainindikaattoreita voidaan hyödyntää ja esimerkiksi Hollanti ja Ranska ovat luoneet kansalliset kiertotalousmittaristot. Lisäksi Euroopan komission kiertotalouspaketin osana julkaistiin vuonna 2018 seurantakehys, jossa on kuvattu keskeisiä kiertotalouden indikaattoreita. Tähän liittyen tulee toteuttaa kokonaiskuvan kartoitus soveltuvista mittareista ja tämän pohjalta valtionhallinnon toimesta toteuttaa hyväksytyn mittariston käyttöönottaminen.

Lainsäädäntö ja taloudellinen ohjaus edistämään kiertotalouden toteutumista

4. Käynnistetään kestävän kehityksen verosiirtymä

Kunnianhimoisen kotimarkkinan luomiseksi tarvitaan haitallisten ympäristövaikutusten oikeantasoista hinnoittelua. Verotetaan enemmän päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta ja suunnataan lisäverotulot budjettineutraalisti työn ja yrittämisen verotuksen keventämiseen sekä negatiivisten tulonjakovaikutusten minimoimiseen. Tutkimuksia ja kartoituksia on tehty kattavasti ja käytettävissä olevat keinot ovat suurilta osin tiedossa. Seuraavaksi valtionhallinnon toimesta tulee toteuttaa verouudistuksen kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi ja tämän pohjalta luoda pitkäjänteinen verotuksen tiekartta, jota lähdetään toteuttamaan. Tavoitteena tulee olla, että vahvistetaan ja nopeutetaan kestävän kehityksen verosiirtymää vähintään miljardilla eurolla vuosittain vaalikaudella 2019-2023.

5. Tunnistetaan ja karsitaan ympäristölle haitallisia tukia​

Ympäristölle haitallisten tukien tunnistaminen ja niiden muuttaminen innovaatiotuiksi sekä hiilineutraalia kiertotaloutta edistäviksi tuiksi. Tavoitteena tulee olla vuositasolla vähintään 150 miljoonan euron uudelleen suuntaminen ympäristölle haitallisista tuista kohti innovaatiotukia ja hiilineutraalia kiertotaloutta edistäviä kasvukannusteita.

6. Kestävä kehitys ja kiertotalous tuodaan osaksi julkisen rahoituksen hakemusten arviointia

Kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaisen toiminnan toteutuminen tulee sisällyttää arviointikriteereiksi muun muassa kaupunkeihin, investointeihin ja T&K&I-toimintaan liittyvässä julkisessa rahoituksessa. Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) ovat vakiintunut arviointikehys ja niiden saavuttaminen edellyttää myös kiertotaloutta. Tulee selvittää, miten nämä tavoitteet ja mahdolliset muut kiertotalouden arviointikehykset voidaan sisällyttää rahoituksen myöntämisen perusteiksi ja/tai arviointinäkökulmiksi julkisen sektorin jakamassa rahoituksessa.

7. Perustetaan innovatiivisten julkisten hankintojen riskirahoitusinstrumentti

Innovatiivisten julkisten hankintojen tueksi tulee käynnistää valtion resursoima riskirahoitusinstrumentti, jolla kannustetaan kuntia hankkimaan ja yrityksiä skaalaamaan sellaisia kiertotalouden ratkaisuja, jotka eivät vielä ole laajalti käytössä. Yritykset saavat kasvunsa ja vientinsä vauhdittamiseksi kotimarkkinareferenssejä ja julkiselle hankkijalle tarjotaan riskitakausta ja -vakuutusta kattamaan osa syntyneistä tappioista, mikäli ratkaisu ei toimi tai aiheuttaa vahinkoa. Instrumentin vuosittainen rahoitus- tai takauskapasiteetti olisi 35 miljoona euroa ja sen toiminta-aika viisi vuotta. Tällä pystyttäisiin laittamaan liikkeelle noin 100 miljoonan euron vuosittaisen investoinnit. Riskirahoitus edistäisi myös kuntien vaikuttavuusinvestointeja.

Kiertotalouden edistämiseksi toimenpiteitä kaivataan erityisesti näillä alueilla

8. Sujuvoitetaan jakamis- ja alustatalouden säädösympäristöä

Nykyinen säädösympäristö ei parhaalla mahdollisella tavalla tue jakamis- ja alustatalouden kehittymistä, esimerkiksi yhteiskäyttöhyödykkeisiin ja -palveluihin liittyen. Jakamis- ja alustatalouteen liittyvien säädösten tulisi estää ristiriitoja ja turvata kaikkien osapuolien oikeudet. Lisäksi jakamistalouden kautta saatujen tulojen verotusta ja tähän liittyviä sääntöjä tulee selkeyttää.

9. Edistetään kiertotalouden toteutumista sen näkökulmat huomioivalla kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella

Kiertotalouden toteuttamisen edellytykset huomioidaan aikaisessa vaiheessa kaupunkien kehittämisessä ja kaavoituksen ja kaupunkien suunnittelussa. Rakentaminen on kestävää, energiantuotanto on toteutettu ympäristöystävällisistä lähtökohdista, liikkumisessa on huomioitu luontoa säästävät vaihtoehdot ja erilaisten ravinteiden sekä hyödykkeiden hävikki on minimoitu. Vaikuttamalla kaavoituksen kautta voidaan edistää kiertotalouden toteutumista kokonaisvaltaisesti.

10. Tehdään kiertotalousosaamisesta  valtavirtaa opetuksessa ja koulutuksessa

Sitra on panostanut vahvasti kiertotalouden opetukseen ja koulutukseen yhteistyössä yli 50 oppilaitoksen, koulutusorganisaation ja yrityksen kanssa. Hankkeissa tuotetut oppimateriaalit ovat avoimesti hyödynnettävissä ja niiden laajaa käyttöönottoa ja kehittämistä suomalaisessa koulutuskentässä tulee edistää. Kiertotalousopetus toteuttaa opetussuunnitelman kestävän kehityksen tavoitteita. Kiertotalous tarjoaa hyvän pohjan elinikäiseen oppimiseen ja uusien ammattilaisten syntyyn. Tämän vuoksi huomiota tulee kiinnittää myös kiertotalouden täydennyskoulutukseen, esimerkiksi uusien ammattilaisten kouluttamisessa. Kansainvälisen vaikuttavuuden näkökulmasta kiertotalous tulee sisällyttää tiiviisti koulutusvientiin sekä kehitysyhteistyöhön.

11. Maaperän hiilensidonnasta korvataan viljelijälle tulosperusteisesti

Osana yhteistä maatalouspolitiikkaa tulee testata tulosperusteista hiilensidontaa ja -varastointia. Sitran alulle laittamassa Carbon Action -hankkeessa kehitetään tähän liittyviä todentamismenetelmiä, joiden avulla maaperän hiilensidontaan ja -varastointiin tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan varmistaa. Tulosperusteinen korvaus hiilensidonnasta ja -varastoinnista mahdollistaisi viljelijä- ja tilakohtaisesti parhaiten hiilensidontaan soveltuvien menetelmien käytön. Tämä varmistaisi julkisen rahoituksen uudelleen suuntaamisen maataloudessa myös ilmaston ja kiertotalouden kannalta.

12. Työnantajat terveyttä edistävän, jaetun ja hiilineutraalin liikkumisen vetureiksi

Vauhditetaan työnantajien roolia hiilineutraalin ja terveyttä edistävän työmatkaliikkumisen edistämisessä sekä jaettuihin kulkuneuvoihin perustuvan liikkumisen palvelumarkkinan kasvattamisessa. Kehitetään tavoitetta tukevia taloudellisia ohjauskeinoja ja kannusteita, esimerkiksi tuomalla liikkumispaketit luontoiseduksi, työmatkakuluvähennyksen uudistamisella ja liikkumissuunnitelmien laadintatuella työnantajille. Lanseerataan green deal -kokonaisuus, jonka tavoitteena on sitouttaa mahdollisimman suuri määrä työnantajia yhteisten hiilineutraalien liikkumisen tavoitteiden saavuttamiseen, esimerkiksi käyttäjämäärien voimakas kasvu joukkoliikenteessä, autojen jakopalveluissa, työmatkapyöräilijöissä ja kimppakyydeissä.

13. Asetetaan raaka-aineiden käytölle kunnianhimoisten tavoitteet ja kehitetään sääntelyä tukemaan kestävää raaka-aineiden käyttöä

Jotta materiaalien käyttö saadaan kestävälle tasolle, Suomen tulee asettaa kunnianhimoiset numeeriset tavoitteet neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle ja kierrätetyn raaka-aineen käytön lisäämiselle. Täsmennetään jätelain tulkintoja esimerkiksi End of Waste -määritelmien osalta sekä sujuvoitetaan ympäristölupamenettelyjä​ siten, että ne paremmin tukevat sekundääristen raaka-aineiden hyödyntämistä. Taloudellisen ohjauksen keinoja tulee käyttää siten, että parannetaan kierrätysmateriaalien kilpailukykyä suhteessa neitseellisiin luonnonvaroihin​. Tähän liittyen esimerkiksi neitseellisten raaka-aineiden kulutuksen verotusta tulisi selvittää.