Tajua Mut! ja Suunta-palvelu paransivat lasten ja nuorten turvaverkkoa

Mistä työssä oli kyse?

Vuonna 2013 Sitra toi maahan Hollannissa lakisääteisen Vervijsindexin, joka sovitettiin Suomeen Tajua Mut! -toimintamalliksi. Tajua Mut! perustuu siihen, että nuoren arjessa läsnä olevat viranomaiset, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat voivat ilmoittautua verkkopalvelun avulla yhteistyöhön nuoren asioissa.

Verkkotyökalun avulla eri tahot voivat ”liputtaa” mahdollisten havaitsemiensa ongelmien merkiksi. Espoossa nuori voi myös itse ilmoittaa avun tarpeestaan verkkopalvelun avulla. Yhteistyöhön pyydetään nuoren tai lapsen huoltajan suostumus. Luottamuksellisia tietoja käsitellään ainoastaan asianomaisten luvalla. Malli ei sulje pois muita auttamisen keinoja.

Lisäksi nuorten tueksi rakennettiin ja avattiin Suunta-palvelu, joka on chat-pohjainen, henkilökohtainen neuvontapalvelu koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Suunta-chat päivystää iltaisin ja viikonloppuisin.

Miten työ eteni?

Tajua Mut! -toimintamallia pilotoitiin neljässä erilaisessa kaupungissa. Ensimmäinen kokeilu alkoi Mikkelissä vuonna 2013. Toimintamallissa nuoren kanssa työskentelevät voivat ilmoittautua yhteistyöhön muiden kanssa jo varhaisessa vaiheessa.

Mikkelissä lähdettiin liikkeelle lippuparin mallista, jolloin vähintään kahden ammattilaisen tuli ilmoittautua yhteistyöhön nuoren asioissa. Pilotoinnissa olivat mukana paikalliset viranomaiset, toimijat ja etsivä nuorisotyö sekä nuorten ohjaus- ja palveluyksikkö Olkkari, joka koordinoi pilottia ja koulutti yli 300 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijää. Toimintamalli vakinaistettiin Mikkelissä 2015.

Seuraavaksi mallia pilotoitiin Espoossa. Suuressa, monikeskustaisessa ja monikulttuurisessa Espoossa toimintamallin käyttöönotto on ollut hidasta. Espoo kuitenkin päätti vakinaistaa toimintamallin ja kehittää sitä edelleen.

Espoon jälkeen mallia kokeiltiin Keravalla ja Riihimäellä. Keravalla lähdettiin liikkeelle yhden liputuksen mallista eli etsivä nuorisotyöntekijä otti nuoreen yhteyttä heti ensimmäisestä liputuksesta. Lisäksi toimintamallin käyttöönottoa on madallettu tarkentamalla liputuskriteereitä: missä tilanteessa ja millaisin perustein nuori liputetaan.

Riihimäellä pilotti on päättyi 30.6.2017. Riihimäki on ollut tiiviisti yhteistyössä muiden Tajua Mut! -kuntien kanssa ja osallistunut mallin yhteiseen kehittämiseen. Riihimäen Tajua Mut! -ohjausryhmä päätti jatkaa toimintamallin käyttöä osana kaupungin omaa toimintaa hankkeen päättyessä.

Mitä saatiin aikaan?

Hyvien kokemusten perusteella pilottikaupungit Mikkeli, Espoo ja Kerava ovat vakinaistaneet Tajua Mut! -toimintamallin osaksi lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä. Riihimäellä malli päätettiin vakinaistaa pilotin jälkeen kesällä 2017. Sitran hankkeiden jo päätyttyä Tuusula käynnisti Tajua Mut! -toimintamallin kokeilun ja Nivala päätti ottaa toimintamallin käyttöön syksyllä 2017. Vuoden 2018 lopussa toimintamalli oli käytössä jo 13 kunnassa.

Mikkelin kokemuksista kootun arvion mukaan ammattilaiset ovat nähneet Tajua Mut! -toimintamallin nopeana ja tehokkaana keinona tukea ja laajentaa monialaista yhteistyötä sekä puuttua ajoissa nuorten ongelmiin. Toimintamallin jalkauttamisen keskeisimpänä haasteena taas nähtiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten houkutteleminen järjestelmän aktiivikäyttäjiksi.

Hankkeen toimijat otaksuivat, että kyse voi olla monenlaisista uuteen järjestelmään liittyvistä peloista ja epäilyksistä: Uusi tekniikkaa saattaa hämmentää, liputuksesta seuraava työmäärä voi pelottaa, ja liputuksen kriteerit koetaan epäselviksi. Kyse näyttäisi olevan myös laajemmasta, kuntien nuortenpalveluihin liittyvästä ilmiöstä, jossa eri hallinnonaloille on muodostunut uusia toimintamalleja eikä niiden yhteen sovittamiseen ole osattu varautua. Tämä korostuu erityisesti suurten kaupunkien vakiintuneissa verkostoissa.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret ja huoltajat näkevät toimintamallin tervetulleena lisänä palvelujärjestelmään. Nuoret kokevat, että toimintamalli kertoo aikuisten välittämisestä. Mallin erityisenä vahvuutena nähdään nuorten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen: nuori on itse mukana kuulemassa ja keskustelemassa häntä koskevista asioista, ja hän saa vaikuttaa, keitä yhteistyöhön kutsutaan.

Toimintamallin ensimmäisistä piloteista otetiin oppia ja mallia hiottiin matkan varrella. Vertaisoppiminen ja muiden kokemukset mallista ovat olleet keskeisiä perehdyttämiskeinoja: ensimmäiset pilottikaupungit ovat olleet aktiivisesti kouluttamassa uusien Tajua Mut! -kaupunkien ammattilaisia. Tajua Mut! -kaupunkien yhteiset verkkosivut avattiin maaliskuussa 2017. Sivuille on koottu koulutusaineistoa esim. videoita ja uusittu käsikirja.

Suunta-palvelu tukee nuoria henkilökohtaisena chat-keskusteluna verkossa iltaisin ja viikonloppuisin. Vuosittain noin 1 000 nuorta ottaa yhteyttä ja saa henkilökohtaista ohjausta.

Keitä oli mukana?

Hankkeita vietiin eteenpäin laajassa yhteistyössä. Tajua Mut! -hankkeissa olivat mukana pilottikaupunkien lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja KL-Kuntahankinnat Oy. Suunta-palvelu pystytettiin osana Ylen Nuorille NYT! -kampanjaa yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.

Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa?

Tajua Mut! -malli mainitaan uusitun nuorisolain perusteluissa esimerkkinä yhteistyön tukemisen välineenä. Tajua Mut! -kaupungit ovat levittäneet yhdessä toimintamallia ja kouluttaneet ammattilaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi Espoon valtakunnalliseksi etsivän nuorisotyön osaamiskeskukseksi, joka aloitti toimintansa keväällä 2018. Tajua Mut! -toimintamallin kansallinen kehittäminen siirtyi osaamiskeskukseen (osaamiskeskuksen tavoitteet 1.2.2018, PDF).

Suunta-palvelu puolestaan toimii esimerkkinä nuorille tarjottavista ohjauskanavista.

Nuorten tilannekuva -kokonaisuuden ansiosta lasten ja nuorten palvelut ovat saaneet käytännön työkaluja yhteistyöhön ja varhaiseen tukeen sekä chat-kanavan henkilökohtaiseen neuvontaan. Sitra ehdotti valtakunnallisen palvelukeskuksen perustamista ohjaamaan ja tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä. Ennaltaehkäisevä ote sekä saumaton yhteistyö ja palveluketju ovat ehdotuksen kulmakiviä.