Tampere kehittää lastensuojelua faktojen pohjalta

Miten tukea lapsia, joilla on kotona erityisiä huolia? Millaiset hälytysmerkit ennakoivat huostaanottoa? Miten ja missä iässä niihin kannattaa puuttua? Näihin kysymyksiin haetaan Tampereella lisää tietoa mallinnuksen, laskennan, ennakoinnin ja elinkaariajattelun keinoin. 

Tampereella on tehty vuodesta 2010 lähtien lastensuojelun palveluremonttia. Sen innoittamana kaupunki ja sen Lasten ja nuorten palvelut lähti viime syksynä mukaan Sitran esittelemän uudenlaisen rahoitus- ja toimintamallin rakentamiseen.

Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-sopimus (Social impact bond) on julkiselle sektorille taloudellisesti riskitön mahdollisuus tarjota esimerkiksi edistäviä ja ehkäiseviä palveluita tarkoin rajatulle kohderyhmälle. Mallin idea on seuraava: yksityiset sijoittajat kantavat kaiken taloudellisen vastuun hyvinvointia edistävän toiminnan resursoinnista ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. 

Ennen kuin tällainen monia eri näkökulmia yhdistävä SIB-sopimus on mahdollista laatia, suunnitellun hankkeen taloudellinen kannattavuus täytyy arvioida niin yhteiskunnan, sijoittajien kuin palveluntarjoajien näkökulmasta. Tätä työtä kutsutaan SIB-mallinnukseksi.

”Mallinnus on tarjonnut meille arvokkaita työkaluja palveluiden uudistamisen tueksi. Se on myös syventänyt ymmärrystämme siitä, mitä vaikuttavuuden ostaminen ja hankkiminen tarkoittaa käytännössä”, sanoo lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen parissa työskentelevä suunnittelija Outi Kaljunen.

Kaljusen mukaan mallinnuksesta saatu pitkän aikavälin data on myös haastanut joitakin käsityksiä tehokkaista lastensuojelun toimenpiteistä ja niiden ajoituksesta: ”Toki erilaista dataa on hyödynnetty päätöksen tukena aiemminkin, mutta systemaattisen pitkän aikavälin analyysin sijasta usein on ollut tyytyminen irrallisiin lukuihin eri vuosilta – eli siihen mitä on ollut saatavilla.”

Uusi riskiluokitus auttaa ehkäisemään tulipaloja

SIB-hankkeen ytimessä ovat tavoitellut, mitattavat hyvinvointimuutokset valituissa kohderyhmissä. Kun ne on määritelty, suunnitellaan muutosta tukevat palvelut.  

Tampereella ensisijaisena tavoitteena on auttaa suuressa riskissä olevia poikia kiinni normaalista aikuisuudesta ja (työ)elämästä. Vasta toissijaisena tavoitteena on vähentää avo- ja sijaishuollon palvelujen tarvetta.

Varhaislapsuudesta juontavilla ongelmilla on pitkä häntä. Tilastot osoittavat, että lastensuojelun asiakas joutuu myöhemmällä iällä usein myös mielenterveyspalvelujen ja sosiaaliturvan asiakkaaksi.

”SIB-mallinnuksen avulla halutaan löytää potentiaaliset korjaavien palveluiden suurkäyttäjät, ja ehkäisevien palveluiden avulla estää ainakin osaa heistä päätymästä myöhemmin palveluiden suurkuluttajiksi”, painottaa Sitran neuvonantaja Petri Hilli. 

Mallinnusta varten laadittiin riskiluokitus, johon on nimetty neljä keskeistä sijaishuollon tarvetta ennakoivaa tekijää: ne ovat vanhempien matala koulutustausta, päihde/mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuvat suuret muutokset. Mitä useampi riski perheessä toteutuu, sitä todennäköisempi on vahvojen tukitoimien tarve lapselle tulevaisuudessa.

”Koulutus ennakoi tulevaa elämänkaarta vahvasti eli sitä ilman jääneet ovat suuressa syrjäytymisvaarassa.  Näin ei toki käy kaikille, mutta liian monille”, Hilli toteaa. 

Näkymä lapsen ja nuoren elinkaareen 25 vuoden ajalta

Mallin avulla arvioidaan tulevia kustannuksia olettaen, että nuorille (ja heidän perheilleen) tarjotaan intensiivisempää tukea ja toisaalta olettaen, että edetään nykyisen systeemin mukaan ilman sitä. Tästä, yleensä huomattavasta erotuksesta lasketaan toiminnan kannattavuus ja sovitaan, miten säästöt jaetaan SIB-sopimuksessa yhteiskunnan ja sijoittajien välillä.

”SIB-mallinnus on avannut näkymän lapsen ja nuoren elinkaareen 25 vuoden ajalta. Esimerkiksi toimenpiteitä nuorisoikäisten laitossijoitusten ehkäisemiseksi on kohdistettu erityisesti yläkouluikäisille, vaikka laitossijoitusten lukumäärä lähtee jyrkkään nousuun jo kymmenen ikävuoden tienoilla. Huostaanottojen juurisyihin on siis pyrittävä vaikuttamaan paljon nykyistä aikaisemmin, jos näitä sijoituksia halutaan ehkäistä”, Kaljunen painottaa.

Yksi harjoituksen opetuksista on se, että vaikka jokainen sosiaalihuollon asiakas on erilainen, asiakkaita kannattaa segmentoida. Ryhmiä tutkimalla oppii tuntemaan niiden ominaispiirteitä ja tarpeita entistä paremmin.

”Kohdennettuja tukitoimia tulisi suunnata enemmän ja jo varhaisessa vaiheessa sellaisiin lapsiin ja perheisiin, joiden elämässä riskitekijät kumuloituvat. Esimerkiksi eroperheille tai sitä harkitseville tulisi tarjota nykyistä enemmän tukea.”

Myös Hämeenlinnan kaupunki mukana hankeessa

Tampereen ohella mallinnukseen on osallistunut myös Hämeenlinnan kaupunki. Näin hankkeelle on saatu turvattua riittävän suuri kohderyhmä. Laskelmien taustaksi on kerätty dataa lukuisista eri lähteistä ja useilta eri viranomaisilta. Vaikeuskerrointa on lisännyt kahden kaupungin lukujen murskaus yhteensopivaksi.

Kaljusen mukaan ulkopuolinen asiantuntemus on ollut mallinnuksessa korvaamatonta, sillä työ vaatii monialaista osaamista. Sitran lisäksi harjoitukseen ovat osallistuneet myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat.

”Nykyisin melkein asia kuin asia perustellaan kustannussäästöillä, vaikka laskelmat voivat olla tosi heppoisia. SIB-mallinnus on syväanalyysi, joka tarjoaa näkymän kustannusten kehityksestä valituilla tekijöillä pitkälle tulevaisuuteen”, Kaljunen sanoo.

”Ongelmien ehkäiseminen tulee yhteiskunnalle yleensä paljon edullisemmaksi kuin tekemättä jättäminen, mutta interventioiden tulee olla mahdollisimman oikea-aikaisia ja oikein kohdennettuja. Analyysin avulla pystymme seuraamaan oikeasti valitun palvelun vaikuttavuutta, ja siitä on paljon hyötyä muidenkin palvelujen kehittämisessä”, hän kiittelee.

Tampereella ei ole vielä tehty lopullista päätöstä siitä, miten uudet palvelut rahoitetaan. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on yksi vaihtoehto, josta päätöksiä on odotettavissa myöhemmin. Rahoitusta olennaisempaa onkin, että kunnat oppivat seuraamaan valittavien palveluiden tuloksellisuutta.
 
Lisätietoja:
Petri Hilli, neuvonantaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra, puh. 040 754 2090, petri.hilli@sitra.fi

Sitra rakentaa vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen, ja on muun muassa luvannut apunsa ensimmäisten SIB-hankkeiden valmisteluun. Noin 20 kuntaa on ilmaissut kiinnostuksensa mallia kohtaan.

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen SIB-hanke julkistettiin marraskuussa. Sen tavoitteena on edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Hankkeen ensivaiheen sijoittajat ovat Me-säätiö, Sitra ja yksityinen finanssisijoittaja. 

SIB-malli käytännössä