sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kehitysyhteistyötä ja globaalia kansalaiskasvatusta tekevien järjestöjen piirissä oli herännyt tunnelma, että tulevaisuudesta keskusteleminen on Suomessa varsin valkoista, heteronormatiivista ja tietyllä tapaa elitististä. Tulevaisuutta pohtivat lähinnä korkeasti koulutetut valkoiset tietynlaisissa porukoissa.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo päätti hakea mukaan Sitran Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmaan, jotta tätä valtaa voitaisiin vähän haastaa ja ravistella, sanoo ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija Noora Vähäkari. Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen.
”Meillä tulevaisuusajattelua oli käynnistelty jo vuodesta 2019 lähtien, mutta ajateltiin, että Tulevaisuustaajuus antaa hyvän selkänojan ja raamit. On valmista materiaalia, ja menetelmä on helppo sellaisillekin ihmisille, joille tulevaisuusajattelu on vierasta.”
Tuntui, että näillä eväillä tasavertaisempi tulevaisuusajattelu olisi helppoa aloittaa kansainvälisen ryhmän kanssa.
Fingo on noin 270 suomalaisen kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivan kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija.
Käytännössä Fingo muun muassa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, verkostoi ja kouluttaa jäseniään, järjestää Maailma kylässä -festivaalia, julkaisee Maailman Kuvalehteä ja tekee muuta viestintää omiin teemoihinsa liittyen. Tärkeitä teemoja sille ovat ilmasto-oikeudenmukaisuus, kehityspolitiikka, eriarvoisuuden vähentäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, kestävä talous ja kaikille kestävä kehitys.
Menetelmä oli ennalta tuttu
Fingossa oli jo tehty Tulevaisuustaajuus-työpajoja, mutta nyt haluttiin viedä menetelmä pidemmälle. Fingolaiset varasivat tilat luonnonkauniista Porkkalanniemestä koko viikonlopuksi 25 hengelle. Osallistujat valittiin Fingon erilaisista jäsenjärjestöistä ja heidän kumppaneistaan maailmalla.
Osallistujia saapui Suomen lisäksi Keniasta, Nepalista, Tansaniasta ja Ugandasta. Toisilla oli taustaa myös Somaliasta, Nigeriasta, Iranista ja Tongalta.
Tulevaisuustaajuus on suunniteltu kolmituntiseksi työpajaksi, joten koko viikonlopulle kasvatettuna mukaan ohjelmaan otettiin muutakin: taiteellista ajattelua, erilaisia kuunteluharjoituksia ja ryhmätöitä.
”Tavoitteena oli päästä syvemmälle ajattelussa, eli haastaa omia oletuksia, antaa ihmisille tilaa omille ajatuksilleen ja toisten kuuntelulle, ja sitä kautta saada ajatusrakenteita muuttumaan syvemmällä tasolla”, sanoo Fingon oppimisen asiantuntija Anni Vihriälä.
Kuulluksi tulemisen tunne
Luonnon helmassa ihmiset pääsivät tutustumaan toisiinsa paremmin. Moni osallistuja tunsi, että he tulivat kuulluiksi. Esimerkiksi Ugandasta saapunut osallistuja sanoi, että hän oli koko elämänsä elänyt verhojen takana ja nyt hän tuli sieltä pois.
”Sekin edesauttaa sitä, että muutoksen nitkahduksia tai aavistuksia pääsee paremmin tapahtumaan”, Vähäkari sanoo.
Vähäkari ja Vihriälä arvioivat, että viikonlopun aikana muodostunut yhteisö loi itselleen turvallisen tilan: syntyi tunne, ettei ole yksin ahdistuksensa kanssa, kun maailmalla tuntuu menevän huonosti.
”Se voi olla todella eheyttävää”, Vähäkari sanoo.
Kun fingolaiset hakivat mukaan Tulevaisuustaajuus-ohjelmaan, he ajattelivat, että ihmiset helposti lamaantuvat ilman merkityksellisyyttä ja paremman tulevaisuuden kuvittelukykyä. Tunnelma olikin toiveikas ja pitkälti positiivinen.
”Oli paljon innostusta ja paljon helpotusta siitä, että tulee kuulluksi ja voi puhua”, Vihriälä sanoo, ”ja totta kai myös turhautumista, kun kokeillaan jotain uutta, ja valmiita vastauksia ei ole.”
Aina ryhmässä on joku, joka toivoisi, että vetäjät kertoisivat, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
”Ja aina on joku, joka toivoo että me ravisteltaisiin hänen ajatteluaan ihan hirveästi, että olisi työpajan päätteeksi saanut jonkun valtavan oivalluksen tai uuden tiedon”, Vähäkari sanoo.
Tällaisia avaimet käteen -ratkaisuja metodi ei kuitenkaan tarjoa, vaan jokaisen on tehtävä oma työnsä. Se kuitenkin kannattaa.
”Menetelmä ja tulevaisuusajattelu muistuttavat meitä siitä, että eihän meillä ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin yrittää muuttaa maailmaa. Meillä on kaikilla valmiudet, kykyä ja taitoa vaikuttaa tulevaisuuteen”, Vähäkari sanoo.
”Kun sen tekee muiden ihmisten kanssa, muutosvoima on todellinen asia. Ei tietenkään ole terveellistä ruokkia vääristynyttä toivoa, että ei tässä mitään hätää ole, tai että ongelmat eivät olisi todellisia. Mutta pakkohan meidän on toimia ja yrittää.”
Radikaaleja ja tuttuja visioita
Fingossa ajateltiin etukäteen, että leirin tärkein tuotos olisivat leiriläisten tuottamat visiot tulevaisuudesta. Ajatus oli, että näitä tuotaisiin julki teksteissä ja tilaisuuksissa, ja näin laajennettaisiin tulevaisuudesta käytävää keskustelua.
Nyt ajattelu on vähän muuttunut, sillä visiot eivät olleet ihan sellaisia kuin Vähäkari ja Vihriälä olivat aavistelleet.
”Ne olivat radikaaleja ja eivät olleet radikaaleja yhtä aikaa”, Vähäkari sanoo.
Kun visioiden oli tarkoitus toimia kaikkialla maailmassa, niistä tuli aika yleisiä. Niissä painottuivat yhteisöllisyys ja globaali, lajien ja sukupolvien rajat ylittävä empatia ja osallisuus.
”Ensin me ajateltiin että, vitsit, nämä on niitä samoja sanoja, joita aina kuulee: maailmanrauhaa, ympäristökriisien ratkaisua ja niin edelleen”, Vähäkari sanoo.
Mutta sitten joku sanoi, että jos niitä visioita oikeasti miettii ja punnitsee, niin nehän olisivat todella mullistavia ja radikaaleja, jos ne oikeasti toteutuisivat.
”Se oli hieno oivallus. Ne voivat kuulostaa todella konsensushakuisilta, mutta jos ne oikeasti toteutuisivat, ne olisivat mielettömiä”, Vähäkari sanoo.
Tulevaisuusajattelu laajemman muutoksen välineenä
Fingo aikoo vielä tänä vuonna tuottaa julkaisun Tulevaisuustaajuus-leirin opeista ja avata keskustelua kansalaisjärjestöjen tulevaisuuksista osana syvää järjestelmätason murrosta. Leirillä nousseiden visioiden avulla haastetaan valtaa ja pohditaan, kuka tulevaisuudesta saa puhua.
”Mutta visiot eivät tule olemaan pääroolissa”, Vihriälä sanoo. ”Enemmän haluamme jakaa leirin metodologiasta, ajatusten haastamisesta, tilan luomisesta ja yhteisöllisyyden muutosvoimasta.”
Julkaisun viestissä korostuu se, miten tulevaisuutta muutetaan, ja mitä kaikkea se edellyttää.
”Mitä se muutos ihmisessä, ajattelussa ja toiminnassa tarvitsee ja vaatii”, Vihriälä kuvaa.
Leiriläiset lupasivat muun muassa kiinnittää huomiota siihen, että he loisivat turvallista tilaa muille, tiedostaisivat omat oletuksensa ja etuoikeutensa ja asettuisivat muiden asemaan.
”Yksilöissä tapahtuva muutos ei tietenkään yksin riitä, vaan saman muutoksen on tapahduttava yhtä aikaa myös rakenteissa”, Vihriälä sanoo.
Globaalissa kansalaistoiminnassa itsereflektio ja valtarakenteiden haastaminen ovat tärkeitä, ja tulevaisuuskeskustelu nivoutuu osaksi kehityspolitiikan dekolonisaatiota, jossa haastetaan vanhoja valtarakenteita ja ajatusmalleja. Jos enää ei ajatella, että ylimieliset valkoiset menevät kehittämään muita kansoja, niin ei oikein sovi ajatella, että vain ne ylimieliset valkoiset määrittelevät tulevaisuuden visiotkaan, jos vähän kärjistää.
”Vallan haastaminen on tärkeää, jotta me oikeasti voidaan pureutua siihen, mistä eriarvoisuus syntyy ja miten sitä myös ylläpidetään”, Vähäkari sanoo.
Helppo metodi
Tulevaisuustaajuus oli fingolaisten mielestä hyvä metodi pidemmälläkin ajalla.
”Kolmetuntinen työpaja on tosi lyhyt ja se voi olla aika suorittavakin”, Vähäkari sanoo.
Tulevaisuustaajuus on hyvä tapa tutustua tulevaisuusajatteluun, jos se ei ole ennalta tuttua, ja periaatteessa työpajan voi vetää mille porukalle tahansa, kunhan vähän muokkaa esimerkkejä.
”Se on hyvin suunniteltu konsepti”, Vähäkari kehuu.
Aluksi järjestäjiä mietitytti, miten ihmiset saadaan irrottautumaan arjestaan viikonlopuksi, kun välillä kolmetuntinenkin tuntuu paljolta. Lopulta leiri oli menestys, hakemuksia tuli paljon enemmän kuin mukaan mahtui.
Metodi jää Fingon työkalupakkiin varmasti, ja myös toista pitkää leiriä harkitaan. Tarve aidosti kestävien tulevaisuuksien kuvittelulle kasvaa koko ajan.
”Emme enää palaa vanhaan normaaliin aikaan. Epävarmuus on uusi ainoa varmuus. Siitä huolimatta toimintaa ja toivoa on pakko ylläpitää. Siksi tulevaisuusajattelu on entistä tärkeämpää koko ajan.”
Kolme vinkkiä työpajan järjestämiseen
1. Rohkeasti kokeilemaan, menetelmä taipuu moneen! Meillä oli mukana muun muassa taiteellista ajattelua auttamassa mielikuvittelun äärelle.
2. Jos mahdollista, ottakaa aikaa ja syventäkää menetelmää vaikka koko viikonlopun mittaiseksi, silloin siitä saa vielä enemmän irti. Muistakaa silloin hyvä tauotus!
3. Viimeisessä vaiheessa kirjoitettavat tulevaisuuden teot voi ja kannattaa tehdä henkilökohtaisella tasolla. Leirillämme osallistujat kirjoittivat itselleen kirjeet, jotka postitamme heille myöhemmin.
Tässä juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana.
