sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Raaseporin kaupungin kaavoitusyksikössä laaditaan tänä vuonna maankäytön kehityskuvaa vuodelle 2050. Kehityskuvan on tarkoitus toimia johdantona koko kaupungin kattavan yleiskaavan laadinnassa, joka tulee olemaan 10-vuotiaan kaupungin ensimmäinen.
”Halusimme kuulla kehityskuvaa varten asukkaiden toiveita mahdollisimman laajasti ja saada itsekin opastusta tulevaisuusajatteluun”, kertoo maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, jonka idea oli hakea projektiin oppia Sitran Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmasta. Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen.
Kaupunginarkkitehti Johanna Backas innostui ajatuksesta ja lähti mukaan Sitran koulutukseen. Pian projektin käynnistyttyä tiimi sai vahvistusta. Vuorovaikutuskonsultiksi rekrytoitiin Efe Ogbeide Femma Planningista ja koordinaattoriksi Julia Ingo Raaseporin kaupungin kehitysosastolta. Tiimi järjesti yhteensä seitsemän työpajaa Raaseporin kylissä, minkä lisäksi yksi työpaja suunnattiin erityisesti nuorille asukkaille.
Kaavoitusyksikkö sai kerättyä työpajojen avulla paljon asukkaiden toiveita siitä, kuinka asuinympäristön maankäyttöä tulevaisuudessa pitäisi suunnitella. Kumppanuusohjelman tavoitteisiin kuuluu myös arvioida, kuinka koottua tietoa käytännössä hyödynnetään. Siihen paneudutaan loppuvuoden aikana, kun Tulevaisuustaajuus-työpajoissa muodostettuja visioita yhdistetään asiantuntijadataan vuonna 2023 valmistuvaa maankäytön kehityskuvaa varten.
Menetelmä muuntui maankäytön ajatteluun
Efe Ogbeide ja Julia Ingo arvioivat Tulevaisuustaajuus-menetelmän orientoivan tulevaisuuteen hyvin yleisellä tasolla. Koska Raaseporissa oli tarkoitus keskustella maankäytöstä, he muokkasivat menetelmää reippaasti tarkoitusta varten esimerkiksi tuomalla pajaan karttoja.
Osallistujia viriteltiin tulevaisuusajatteluun näyttämällä 100 vuotta vanhaa Suur-Karjaan karttaa esimerkkinä siitä, miten alueen tulevaisuus on aikoinaan nähty. Työpajassa asukkaat piirsivät ja kirjoittivat Raaseporin kartalle asioita, joita tulevaisuudessa haluttiin nähdä.
Työpajoihin toivottiin ja saatiinkin ihmisiä eri taustoista: suomen- ja ruotsinkielisiä eri koulutustasoilta, nuoria, työ- ja eläkeikäisiä. Tiimi huomasi, että moninaisten osallistujien joukossa toisille oman ajattelun haastaminen oli tuttua, joillekin se oli vaikeaa ja jopa pelottavaa.
Mutta menetelmän haastavuus ei tarkoita, etteikö se herättäisi positiivisia pohdintoja. Yleisin palaute työpajoista oli tulevaisuususkon lisääntyminen.
”Uskon, että tämä menetelmä antoi monille ihmisille ensimmäisen kerran sanoituksen siitä, kuinka tulevaisuutta voi katsella tai miettiä”, Julia Ingo arvioi.
Efe Ogbeide havahtui myös siihen, miten tärkeää erilaisten näkökulmien kohtaaminen on.
”Etenkin tässä polarisoituneessa maailmassa tarvitaan tilaisuuksia, joissa päästään vaihtamaan ajatuksia vähän syvemmässä keskustelussa.”
Hyvä vuorovaikutus tuottaa jaettuja visioita
Tiimi arvioi onnistuneensa siinä, miten se saavutti kaupungin asukkaita tehokkaalla viestinnällä ja tuomalla livetyöpajat kyliin ihmisten luo. Asukkaiden saavuttaminen tämän tyyppisiin tilaisuuksiin on yleensäkin haaste, ja projektissa on opittu siitä lisää.
”Toivon, että koottuja oppeja voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa kaupungin vuorovaikutuksen kehittämistyössäkin”, sanoo Julia Ingo.
Efe Ogbeiden mielestä Raasepori voisi toimia asiassa suunnannäyttäjänä. Asukkaan näkökulmasta hän toivoo, että toimintatapaa käytettäisiin myös Helsingissä ja kaupunkimaantieteilijän näkökulmasta hän tietää, että monista kaupungeista puuttuu jaettu kaupungistumisen visio.
”Tällaiselle jaetulle vision luomiselle on iso tarve.”
Kolme vinkkiä sujuvampaan työpajaan
- Uskaltakaa soveltaa, varatkaa riittävästi aikaa – alkuperäisestä työpajarungosta voi vähentää tehtäviä.
- Tehkää yhdessä. Sparratkaa toisianne tiimissä ja korjatkaa työskentelyä matkan varrella.
- Haluatteko tavoittaa mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä? Panostakaa viestintään ja kontaktointiin.
Tässä juttusarjassa kuulemme Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman 10 tiimin kokemuksia työpajamenetelmän hyödyntämisestä vuoden 2022 aikana.
