sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Juhlapuheissa muistetaan aina mainita, että Suomessa on korkeasti koulutettu väestö ja paljon osaamista. Mutta kuka lopulta tietää, kuinka paljon ja millaista? HeadAi haluaa tämän osaamisen kartalle – ja sitä kautta Suomea tukevammin maailmankartalle.
– Kun työmarkkinat muuttuvat, pitää olla mekanismeja nähdä, mihin suuntaan osaamista kannattaa johtaa, sanoo Harri Ketamo.
HeadAi mallintaa osaamista teknologialla, jossa tekoäly johtaa verkon avoimesta datasta osaamiskarttoja. HeadAin avulla esimerkiksi yritykset näkevät, mitä osaamista niillä tällä hetkellä on sopivasti ja mitä ei.
– Enkä nyt tarkoita irtisanomisia, tai että tarvitaan kaksi insinööriä, vaan osaamista yksityiskohtaisella tasolla. Sitä, miten työntekijöitä pitää uudelleen kouluttaa tai millaista osaamista ostaa ulkopuolelta.
Tämä auttaa myös synnyttämään uutta bisnestä: mitä sellaista osaamista kannattaisi luoda, jota muilla ei ole.
HeadAi:n tiimi uskoo, että varsinainen työpaikkojen vyöry tulee, jos osaamista kartoittamalla saadaan houkuteltua maahan ulkomaisia yrityksiä. Tiimissä mukana olevan Peter Vesterbackan tavoite on saada Suomeen lähivuosina 5 000 kiinalaista start-up-yritystä. Jos tuhatkin päättäisi jäädä, syntyy Ketamon mukaan 150 000 työpaikkaa.
– Tämä on mahdollista vain, jos Suomesta tehdään houkutteleva.
Otetaan esimerkiksi kiinalainen firma, joka haluaa perustaa tutkimus- ja kehityskeskuksen Eurooppaan. Yritys päättää sijoituspaikan sen mukaan, millaista osaamista kustakin maasta on hankittavissa.
– Suomen koulutettu osaaminen löytyy koulujen opetusohjelmista, joista tekoäly voi sen tunnistaa, Ketamo sanoo.
Samalla esimerkiksi työministeriö saa reaaliaikaisen käsityksen, mitä osaamista maassa on – ja toisaalta, mitä työpaikkoja tänne on edes turha havitella. Tai opetusministeriö näkee, mitä koulutusta tarvitaan. Myöhemmin, kun hallussa on riittävän pitkiä aikasarjoja, voidaan Ketamon mukaan jopa ennustaa, mihin suuntaan kehitys kulkee.
– Työvoiman ja koulutuksen optimoinnissa puhutaan miljardiluokkien vaikutuksesta. Emme saa maksimia irti tuottavuudestamme, jos emme ala johtaa osaamista.
Tekoälyn pelätään vievän työpaikat, mutta se voi myös tuoda niitä – ja tehdä työtä, joka ei muuten olisi mahdollista. Osaamiskarttojen piirtäminen 200 000 yritykselle tarkoittaisi 10 miljardia työtuntia.
– Skaalaamme järjettömän määrän rutiinityötä, jota ei ole mahdollista tehdä ihmisvoimin.
Tähän kaikkeen HeadAi aikoo käyttää avointa dataa, joka on avoimesti saatavilla verkossa.
Ketamon mukaan teknisesti ratkaisun osat ovat jo olemassa, samoin rajapinnat avoimeen dataan. Haaste on, että yritykset ja ministeriöt saadaan hyödyntämään HeadAi:ta. Tässä Sitran tuki ja arvovalta on Ketamon mukaan tarpeen.
– Myönteinen yllätys on ollut, että olemme jo löytäneet kymmeniä yhteistyökumppaneita, jotka ovat lähteneet mukaan siksi, että tämä hyödyttää heitä. Menestys kansainvälisissä kilpailuissa on auttanut todistamaan, että homma toimii.
Seuraa meitä
Tiimi
Harri Ketamo – AI-entrepreneur – Tekoäly, machine learning, big data, tutkimuksen kaupallistaminen.
Jari Multisilta – Multimedian professori – oppimisteknologian tutkimus ja kehitys, kansainvälinen tutkimusyhteistyö, mobiiliteknologia, käytettävyys.
Anu Passi-Rauste – Edu-entrepreneur – Oppimisen osaaja, koulutusvienti, koulutusratkaisujen kehittäminen, verkko-oppimisympäristöt, liiketoiminnan kehittäminen.
Sanna Vahtivuori-Hänninen – Projektipäällikkö – Osaamisen kehittäminen, digitaaliset oppimisympäristöt, yhteisöllinen opiskelu, opettajankoulutus, strateginen ohjaus, vaikuttavuus.
Peter Vesterbacka – Mighty Entrepreneur, the Brand-maker.
Ota yhteyttä
Anu Passi-Rauste
+15713375433
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.