Toimenpide-ehdotus: Yksi taho vastuuseen sähkön pientuottajien palvelupolun kehittämisestä

Sitra laati Motivan Uusiutuvan energian pientuotanto -työryhmän pyynnöstä TEM:lle toimenpide-ehdotuksen lähienergian edistämiseksi.

Sitra kiittää mahdollisuudesta esittää toimenpide-ehdotuksen lähienergian edistämiseksi.

Lähienergia on tärkeä keino ottaa ihmiset mukaan kestävän talouden rakentamiseen

Tähän mennessä Suomen energiapolitiikka on ollut pitkälti teollisuuden tarpeista johdettua. On kuitenkin syytä pohtia: voiko ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavat energiamuutokset olla demokratiassa mahdollisia ilman ihmisten aktiivista mukana oloa?

Uusiutuvan energian teknologioiden kehitys on tehnyt mahdolliseksi sen, että kansalaiset voivat olla nyt itse aktiivisia toimijoita energiamarkkinoilla. Käyttäjälähtöinen energiapolitiikka tulisi lanseerata teollisuuslähtöisen energiapolitiikan rinnalle omaksi kehityspolukseen. Siinä lähienergia on keskeisessä roolissa, koska sillä tarkoitetaan kuluttajien itse tuottamaa tai säästämää energiaa. Uusiutuvan lähienergian ihmisläheisyydestä johtuen sillä on myös sosiaalista ja kulttuurista arvoa sen lisäksi, että se edistää cleantech-liiketoimintaa, vähentää kasvihuonepäästöjä sekä parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja kauppatasetta.

Käyttäjälähtöinen energiapolitiikka olisi tärkeä kytkeä osaksi kansallista ilmasto- ja energiatiekarttaa ym. visioita, strategioita ja toimintasuunnitelmia. Niissä olisi tärkeää tunnistaa ihmisten osallisuuden, aktiivisuuden ja investointien mahdollistamisen strateginen merkitys.

Tavoitteeksi pientuottajille helpon asiointipolun luominen yhden luukun palvelun avulla

Uusiutuvan sähkön pientuottajien näkökulmasta laitteistojen hankinta- ja käyttöprosessia voidaan kuvata asiointipolkuna, joka kuvaa kosketuspisteet toimenpiteisiin ja tahoihin, jotka pientuottajan on käytävä läpi saadakseen toimenpiteen toteutettua. Kontaktipisteitä ovat mm. tietolähteet, tilaukset, ilmoitukset, sopimukset, hakemukset, luvat, maksusuoritukset jne.

Tällä hetkellä sähkön pientuottajaksi ryhtyminen on ihmisille varsin monimutkaista ja hankalaa. Nyt kansalaisilta odotetaan käytännössä varsin syvällistä teknistä osaamista, merkittävää aikapanostusta paperityöhön sekä eri tehtäviä hoitavien organisaatioiden tuntemusta. Tällä hetkellä ihmisten odotetaan hallitsevan, mitkä ovat Motivan, verkkoyhtiöiden, sähkönmyyntiyhtiöiden, kuntien rakennusvalvonnan, ELY:n, ARA:n, YM:n, TEM:n, MMM:n ja EMV:n roolit, tehtävät ja palvelut. Nyt ilmoitukset, sopimukset, tuet, luvat jne. pitää hoitaa erikseen eri tahojen kanssa.

Lähienergian edistämiseksi olisi tärkeää nostaa keskiöön käyttäjälähtöisyys, jossa lähtökohta on vastata myönteisesti uusiutuvaan energiaan ja sen älykkääseen käyttöön investoivien ihmisten tarpeisiin ja odotuksiin. Tavoitteena tulisi olla tarjota pientuottajille mahdollisimman helppo asiointipolku ja vaivaton käyttäjäkokemus.

Käyttäjälähtöisiä ratkaisuja vastaaviin tapauksiin on kehitetty useilla toimialoilla, kuten esimerkiksi verohallinnossa. Hyvä esimerkki on mm. palkka.fi-palvelu, jota kautta kotitaloustyönantaja voi hoitaa ”yhden luukun kautta” kaikki työnantajamaksut (palkka-, työeläke-, vero- ja sotumaksut) eri tahoille sekä tehdä automaattisesti kotitalousvähennysilmoituksen. Voisiko vastaavan palvelun kehittää kansalaisille omien energia-asioiden hoitamiseksi?

Palvelukokonaisuuden kehittämisen johtaminen yhden tahon vastuulle

Toimiva palvelurakenne on edellytys kansalaisten houkuttelemiseksi pientuotannon piiriin ja näin ollen myös alan liiketoiminnan kasvulle. Palvelupolun kehittämisen periaatteena on, että sitä tulee edistää kokonaisuutena eikä erillisinä toimenpiteinä.

Aluksi olisi tärkeää muodostaa kuva käyttäjäkokemuksesta ja asiointipolusta nykytilanteessa. Sitten palvelupolulle määritetään tavoitetila, jossa kuvataan eri käyttäjäryhmien (asukkaat, pk-yritykset, maatilat sekä kyläyhteisöt) näkökulmasta tavoiteltava asiointipolku. Tässä on suositeltavaa käyttää apuna palvelumuotoilukonsulttia.

Palvelukokonaisuuden kehittämiseksi tarvitaan yksi vastuutaho, joka huolehtii pitkällä aikavälillä kehityksen suunnasta ja lyhyellä aikavälillä toimintasuunnitelman käytännön ohjauksesta. Lisäksi vastuutahon tehtävänä on suunnitella ohjauskeinot, joilla varmistetaan toimintasuunnitelman ja visio/tavoitetason välinen jatkuva vuorovaikutus ja kehitys. Voisiko vastuutaho olla uusi perustettava energiavirasto? Nyt omistajuus hajaantuu usealle ministeriölle kuten TEM:ille, YM:lle ja MMM:lle. Vastuutahon nimeäminen voi edellyttää poliittista päätöstä, koska kaikkien relevanttien julkisten organisaatioiden tulisi sopeuttaa toimintojaan vastuutahon määrittelemään ja johtamaan palveluprosessiin.

Alkuun voi lähteä pilottihankkeella, jossa kohderyhmäksi valitaan yksi kuluttajaryhmä (esim. kotitaloudet). Yhden luukun verkkopalvelua tulisi kehittää niin, että se ohjaa käyttäjiä mahdollisimman hyvin oma-aloitteiseen selviämiseen niin, ettei se lisää vaan päinvastoin vähentää viranomaistyötä. Hakemusten ym. lomakkeiden käsittely tulisi olla mahdollisimman automatisoitua niin, että prosessi nostaa esille vain erityistä käsittelyä kaipaavat asiat. On tärkeää kytkeä prosessiin kaikki sellaiset tietolähteet ja toimijat, jotka edistävät palveluprosessin automaatiota. Samalla verkkopalvelu voi mahdollistaa tuottajien ja päätösten rekisteröinnin, tilastoinnin ja kehityksen seurannan. Ensin on tärkeää määritellä palveluprosessi ja verkkopalvelun kuvaus, viimeiseksi vasta ratkaistaan millainen tietojärjestelmä ja teknologia (asiointialusta) tarvitaan.