Tulevaisuuden turvallisuus on kuin kananmuna kakkutaikinassa

Huomisen turvallisuus on yhteiskunnan rakenteissa, pienissä teoissa ja lähellä. Se on luottamusta ja osallisuutta, sillä turvallisuus on ennen muuta tunne. Turvallisuus on myös monessa mielessä Suomelle mahdollisuus, niin liiketoiminnallisesti kuin brändimielessä. Tätä mieltä on Sitran kokoama Uusi turvallisuus -foorumi, joka päätti viiden kuukauden työnsä torstaina.

Sunnuntain 16.3.2014 Helsingin Sanomissa Helsingin Herttoniemessä asuvalta Jorma Harjamäeltä kysyttiin asuinpaikkansa yhteisöllisyydestä: ”Yhteisöllisyys merkitsee täällä sitä, että tämä on pieni kylä, jossa kaikki tietävät suurin piirtein toistensa koirien nimet. Se luo turvallisuutta”, Harjamäki vastasi. Vastauksessa kiteytyy hyvin Uusi turvallisuus -foorumin ajatus yhteisöllisyyden ja osallisuuden tärkeydestä koetun turvallisuuden keskeisenä rakennuspuuna.

Turvallisuus on ennen muuta tunne. Hallinnan tunne, osallisuuden tunne, tunne siitä että pärjää yksilönä. Ja ellei pärjää, ympäriltä löytyy yhteiskunnan ja muiden yksilöiden punoma turvaverkko, jonka varaan voi hädän hetkellä tukeutua. Puolustuksella, pelastuslaitoksella ja muilla perinteisillä turvallisuustoimijoilla on kiistaton roolinsa tuon turvaverkon osana, mutta vain osana. Koettu turvallisuus lähtee kansalaisista, joista jokainen osaltaan luo turvallisuutta omassa yhteisössään, ja organisaatioiden rooliksi jää tarjota rakenteiden lisäksi osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja. Tässä ajattelussa viranomainen on kansalaisten palvelija, aito Civil Servant.

Varautuminen ei riitä, turvallisuus on vatkattava rakenteisiin

Perinteisesti turvallisuusajattelussa turvallisuus on tuotu jostain muualta, erillisenä osana ja tarpeen mukaan. Nykyinen maailma on kuitenkin nopeasti muuttuva ja turvallisuusuhat tulevat niin yllättävistä paikoista, ettei varautuminen riitä. Siksi yhteiskunnalta vaaditaan ennakointia ja resilienssiä, ja sitä, että turvallisuus otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnan toiminnassa.

”Turvallisuus on kuin kananmuna kakkutaikinassa: se tulee vatkata mukaan kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Toisaalta kakku ilman sokeria ja jauhoja on munakas, joten yhteiskuntaakaan ei tule suunnitella ainoastaan turvallisuuden näkökulmasta”, sanoo sisäministeriön ylitarkastaja Elina Katajamäki.

Turvallisuus, estetiikka ja viihtyvyys kulkevat esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa käsi kädessä ja täydentävät hyvin toisiaan.

”Turvallisuus pitäisi sisällyttää asuinalueiden suunnitteluun aivan alkuvaiheessa, jotta siitä tulee rakenteellinen asia, ei päälle liimattu toiminto. Näin muualta tuotavan turvallisuuden tarve vähenee ja koettu turvallisuus lisääntyy”, Katajamäki summaa.

Kun turvaa ei enää ajatella kakun kuorrutteena vaan olennaisena osana kaikkea toimintaa, jokaisesta viranomaisesta tulee turvallisuusviranomainen.

Turvallisuus syntyy lähellä

Jos jokainen viranomainen on turvallisuusviranomainen, ja turvallisuus syntyy yksilöiden muodostamissa yhteisöissä, ovat monet turvallisuuteen ja turvattomuuden tunteeseen liittyvät haasteet on ratkaistavissa pienillä teoilla ihmistä lähellä.

Vantaan Hakunila on pääkaupunkilaisittainkin monikulttuurinen lähiö. Kylän keskellä toimii kirjasto, joka on monenikäisten hakunilalaisten yhteinen olohuone. Kirjastossa pyörii myös paljon lapsia ja nuoria, kuten kirjastoissa ympäri maata. Kirjaston työntekijät pohtivat mistä nuoret voisivat saada aikuista peli-, leikki- ja keskusteluseuraa, ja päättivät kysyä, josko joku paikallinen mummo tai vaari haluaisi tulla ylimääräiseksi käsipariksi. Kolme vapaaehtoista ilmoittautui heti, ja nyt kirjastossa päivystää kirjastomummot ja -vaari kahtena iltana viikossa. Kirjastomummot Hellu ja Helena sekä kirjastovaari Pera eivät tuputa seuraansa, mutta ovat aina valmiita vaikkapa Kimble-matsiin – ja kuuleviksi korviksi sitä tarvitseville.

Kirjastomummotoiminta edistää monikulttuurisen Hakunilan lasten turvallisuutta vahvistamalla osallisuutta yli kulttuuri- ja sukupolvirajojen. ”Osallisuus on yksi kehityksen perustekijöistä. Kun lapsen tekemisellä on väliä, hän voi tuntea olevansa tärkeä ja kuuluvansa joukkoon”, sanoo lastensuojelualalla pitkään toiminut foorumilainen Anton Palmu.

Ajan ja yhteiskunnan mukana uudistunut kirjastolaitos toteuttaa Hakunilassa hyvin tehtäväänsä turvallisuusviranomaisena.

Hakunilan kirjaston toiminta on hyvä esimerkki ideasta syntyneestä pienestä ja ketterästä kokeilusta, jollaisia Uusi turvallisuus -foorumi toteutti yhteensä yksitoista. Kokeiluiksi kehitetyt ideat valittiin noin 150 ideasta, jotka kerättiin kaikille avoimella ideahaulla. Kirjastomummotoiminta integroituu olemassa oleviin rakenteisiin ilman investointeja, ratkoo havaittua ongelmaa ja olisi levitettävissä vaikka heti tänään jokaiseen Suomen kuntaan. Kokeilukulttuuria parhaimmillaan.

Viranomainen = Civil Servant, kansalaisen palvelija

Toisenlainen esimerkki foorumin toteuttamasta turvallisuuteen liittyvästä kokeilusta oli yhden päivän mittainen palvelumuotoilukilpailu, jossa palvelumuotoilijoita ympäri maata kutsuttiin ratkomaan rasististen rikosten ilmoittamiseen liittyviä haasteita. Viime vuosina poliisille ilmoitettujen rasististen rikosten lukumäärä on nimittäin laskenut, ja on herännyt epäilys, ovatko rikokset todella vähentyneet, vai ainoastaan niiden ilmoittaminen.

Päivän aikana palvelumuotoilijat tutustuivat sisäasiainministeriön tarjoamaan case-esimerkkiin sekä uhrin että ilmoituksia vastaanottavan poliisin näkökulmasta. Aikaa oli niukasti, mutta ehdotukset prosessin parantamiseksi olivat erittäin tarkkanäköisiä ja useimmat sellaisenaan suoraan toteutettavissa.

Jos on selvää, että fyysiset tuotteet ja tavarat suunnitellaan käyttäjän näkökulmasta, on mielenkiintoista että useimmat julkishallinnon palvelut suunnitellaan edelleen viranomaisnäkökulmasta. Kokeilun oppina oli, että palvelumuotoilu sopii erinomaisesti julkishallinnon välineeksi parantaa palvelua nimenomaan kansalaisten näkökulmasta.

Kyberturvallisuudesta kansalaistaito, bisnestä ja maabrändi

Yksi suurista, kaikkia suomalaisia vähitellen koskettavista turvallisuushaasteista on digitalisoitumisen myötä nopeasti pinnalle noussut kyberturvallisuus. Miten Suomi valtiona turvaa tietonsa? Entä suomalaiset yksilöinä? Foorumilaiset näkevät kyberturvallisuuden paitsi haasteena, myös valtavana mahdollisuutena.

Aivan ensimmäisenä kyberturvallisuus on nostettava kansalaistaidoksi, jonka jokaisen lapsesta vanhukseen on hallittava. Sitä on opetettava viimeistään koulussa, se on otettava laajamittaisesti agendalle työpaikoilla ja siitä on puhuttava myös verkossa enenevässä määrin toimiville ikäihmisille.

Parhaiten kyberistä tehdään kansalaistaito vertaisoppimisella. Uusi turvallisuus -foorumi lähti testaamaan ajatusta espoolaisissa kouluissa kevään aikana tehtävällä kokeilulla, jossa lukiolaisille kootaan opiskelijoille suunnatun kyselyn pohjalta toteutettava kyberkoulutuspaketti. ”Esimerkiksi kouluissa haasteena on se, että opettajat eivät välttämättä ole ollenkaan selvillä oppilaidensa verkkovälineistä tai niiden uusista uhista. Siksi toinen opiskelija on kaverinsa paras kouluttaja”, kertoo erityisopettaja Sari Karjalainen. Sama pätee muidenkin ryhmien ja ikäluokkien kybertietoisuuden lisäämiseen.

Suomella olisi hyvät mahdollisuudet kyberturvallisuuden kärkimaaksi, rauhanrakentajaksi ja puolueettomaksi edelläkävijäksi. Korkea koulutustaso, vakaa yhteiskunta ja luotettavan maan maine ovat hyvä pohja, jolle kyberin suurvalta olisi rakennettavissa. Verkossa luodaan foorumilaisten aloitteesta parhaillaan Mahdollisuuksien kyberturvallisuusjulistusta. Julistuksen pohjan ovat kirjoittaneet Uusi turvallisuus -foorumin osallistujat Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll sekä Aalto-yliopiston tutkija ja Effi ry:n lakimies Ville Oksanen. Toukokuussa valmiin julistuksen ääreen kutsutaan suomalaisia vaikuttajia. Kutsutilaisuuden tarkoituksena on selkeyttää johtajuutta ja saada yhteiskuntaan draivia kyberturvallisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

”Suomen on aika toimia tässä asiassa nyt heti. Parin vuoden päästä tilaisuuden on varmasti käyttänyt jo joku muu”, Limnéll painottaa.

Uusi turvallisuus -foorumi päättyy, keskustelu jatkuu

Uusi turvallisuus on siis tunne, kananmuna, osallisuutta, sinä ja minä, kansalaistaito ja mahdollisuus – muun muassa. Uusi turvallisuus -foorumin työ päättyy, mutta keskustelu jatkuu. Kirjastoissa, taloyhtiöiden kokouksissa, välitunneilla, seminaareissa, uimahallien saunoissa, liikennevaloissa, kaupan kassalla, parkkipaikoilla, neuvotteluhuoneissa, Vauva-lehden keskustelupalstalla. Siellä missä me – suomalaisen yhteiskunnan turvallisuustoimijat – kohtaamme.

Jos turvallisuus on pieniä tekoja lähellä, mitä Sinä voisit tehdä turvallisuutta parantaaksesi?

—————————————————————————————————————
Sitran kokoaman Uusi turvallisuus -foorumin tehtävänä oli pohtia, mitä ovat tämän päivän uuden turvallisuuden haasteet, mahdollisuudet ja toimijat. Foorumin tuloksena syntyi kokeiluja ja tekemistä, joiden avulla pyritään ratkaisemaan foorumissa tunnistettuja yhteiskunnallisia ongelmia. Uusi turvallisuus -foorumin osallistujat olivat noin 30 hengen poikkiyhteiskunnallinen joukko yhteiskunnan vaikuttajia ja kehittäjiä ruohonjuuritason tekijöistä poliittisiin päättäjiin. Jokainen heistä edistää turvallisuutta omassa työssään joka päivä.

Twitterissä aiheesta keskustellaan hashtagilla #uusiturvallisuus, Facebookissa osoitteessa facebook.com/uusiturvallisuus. Tule mukaan!

Kysy lisää
Uusi turvallisuus -foorumin osallistujat kertovat mielellään foorumilla käydyistä keskusteluista, tehdyistä kokeiluista ja lopputuloksista. Listan osallistujista löydät täältä.

Sitrassa Uusi turvallisuus -foorumista vastaa
asiantuntija Hannele Sirkkanen, +358 294 618 248, hannele.sirkkanen@sitra.fi

Lue lisää
Uusi turvallisuus -foorumista
Foorumin kokeiluista

Osallistu Mahdollisuuksien kyberturvallisuusjulistuksen kirjoittamiseen: http://mahdollisuuksienkyber.fi