sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Miten varmistetaan, että jokainen oppija tunnistaa vahvuutensa? Motivaatio, oikeudenmukaisuus ja arviointi nousivat keskusteluun SuomiAreenalla Porissa.
Maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ja koulutus on vaarassa pudota kelkasta, jos sitä ei pyritä uudistamaan nopeammin. Yhtä mieltä tästä olivat Sitran järjestämään ja Tommi Laition juontamaan Uusi koulutus -keskusteluun osallistuneet Lauri Järvilehto, Maarit Korhonen, Kristiina Kumpulainen, Anita Lehikoinen ja Taneli Tikka SuomiAreenalla.
”Oppijan ja opettajan roolit ovat muutoksessa. Myös oppija tai oppilas voi olla opettaja”, kommentoi luokanopettaja Maarit Korhonen.
”Koulun tärkein tehtävä on opettaa oppimaan”, muistutti Filosofian akatemian Lauri Järvilehto. ”Merkityksellisyyden löytäminen kaikesta tekemisestä, myös oppimisesta, on keskeistä. Jos oppiminen tuntuu itselle merkitykselliseltä, kykenee tekemään sen eteen kovasti töitä. Suomesta on tehtävä maa, jossa kaikki rakastavat oppimista ja jossa kaikki voivat löytää omat vahvuutensa.”
”Ponnistelu ja pyristely on parasta oppimisessa, niitä tarvitaan onnistumisen kokemukseen”, jatkoi kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen.
”Opettajien tärkeimpiä tehtäviä on auttaa oppijaa ymmärtämään, että älykkyyttäkin voi oppia”, lisäsi sarjayrittäjä Taneli Tikka.
Kaikki panelistit nostavat vahvuuksien tunnistamisen koulun uudistumisen keskiöön. Niin tekee myös Uusi koulutus -foorumi kesäkuussa julkaistussa pamfletissaan Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista.
Yleisöltä kysyttäessä pitäisikö numeroarvioinnista kokonaan luopua alakoulussa, valtaosa yleisöstä näytti vihreää valoa.
”Kymppi on huonon arvosana, jonka voi oppijalle antaa. Se ei kerro miten kehityt eteenpäin”, kommentoi Järvilehto.
Miten nämä kaikki uudistukset sitten pitäisi toteuttaa?
”Suomalaisen koulutuksen kuntoon laittaminen ei ole rahasta kiinni”, kommentoi Pielaveden kunnanjohtaja, Lohjan tuleva kaupunginjohtaja Mika Sivula keskustelun jälkeen perjantaina. ”Kysymys on erityisesti kulttuurin ja asenteiden muutoksesta.”
”Uusi koulutus -foorumi on pyrkinyt tekemään konkreettisia suosituksia siihen, mitä koulutuskentällä pitäisi muuttaa. Paljon jo tiedetään, nyt pitäisi toimia,” kannusti Korhonen.
Uusi koulutus -foorumin kymmenen teesiä toimintasuosituksineen löytyvät foorumin julkaisusta täältä.
Suosittelemme