Pilottihankkeessa lasketaan S-ryhmän luontojalanjälki

Sitä, mitä ei voi mitata, ei voi hallita. Tämä vanha viisaus on erityisen totta, kun on kyse monimutkaisesta ja pitkiä vaikutusketjuja sisältävästä ilmiöstä, kuten yritystoiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen lähellä ja kaukana.

Mikä on uuden marketin rakentamisen aiheuttama haitta luonnolle? Hotellin liinavaatteiden pesusta syntyvien kemikaalipäästöjen? Miten huoltoasemalla myytävän kahvin kasvattanut plantaasi on jyrännyt alkuperäisluontoa tropiikissa? Entä kaivostoiminta, joka tuottaa elektroniikan tarvitsemat metallit?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaamiseksi luontovaikutusten mittaamista kehitetään kuumeisesti eri puolilla maailmaa.

Tarve on huutava, sillä luontokato, eli luonnon monimuotoisuuden romahdus, on aikamme seuraava suuri kestävyyskysymys, joka murtautuu yritysten ja päättäjien pöydille. Maailman talousfoorumin sanoin: ”There is no future for business as usual” – luontokadon pysäyttäminen tulee ilmastokriisiin vastaamisen tavoin läpäisemään kaiken taloudellisen toiminnan, eikä vanhoin toimintatavoin ole mahdollista jatkaa.

Mitä hankkeessa tehdään?

Suomessa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom on tehnyt kansainvälisestikin katsoen pioneerityötä kehittämällä luontojalanjäljen laskentamenetelmää, jossa organisaation talouskirjanpidosta johdetaan sen kuvaamien toimintojen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Toistaiseksi menetelmää on testattu arvioimalla Jyväskylän yliopiston toiminnan ja hankintojen aiheuttamat luontohaitat.

Nyt sama työ nostetaan uudelle tasolle, kun tutkijat tarttuvat suurempaan haasteeseen ja arvioivat koko S-ryhmän eri toimintojen aiheuttaman luontojalanjäljen. Pilottihankkeen rahoittajina toimivat Sitra ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK.

Työn tuloksena syntyvä luontojalanjäljen laskentamalli on julkinen ja minkä tahansa organisaation käytettävissä. Suurena ja monialaisena ketjuna S-ryhmä tarjoaa kuitenkin ihanteellisen testialustan ja -aineiston menetelmän kehitykselle: mitä tarvitaan, jotta laskentamalli toimii yhtä lailla niin esimerkiksi päivittäistavarakaupan, hotelli- ja ravintola-alan kuin vaikkapa huoltoasematoiminnan puitteissa?

Itse menetelmää on tarkoitus kehittää hankkeen aikana niin, että se pystyy huomioimaan yhä tarkemmin ja kattavammin erilaisten toimintojen luontovaikutukset – aiheutuivat ne sitten organisaation suorasta toiminnasta, sen hankkimien tavaroiden ja palvelujen valmistuksesta tai sen myymien tuotteiden loppukäytöstä.

Mitä luvassa jatkossa?

Onnistuessaan hanke tuottaa mille tahansa yritykselle tai muulle taloudellista toimintaa harjoittavalle organisaatiolle soveltuvan, avoimen ja tieteellisesti todennetun luontojalanjäljen laskentamenetelmän, jota on pilotoitu monipuolisesti aidossa liiketoimintaympäristössä.

Tämä avaisi kaikenlaisille organisaatioille uudenlaisen mahdollisuuden ottaa haltuun luontovaikutuksensa: ymmärtää, mistä sen luontojalanjälki koostuu, missä kohdissa sen arvoketjua luontohaitat ovat suurimmat, ja miten lähteä tehokkaimmin pienentämään niitä.

Ilman tällaista ymmärrystä yrityksen on erittäin vaikeaa asettaa mielekkäästi ilmastotavoitteen kaltaista kokonaisvaltaista luontotavoitetta, esimerkiksi sitoutumista hiilineutraaliuden tavoin luontoneutraaliuteen – tilaan, jossa yrityksen toiminta kokonaisuutena ei heikennä luonnon monimuotoisuutta.

Luontojalanjälkensä hallitseva organisaatio on yhä paremmassa asemassa vastaamaan asiakkaiden, rahoittajien ja lainsäätäjien suunnalta jo nyt ja lähivuosina yhä vahvemmin nousevaan vaatimukseen: turvataan luonnon monimuotoisuus ja sen perustavat toiminnot, joiden tarjoamista hyödyistä olemme täysin riippuvaiset.

Hanke kestää vuoden 2025 loppuun, mutta työstä viestitään pitkin matkaa. Pysytään kuulolla!

Lue lisää:

S-ryhmä arvioi luontojalanjälkensä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa (Jyväskylän yliopiston tiedote)