Työ päivittyy: Oikean firman pyörittämistä voi harjoitella jo opintojen aikana

Mitä haluan tehdä? kysyi jyväskyläläinen Mari Stenman viime syksynä kolmen tutkintonsa jälkeen. Hän kirjoitti paperille kolme sanaa: hyvinvointi, kirjoittaminen ja tiede. Niistä syntyi yrittäjyyskurssin myötä hyvinvointialan yritys, jossa yrittämistä harjoiteltiin oikeiden asiakkaiden kanssa.

Niin työmarkkinat kuin työn tekemisen tavat ovat digitalisaation ja globalisaation jäljiltä aivan uudessa järjestyksessä. Enää alle neljäsosa on löytänyt nykyisen työnsä hakemalla avoimena ollutta työpaikkaa, ilmeni Sitran viime joulukuussa teettämästä työelämätutkimuksesta.

Miten löytää työpaikka vastavalmistuneelle korkeakoulutetulle?

Nyt hankitaan erityisosaamista, verkostoidutaan, hiotaan työelämätaitoja ja vaikkapa tehdään omasta osaamisesta ja intohimosta ammatti ryhtymällä yrittäjäksi. Tähän voi saada apua jo yliopistossa kuten Mari Stenman, 38.

Stenman oli jo fysioterapeutti. Sen päälle hän luki liikuntatieteiden maisteriksi Australiassa ja äsken liikuntafysiologiksi Jyväskylän yliopistossa. Välillä hän teki liikunta-alan töitä, välillä oli opinto- ja äitiysvapailla.

Viimeisin tutkinto oli enää vapaavalintaisia opintoja vaille, kun Stenman löysi Ideasta toiminnaksi -yrittäjyyskurssin. Se on osa kansallista NY Start Up -ohjelmaa, jossa myös Sitra on yhteistyökumppanina.

Kurssi synnytti Awesome Digi -nimisen yrityksen, joka tuottaa tieteeseen nojaavaa sisältöä hyvinvointiyritysten sosiaaliseen mediaan. Yrityksen oikea elämä starttaa lokakuussa. Mukana on neljä osakasta ja mentoreita. Stenman on firman toimitusjohtaja.

– Tuotteemme pilotoitiin kurssilla. Hankimme kahdeksan pilottiasiakasta, jotka oikeasti maksoivat siitä, että tuotimme heille sosiaalisen median sisältöä. Tuotetta testattiin ja kehitettiin asiakkaiden kanssa, Stenman kertoo.

– Opettajat sparrasivat meitä tiiviisti. Ilman tätä ohjausta olisin varmaan pyöritellyt asioita pitkään pöytälaatikossa, mutta meitä kannustettiin toiminaan ja ottamaan asiakkaisiin yhteyttä.

Yrittäjyyskurssilta saatu tieto ja tuki auttoivat siis oleellisesti yrityksen perustamisessa.

TNS Gallup teki huhtikuussa Akavan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jonka tuloksen mukaan yliopistoista valmistuneista 20–35 -vuotiaista vain 13 prosenttia katsoi, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin. Stenman pitää tulosta uskottavana.

– Yrittäminen kiinnosti minua, mutta siihen ei ollut riittävästi eväitä. Käymäni yrittäjyyskurssi oli Jyväskylässä ensimmäinen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä.

Stenmanin mielestä korkeakoulut voisivat yhyttää opiskelijoita nykyistä enemmän työelämän toimijoiden kanssa. Se helpottaa loikkaa työelämään. Yrittäjyyskurssilla eri alojen yrittäjät auttoivat parantamaan yritysideoita, mikä koettiin tärkeäksi ja antoisaksi.

Antaako yliopisto-opiskelu ylipäänsä oikeita työkaluja työelämään? Mitä Stenman sai?

– Erityisasiantuntijana koen hirveän tärkeänä, että tiedän, mistä haen tietoa ja minkälaiseen tietoon voin luottaa. Sen olen oppinut hyvin yliopistossa.

Stenmanista omasta työelämän ja opiskelun vuorottelusta oli hyötyä. Työelämäkokemus tuo opiskeluun merkityksellisyyttä ja auttaa ymmärtämään, mikä on tärkeätä ja miksi. Yrittäjyyden harjoittelu opintojen yhteydessä opettaa vastuuta ja ajattelemaan yrityksen visiota kokonaisvaltaisesti.

Stenman itse pitää avointa verkostoitumista ja oman osaamisen jakamista erityisen tärkeinä työelämätaitoina.

– Meitä on ehkä opetettu pikemmin piilottelemaan omaa erityisosaamista muilta. Nyt liikemaailmassa tunnutaan pärjäävän sillä, että jaetaan ajatuksia mahdollisimman laajalle. Pyrin etsimään jokaisesta arjen tilanteesta mahdollisuuden verkostoitua ja kertoa yrityksestämme.

– Huomaan tekeväni nyt juuri niitä asioita, mitä mietinkin haluavani, Stenman summaa tyytyväisenä.

Faktoja ja linkkejä

• Vuonna 2015 yliopistoissa saatiin päätökseen 15 039 alempaa, 15 316 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 881 tohtoritutkintoa. Ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 26 082 tutkintoa. Vastaavat luvut yliopistoissa vuonna 2010 olivat 12 300, 14 384 ja 1 518 ja ammattikorkeakouluissa 21 834. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen) 
• Kesäkuussa 2016 ylemmän korkeakouluasteen työttömiä työnhakijoita oli 26 203, alemman korkeakouluasteen työnhakijoita 29 448 ja alimman korkea-asteen työnhakijoita 24 517. Tutkijakoulutusasteen työttömiä työnhakijoita oli 1 860. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto)
• Kun yliopistosta valmistumisesta oli kulunut vuosi, työllisiksi vuonna 2014 kaikista tutkinnon suorittaneista tilastoitiin 18 093 ja työttömiksi 1 416. Päätoimisia opiskelijoita heistä oli 2 715. Maasta oli muuttanut 879. Vuoden 2010 vastaavat luvut olivat 14 649 työllistä, 564 työtöntä, 2190 päätoimista opiskelijaa ja 666 maasta muuttanutta.
• Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua palkansaajana 10 965 ja yrittäjänä 399 (vuonna 2014).
• Kun ammattikorkeakoulututkinnosta oli kulunut vuosi, päätoimisiksi työllisiksi vuonna 2014 tilastoitiin kaikista tutkinnon suorittaneista 17 880, työttömiksi 2 190. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 15 822 ja 1 134. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)
• Testaa kuntosi uuteen työhön!

• Katso, millä alueilla ja toimialoilla startupit toimivat ja syntyvät.

Työ päivittyy -artikkelisarja pureutuu tarinoihin ilmiöiden takana ja herättelee suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Toimittaja Eija Kallioniemi