Työllisyys-SIB kohti toteutusta! Hankkeen viisi keskeistä rakennus­vaihetta

Työllisyys-SIB on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maaliskuun lopulla julkistama hanke, johon liittyviä palveluja tullaan tarjoamaan jopa 3 000 pitkäaikaistyöttömälle eri puolilla Suomea.

Hanketta varten sijoittajilta kerätään varoja SIB-rahastoon, josta maksetaan työllistymistä tukevat palvelut. TEM maksaa rahastolle tulospalkkion vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että työllistymiselle asetetut tavoitteet saavutetaan.

”SIB-mallin hienous on, että valtio hankkii suoritteiden sijaan vaikuttavuutta. Valtion raha liikkuu vasta, kun tulokset on todennettu”, toteaa työministeri Jari Lindström TEM:n  tiedotteessa.

Sitra on tuonut vaikuttavuusinvestoimisen Suomeen ja toimii Työllisyys-SIB-hankkeen neuvonantajana. Tässä kerromme, miten hanke eteni ideasta kohti käytännön toteutusta.

1. Lähtökohtana kuntien tarve ja halu hyödyntää SIB-mallia (2016)

Vuonna 2015 Sitra tiedusteli kunnilta, mihin haasteisiin ne kaipaisivat kipeimmin uudenlaisia ratkaisuja. Työttömyys nousi esiin lähes kaikissa keskusteluissa. Useita vuosia jatkunut heikko talouskehitys oli lisännyt pitkäaikaistyöttömien määrää, ja rakennemuutoksen myötä työttömyydestä oli tullut aiempaa monitahoisempi ja pitkäkestoisempi yhteiskunnallinen ongelma. Merkittävä osa pitkäaikaistyöttömyyden suorista ja myös välillisistä kustannuksista kohdistui kuntiin, joilla oli akuutti tarve löytää uusia keinoja ja lisää resursseja työllistämiseen. Sitran Suomeen tuomalle SIB-mallille nähtiin selvä tilaus.

Sitra kokosi kunnat yhteisen pöydän ääreen. Ensimmäiset SIB-hankkeen työpajat järjestettiin syksyllä 2016. Niihin osallistuivat muun muassa Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Eksoten kunnat, Äänekoski, Laukaa, Konnevesi, Uurainen, Turku, Lahti, Hollola, Oulu, Kirkkonummi, Järvenpää, Joensuu ja Kotka.

SIB-hankkeen tavoitteeksi asetettiin kestävä työllistyminen ja siitä seuraava hyvinvoinnin lisääntyminen. Alusta asti nähtiin, että onnistuminen edellyttäisi myös alueiden elinkeinoelämän aktiivista osallistumista hankkeeseen sekä verkostomaista yhteistyötä edelläkävijäkuntien ja muiden työllistymistä edistävien toimijoiden kesken.

2. Hallituksen puoliväliriiheen kirjaus SIB-mallista – TEM mukaan valmisteluun (2017)

Leveämmät hartiat hankkeen valmistelulle saatiin, kun Sipilän hallitus päätti puoliväliriihessään huhtikuussa 2017, että se hyödyntää SIB-mallia muun muassa nuorten syrjäytymisen vähentämiseen ja työllisyyskokeiluihin. Hallituksen muistiossa todettiin, että ”valtio aikoo hankkia muun muassa heikossa työmarkkina‐asemassa oleville ja nuorille työnhakijoille yksityisiltä palveluntuottajilta uudenlaisia monialaisia palvelukonsepteja”.

SIB-mallin avulla hankkeisiin oli tarkoitus kytkeä yksityistä rahoitusta ja toteuttaa palveluhankinnat innovatiivisia hankintakäytäntöjä ja tulosperusteisia sopimuksia hyödyntäen. Työ- ja elinkeinoministeriö tuli aktiivisesti mukaan hankkeen valmisteluun Sitran ja kuntien rinnalle.

3. Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus (2017–2018)

Tulosperusteisen rahoitussopimuksen lähtökohtana on julkisen sektorin määrittelemä tavoite ja päätös siitä, miten paljon se on valmis maksamaan tavoitteen saavuttamisesta.

Sitra teki Työllisyys-SIB-hankkeen yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksen. Sen avulla tunnistettiin pitkittyneen työttömyyden juurisyitä ja taustatekijöitä (mm. työttömän henkilön ikä, koulutus ja työttömyyden kesto). Samalla syntyi laskelma siitä, millaisia vaikutuksia eri henkilöiden työllistymisellä olisi julkiseen talouteen.

SIB-sopimuksessa julkisen sektorin maksama tulospalkkio onkin sidottu tarjottujen palvelujen kautta työllistyvien henkilöiden bruttomääräisiin palkkatuloihin. Mitä vaikeammin työllistettävästä henkilöstä on kyse, sitä suurempi on työllistymisestä maksettava palkkio.

4. Hankehallinnoijan kilpailutus neuvotellen (2017–2019)

Syyskuussa 2017 julkaistiin tietopyyntö ja loppuvuodesta hankintailmoitus koskien Työllisyys-SIBin hankehallinnoijaa. Tehtäväksi määriteltiin työttömien työnhakijoiden nopeaan työllistymiseen tähtäävien palvelujen koordinointi siten, että ennalta asetetut, mitattavat tavoitteet täyttyvät.

Hankintayksikkönä (ja tulospalkkion maksajana) toimi TEM, kilpailutuksen konsulttina Hansel ja neuvonantajana Sitra.

Hankintamenettelynä käytettiin kilpailullista neuvottelua, koska kandidaattien kanssa haluttiin löytää mahdollisimman toimiva malli SIB-hankkeen toteuttamiseen. Lopullista tarjouspyyntöä edelsi yhteensä yhdeksän neuvottelua.

Hankehallinnoijaksi valittiin S-Pankki-konserniin kuuluva Epiqus Oy.

5. Sopimuksen allekirjoitus ja hankkeen aloitus (2019)

Helmikuussa 2019 TEM ja hankehallinnoija Epiqus allekirjoittivat sopimuksen Työllisyys-SIBin toteuttamisesta. Epiqus on sitoutunut tarjoamaan palveluja vähintään viiden TE-toimiston alueella, ja hankkeen tavoitteena on työllistää 3 000 henkilöä viiden vuoden aikana.

TEM on varautunut maksamaan onnistumisesta 23 miljoonaa euroa tulospalkkiona. Mikäli työllistymistavoitteeseen ei päästä, kantavat sijoittajat taloudellisen riskin.

Onnistumisen kannalta keskeistä on toimiva yhteistyö hankehallinnoijan, TE-toimistojen ja TEM:n kesken kullakin alueella. Myös kunnilla on hankkeessa tärkeä rooli oman alueen elinkeinoelämän tuntijana ja kehittäjänä.

Työllisyys-SIB-hankkeen onnistumista mitataan tarkoin. Sitra on luvannut kerätä ja jalostaa opit hankkeesta tulevien SIBien käyttöön.

Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (engl. Social Impact Bond, SIB) on yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuoto. Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.