sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Suomalaisen valtionhallinnon ohjaus ja johtaminen ovat sekamelska, josta on vaikea saada tolkkua. Eri hallinnonaloilla tehtävät päätökset vaikuttavat toinen toisiinsa, mutta jokainen hallinnonala käyttäytyy edelleen kuin muita ei olisi olemassakaan. Siilomaisuus tuo mukanaan ylittämättömiä hallinnonrajoja, päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta. Konserniohjaus voi olla ratkaisu pulmaan.
OECD on arvostellut Suomea siitä, että valtionhallinnon ohjaus ei toimi tehokkaasti. Kukin hallinnonala puuhastelee omia asioitaan eikä juurikaan vilkuile ympärilleen. Valtionhallinnossa kaikki kuitenkin todellisuudessa vaikuttaa kaikkeen eikä nykymaailmassa oikeastaan juuri mikään toiminta ole enää erillistä ja täysin muista riippumatonta. Kaikkia hallinnonaloja koskettava yhteinen konserniohjaus on yksi ehdotettu lääke, jolla asia voitaisiin ratkaista.
– Voitko kuvitella yrityksen, jonka jokaisella yksiköllä on oma ja erillinen henkilöstö-, tietohallinto- ja talousosastonsa? Valtionhallinnossa ja ministeriöissä tämä on aivan normaalia toimintaa. Minun lisäkseni aika moni muukin kansliapäällikkö ihmettelee, että kuinka meidän ministeriöidemme annetaan touhuta miten sattuu ja ilman sen suurempaa koordinaatiota. Poliitikkojen ohjauksen pitäisi näkyä selvemmin kaikkien virkamiesten toiminnassa, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
Sitra julkaisi vuoden 2010 lopussa raportin ”Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta”, jossa selvitettiin yritysmaailmasta tutun konserniohjauksen käyttöönottoa valtionhallinnossa.
Kaikki valtioneuvoston puolesta
– Jokaisen virkamiehen varsinainen työnantaja on valtioneuvosto, ei suinkaan oma ministeriö tai valtionhallinnon yksikkö. Vastaavasti jokaisen virkamiehen tärkein ohjekirja on hallitusohjelma, jonka linjauksia pitäisi noudattaa mahdollisimman tarkasti, muistuttaa Pursiainen.
Konserniohjauksen avulla nämä tavoitteet olisivat Pursiaisen mielestä tavoitettavissa. Tiedonkulun parantaminen hallinnonalojen välillä varmistaisi sen, että kaikki osaisivat puhaltaa juuri oikeaan yhteiseen hiileen. Omien erillisten nuotioiden sytyttely ja polttelu eri puolilla hallintoa pitäisi saada loppumaan.
Turhalle byrokratialle turpiin
Kun valtionhallintoa ohjattaisiin yhtenä yhteisenä konsernina, saataisiin poliittinen ohjaus ja sen johdonmukainen toteuttaminen vietyä paremmin koko hallinnon läpi. Siiloissaan toisiaan kyräilevien hallinnonalojen joskus jopa täysin ristiriitaisia päätöksiä syntyisi vähemmän.
– Turha byrokratia saisi turpiinsa ja kansantahto saataisiin muutettua tehokkaaksi käytännön politiikaksi. Kitkatekijät vähenisivät, joka synnyttäisi ainakin jonkinasteisen tuottavuushypyn. Jatkuvasti toimintaansa kehittäneiden yritysten ihmisiä tämä vanhakantainen suomalainen hallintokulttuuri lähinnä naurattaa. Minua se ei enää edes naurata, huokaisee Pursiainen.
Siilohallinto ei ole varmasti kenenkään etu
Miksi tätä kaikkea ei ole sitten muutettu jo aikaisemmin? Valtiolaiva kääntyy hitaasti ja valtioneuvosto ei ole ottanut sille itselleen kuuluvaa johtajan roolia. Edellisten hallitusten aloittamissa politiikkaohjelmissa oli Pursiaisen mielestä oikeaa ajatusta, mutta valitettavasti poikkihallinnollisten ohjelmien tulokset jäivät melko vaatimattomiksi.
– Tarvitaan jämpti hallitus, jotta konserniohjaus saadaan toimimaan. Monille lobbareille konserniohjaus onkin uhka, sillä hajanaista hallintoa on ollut paljon helpompi taivutella kuin yhtenäistä. Myös monille vanhan hallintokulttuurin virkamiehille tällainen muutos on kauhistus. Nyt ei pidä antaa periksi paineiden alla, sillä siilohallinto ei ainakaan ole varmasti kenenkään etu pidemmällä aikavälillä, jatkaa Pursiainen.
13:n työryhmän sijaan vain yksi?
Hyvä konkreettinen esimerkki siilotoiminnasta on Pursiaisen mukaan valtion etätyön edistäminen. Asiaa joudutaan pohtimaan 13:ssa eri ministeriössä, vaikka yhdet ja samat säännöt riittäisivät kaikille.
– Tuloksena on siis todennäköisesti jo pelkästään valtioneuvostossa 13 erilaista etätyön suositusta ja toimintamallia. Ei tarvita kovin suurta ajattelijaa ymmärtämään, kuinka suuri etu yhteinen konserniohjaus esimerkiksi tällaisessa tapauksessa olisi, sanoo Pursiainen.
