Valtionhallinto yhdistää sektorit kiertotaloudessa

Mitä valtionhallinnossa kannattaisi muuttaa, jotta Suomi pääsee kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä?

Kiertotalous sisällytetään valtionhallinnon rakenteisiin. Kiertotalous on digitalisaatioon verrattavissa oleva ilmiö, joka vaatii hallinnonalojen ja -tasojen rajat ylittävää lähestymistapaa. Erillinen käsittely yhdellä sektorilla ei riitä, vaan kaikki hallinnonalat on saatava pelaamaan kiertotalouden peliä.

Ministeriöiden välinen yhteistyö on kaiken ytimessä. Hyviä esimerkkejä kiertotalouden ilmiölähtöisen ajattelutavan soveltamisesta on nähty työ- ja elinkeinoministeriön fasilitoimassa Kestävän kasvun agenda -strategiassa, valtioneuvoston Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ohjelmassa sekä valtioneuvoston kanslian Kestävän kehityksen toimikunnassa. Laaja-alaista kiertotalouden ajattelua tarvitaan lisää näiden sisältöihin ja toisaalta tulee pystyä ajattelemaan, miten tulevaisuudessa voimme tehokkaammin ja vaikuttavammin tarttua kiertotalouteen valtionhallinnossa.

Kiertotalouden edistämisen on oltava tulevaisuudessa jatkuvaa strategista toimintaa. Tämä edellyttää, että kiertotalous on priorisoituna korkealle hallituskaudella ja ylihallituskautista parlamentaarista yhteistyötä. Rahalliset resurssit tulee kohdentaa asetettuihin tavoitteisiin vaikuttavuusinvestoinnin ajattelun mukaisesti; lyhyen aikavälin kustannukset nähdään pidemmän aikavälin vaikuttavuuden mahdollistajana. Mitä jos Suomessa olisi koko hallinnonalan yhteinen kiertotalousbudjetti, jonka ympärille kerättäisiin parhaat osaajat eri ministeriöistä ja rahat jaettaisiin tarkasti mietityille kokonaisuuksille vaikuttavuuden mukaan?

Valtionhallinto on avainpelaajan asemassakiertotalouden sujuvoittamisen, fiksun ja kannustavan ohjaamisen sekä sääntelyn toteuttajana. Julkisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella mahdollistetaan kiertotalouden tutkimusta koulutus- ja yrityskentällä sekä innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista. Valtion ja elinkeinoelämän väliset Green Deal -sopimukset ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi edistää kiertotaloutta ja näiden piiriin tulee saada lisää sitoumuksia.

Tarvittavan muutoksen laajuuden varmistamiseksi on otettava käyttöön lainsäädäntöä ja taloudellisia ohjauskeinoja. Toteutuessaan merkittävä vaikutus on esimerkiksi kestävän kehityksen verosiirtymällä. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen – eli verottaa vähemmän sitä mitä halutaan ja enemmän sitä, mitä ei haluta. Suomessa on tehtävä kokonaisvaltainen vaikutustenarviointi ja sen perusteella luotava ennakoitava ja pitkäjänteinen verotuksen tiekartta. Kestävän kehityksen verosiirtymä on keino luoda Suomeen markkinaa, jolle on tulevaisuudessa kasvava kysyntä.

“

Omalla toiminnallaan valtionhallinto voi kannustaa muutokseen ja luoda kysyntää kiertotalouden ratkaisuille.

Valtion toteuttamat hankinnat tulee olla kestäviä ja kiertotalouden mukaisia koko elinkaaren näkökulmasta, ja näihin liittyvät tavoitteet ja kriteerit tulee olla oletusarvoisesti mukana kaikessa julkisessa hankinnassa. Myös valtion myöntämää rahoitusta tulee arvioida siitä näkökulmasta, että se edistää kiertotalouden toteutumista.

Valtionhallintoon kuuluvat valtioneuvosto mukaan lukien ministeriöt, alueelliset viranomaiset ja muut valtionhallintoon liittyvät organisaatiot. Tässä osiossa keskitytään valtionhallinnon toimiin sekä julkisiin hankintoihin. Kuntia ja kaupunkeja käsitellään muiden kuin julkisten hankintojen toimenpiteiden osalta omassa osiossaan.

Maalissa kunnianhimosta nautitaan

Kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä siirtynyt Suomi on määritellyt käsityksensä edistyksestä uudelleen. Pienet askeleet ja suuret harppaukset hiilineutraalin kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen talouden pelin, jossa voitot jaetaan aivan eri perustein kuin ylikulutuksen aikakaudella. Vanhan lineaarisen talouden tapaan peli hioutuu yhä saumattomammaksi ja tehokkaammaksi, vain lähtökohdat ovat muuttuneet täysin.

Kun Suomi hyödyntää hiilineutraalin kiertotalouden globaalin markkinapotentiaalin täysimääräisesti, perustana olevalla kunnianhimoisella kotimarkkinoilla yritykset synnyttävät ja hyödyntävät uusia ratkaisuja. Se houkuttelee ulkomaisia investointeja Suomeen. Kulutustavat ovat siirtyneet kestävälle pohjalle – hukkaa ei synny ja liikevoitot eivät synny enää ylikulutuksesta.

Eri alueiden taloudelle kiertotalous on luonut uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä kiertotalouden mahdollistajia. Kuntien rakennettu ja tietoinfrastruktuuri (energia, liikkuminen, rakennettu ympäristö, jäte- ja vesihuolto) sekä palvelut toimivat kehitysalustoina uusien ratkaisujen markkinoille pääsyssä ja skaalaamisessa. Kiertotalous on kilpailukyvyn ja elinvoiman keskiössä.

“

Suomi käyttää luonnonvaroja kestävästi.

Luonnonvarojen kestävästä käytöstä materiaalien kiertotalouden avulla on kehittynyt yksi ratkaisu myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyyn. Elinympäristöjen häviäminen ja heikkeneminen on ollut keskeisin lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Kiertotalouteen siirtyminen on vaikuttanut tämän tekijän voimakkuuteen, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttöönoton tarve on vähentynyt. Paine uusien maa-alueiden muokkaamiseen on vähentynyt, kun rakennettujen alueiden uusiokäyttö on yleistynyt tai rakentamisesta aiheutunut elinympäristöjen heikentyminen on korvattu parantamalla muiden elinympäristöjen tilaa toisaalla.

Kiertotalouden perustana on vähähiilisen energian käyttö. Energialähteinä hyödynnetään mahdollisimman paljon kestävästi tuotettua, uusiutuvaa energiaa (esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja geotermistä energiaa). Energia- ja muun teollisuuden ylijäämäenergia ja sivuvirrat hyödynnetään teollisissa symbiooseissa mahdollisimman tehokkaasti. Energian loppukäytössä kysyntäjoustoa (esimerkiksi sähkönkulutuksen ohjausta) sekä energiatehokkuutta on lisätty.

Luvut osoittavat läpileikkaavan ajattelun onnistumisen

Vuoteen 2025 mennessä ministeriöiden yhteisten kiertotalouden edistämiseen tähtäävien kärki- ja muiden hankkeiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Selvä kasvu on havaittavissa myös seuraavissa asioissa:

1) Kiertotalouden edistämiseen kohdistuvissa julkisissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan panostuksissa,
2) kestävän kehityksen ja/tai kiertotalouden mukaisia kriteerejä sisältävien hankintojen osuudessa suhteessa valtion kaikkiin hankintoihin sekä
3) muutosta edistävien ohjauskeinojen määrissä – esimerkiksi ympäristöverotuksen osuus koko verokertymästä kasvaa.