Venäjä-ohjelma teki yhteistyön mahdollisuuksia tutuiksi rajan molemmin puolin

Sitran Venäjä-ohjelma nosti naapurimaamme taloudelliset mahdollisuudet laajasti suomalaisten tietoisuuteen. Eniten Venäjä-tietous lisääntyi suomalaisten yritysjohtajien ja johtavien virkamiesten keskuudessa, mutta myös pk-yrittäjät ja laajempi suomalaisyleisö tietävät nykyisin aikaisempaa enemmän Venäjän nykytilasta. Samalla ohjelma levitti venäläisille talouden ja politiikan päättäjille tietoa yhteistyömahdollisuuksista suomalaisten kanssa.

Sitran Venäjä-ohjelma oli käynnissä vuosina 2004 – 2007. Ohjelman tarkoituksena oli lisätä taloudellista yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä ja herättää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua Suomen ja Venäjän välisistä suhteista. 

– Ohjelman tavoitteet toteutuivat käytännössä erittäin hyvin. Kaikkea Suomessa viime vuosina käytyä Venäjään liittyvää keskustelua ei voi tietenkään pitää yksinomaan Sitran Venäjä-ohjelman ansiona, mutta kyllä ohjelmalla oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ohjelmaan liitetyt vierailut eri puolille Venäjää levittivät myös venäläisille talouspäättäjille tietoa Suomesta. Meidän suomalaisten on jatkuvasti kyettävä ansaitsemaan kiinnostavuutemme Venäjällä ja siinä Sitran Venäjä-ohjelma teki hyvää työtä, uskoo ekonomisti ja neuvonantaja Simon-Erik Ollus East Office of Finnish Industries Oy:sta.

Idänkaupan edellytyksiä parantava yritys on jatkoa Sitran Venäjä-ohjelmalle. Helsingin Aleksanterinkadulla pääkonttoriaan pitävän yrityksen omistaa 19 suomalaista suuryritystä. Myös Sitra on yksi yrityksen omistajista.

– Venäjä-ohjelma herätti osaltaan suomalaiset keskustelemaan Venäjästä ja Venäjän taloudellisista mahdollisuuksista muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen. Venäjä nähtiin aikaisemmin Suomessa enemmän uhkana kuin mahdollisuutena. Nyt tilanne on muuttunut selvästi, huomauttaa puolestaan Suomen Pankissa ekonomistina työskentelevä Heli Simola.

Olluksesta poiketen Simola ei osallistunut Sitran Venäjä-ohjelmaan kovin aktiivisesti vaan on seurannut ohjelmaa hiukan sivummalta. Simolan ja Olluksen yhdistää kuitenkin kiinnostus Venäjän talouteen, yhteinen ura tutkijoina Suomen Pankissa sekä Sitran julkaisusarjassa julkistettu raportti ”Russia in the Finnish Economy” vuodelta 2006.

Venäjän taitaminen tärkeää

Kielen osaaminen on Venäjällä suuri etu Venäjä-ohjelmassa alusta alkaen mukana olleen Olluksen mukaan eräs ohjelman onnistumisen edellytys oli Sitran maine puolueettomana asiantuntijana. Sekä suomalaisten että venäläisten johtajien ja asiantuntijoiden oli helppo lähestyä Sitraa.

– Monta suljetuksi ilmoitettua ovea aukesi, kun venäläisille selvisi, että yhteydenottaja edusti Sitraa, muistelee alunperin kansalaisjärjestöjen kautta Venäjästä kiinnostunut Ollus. Vaikka Ollus oli mukana Venäjä-ohjelmassa tiukasti sen alusta alkaen, hänellä ei ollut virallista asemaa ohjelmassa

– Olin Sitran Maaret Heiskarin, Pekko Kohosen ja Ilkka Linnakon apuna ideoimassa Venäjä-strategiaa sekä osallistuin muutamaan seminaariin ja tutustumismatkaan. Juuri vierailut Venäjälle olivat erityisen hyödyllisiä. Samalla kun suomalaiset pääsivät näkemään käytännössä, missä Venäjän taloudessa mennään, tarjoutui myös venäläisille mahdollisuus tutustua henkilökohtaisesti suomalaisiin yritysjohtajiin ja virkamiehiin. Ilman näitä verkostoitumistapahtumia ohjelman tulokset olisivat jäänet paljon laihemmiksi, arvelee Ollus.  

Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa (BOFIT) työskentelevä Simola korostaa henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi venäjän kielen osaamisen merkitystä taloussuhteiden hoitamisessa.

– Englannin taito on parantunut Venäjällä viime vuosina paljon. Suuri osa maan ylimmistä yritysjohtajista on käynyt korkeakoulunsa Venäjän ulkopuolella, joten englannin kielen osaaminen on samalla lisääntynyt. Moskovassa ja Pietarissa englannilla pärjääkin jo hyvin, mutta muualla Venäjällä tilanne on toinen. Kaupanteko on aina miellyttävämpää omalla äidinkielellä, joten venäjän kieliopinnoista olisi suomalaisille idänkaupan tekijöille paljon hyötyä, sanoo Simola.

Olluksen tapaan kansantaloustieteestä maisterin tutkintonsa tehnyt Simola on valmistunut myös filosofian maisteriksi Venäjän kielestä ja kulttuurista Helsingin yliopistosta. Simolan kiinnostus Venäjää kohtaan onkin syntynyt alun perin juuri kielen kautta. Talous on tullut kuvioon mukaan vasta toisessa aallossa.  

Idänkaupan pieni piiri laajemmaksi  

Sitran Venäjä-ohjelma on Simolan ja Olluksen mielestä ollut osaltaan hälventämässä suomalaisten ja venäläisten välisiä epäluuloja. YYA-sopimuksesta ja suomettuneisuuden ajasta on kuitenkin kulunut vasta alle parikymmentä vuotta.

– Ohjelma lisäsi suomalaisten ymmärrystä Venäjän mahdollisuuksista ja samalla myös suomalaisten uhkakuvat ja epäluulot hälvenivät. Samalla pieni ja tiivis idänkaupan tekijöiden sisäpiiri on laajentunut huomattavasti aikaisempaa laajemmaksi, tiivistää Ollus.  

Simolan mukaan Georgian tapahtumat tai syksyn 2008 finanssikriisi eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet suomalais-venäläisiin kauppasuhteisiin merkittävästi.

– Pörssin merkitys on Venäjällä pienempi kuin monissa muissa maissa. Raaka-aineiden osuus Venäjän talouselämässä on sen sijaan suuri, joten mahdollinen öljyn hinnan jyrkkä lasku voi hidastaa kysynnän kasvua Venäjällä huomattavasti, arvelee Simola.