Virus voi tappaa myös kansanvallan

Viruksen voima on hämmästyttävä. Paitsi vanhuksia, se tappaa myös nuoria. Terveydenhuollon ja kansantaloudet se on pannut polvilleen. Se on sulkenut miljoonia ihmisiä eristyksiin. Unkarissa se kaatoi demokratian ja ravistelee samalla Euroopan Unionin rakenteita ennen näkemättömällä tavalla. Hallituksia se kaataa myöhemmin, kun kriisi on ohi ja syyllisten etsintä alkaa.

Alusta saakka on vertailtu demokraattisten ja toisaalta yksinvaltaisten järjestelmien kykyä hallinnoida kriisiä. Kiinan päättäväistä toimintaa ensin kauhisteltiin, sitten ihailtiin.

Nyt julkisuuteen tihkuvat tiedot kertovat todellisten kuolemantapausten määrän salailusta ja yhä totaalisemmaksi muuttuvasta kansalaisten valvonnasta.  Pelko esti paikallisviranomaisia kertomasta totuutta keskushallinnolle.  Kun se tuli julki oli jo liian myöhäistä, pullon henki oli päässyt karkuun. Kymmenet tuhannet kuolevat kaikkialla maailmassa.

Kiina yrittää nyt pehmentää mielikuvia virheistään. Näyttävä avustusoperaatio Italiaan osoittautui sisällöltään kevyeksi. Samoin kuin Venäjän ”Rakkaudella Venäjältä”-lennot, ne oli tarkoitettu ensi sijassa kotimaan yleisölle. Sekaannuksen ja eripuran luominen EU:n ja Nato-liittolaisten sisälle olivat avustuslentojen muita tavoitteita.

”Protesteja kadulla ei ole, koska voimassa on kokoontumiskielto”

Virus on kuitenkin hybridivaikuttamisen strategeja vikkelämpi.  Molemmissa maissa epäluottamus vallanpitäjiä kohtaan kasvaa. Totuuden puhuminen on vaikeaa edelleen.  Minun on vaikea uskoa vastikään saatuja uutisia Kiinan teollisuuden tuotannon palautumisesta ”yli 90 prosenttisesti” tasolle ennen kriisiä. Epäilen ettei valtaosa kiinalaisistakaan usko.

Tilanne Venäjällä huolestuttaa niitä, jotka maata tuntevat.

“

”Yksinvalta päättyy silloin kun yksinvaltias niin päättää.”

Virus voi tappaa myös kansanvallan. Unkarin johto käytti poikkeustilaa hyväkseen, maa luopui oikeusvaltioperiaatteista ja sen mukana demokratiasta muodollisestikin tällä viikolla (30.3.).

Maassa on ollut voimassa poikkeustila 2015 lähtien maahanmuuttokriisin hallitsemiseksi. Vaikka tilanne on tyystin muuttunut, ei poikkeustilasta ole luovuttu. Nyt tuli voimaan laki, jolla maata voidaan johtaa asetuksin eli ilman parlamentin myötävaikutusta.

Parlamentti ei enää kokoonnu, vaaleja ei järjestetä. Yksinvalta päättyy silloin kun yksinvaltias niin päättää. Protesteja kadulla ei ole, koska voimassa on kokoontumiskielto. Perusteena on taas kansalaisten suojelu, nyt virusta vastaan.

Suomen hallituksen viime kesänä EU-puheenjohtajana tekemä esitys oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-tukiin oli oikea. Se oli EU:lle viimeinen hetki jarruttaa Unkaria luisumasta yksinvaltaan. Varoitukset siitä, että Viktor Orbán menee niin pitkälle kuin hänen annetaan mennä, kaikuivat kuitenkin kuuroille korville.

Oikeusvaltiossa on korkea kynnys kansalaisten perusoikeuksiin kajoamiseen

Tapahtumat Unkarissa muistuttavat pelottavasti tapaa, jolla Hitler aikoinaan nousi valtaan. Euroopan Unionille – siis myös meille suomalaisille – yhden sen jäsenmaan luisumien takaisin diktatuuriin on brexitiäkin suurempi takaisku.

Unkarin esimerkki saattaa houkutella muitakin. Tavat vaihtelevat. Yuval Noah Hararin Financial Timesiin kirjoittaman artikkelin mukaan uusien pandemioiden pelko voi johtaa siihen, että annamme hallituksille rajattomat mahdollisuudet valvontaan keinoälyn ja älykkäiden laitteiden avulla.

Paitsi kansanterveyttä, sillä voidaan valvoa ja ohjata myös kansalaisten poliittisia mielipiteitä. Venäjän hallitus ilmoitti juuri ottavansa käyttöön sovelluksen, jolla se voi valvoa karanteenimääräysten noudattamista.  Se varmasti kiinnostaa muitakin autokratioita ja siitä haaveilevia.

Demokratioiden liikkeellelähtö kriisissä on hidasta. Kansalaiset tuskailevat ja ahdistuvat, kun hallitus ei tunnu toimivan tarpeeksi nopeasti. Näin tapahtui meilläkin. Oikeusvaltiossa kansalaisten perusoikeuksiin voidaan kajota vain poikkeuksellisessa tilanteessa. Kynnys on korkea ja pitääkin olla. Vitkuttelu saa demokratiat näyttämään kelvottomilta ison ongelman hoitamisessa.

“

”Kansanvallan peruskorjauksen tavoite on vahvistaa luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen oikeusvaltioon.”

Kansanvaltaisissa maissa media, parlamentti ja kansalaisjärjestöt ottavat osaltaan vastuun yhteisestä asiasta – samalla kun ne pitävät huolen siitä, että virheet asioiden hoidossa nostetaan esiin viimeistään kriisin jälkeen.

Poliittisesti vastuussa olevat ovat sitä myös, kun on siirrytty normaaliin tilanteeseen. Välineet luottamuksen ylläpitämiseen ovat siis olemassa.

Ja vaikka kansanvaltaisuus voi siis tarkoittaa sisäänrakennettua hitautta kriisin puhjetessa, niin kunhan liikkeelle on päästy ja valtuudet kriisin hoitamiseen on annettu, on demokratioille yksi ylivoimainen etu puolellaan, nimittäin kansalaisten luottamus. Poikkeustila, lupa tiukkojen ja epämiellyttävien päätösten tekemiseen tulee kansalta.

Tämän vuoksi pitkässä kriisissä liberaali demokratia on aina ollut ylivoimainen autokratioihin verrattuna. Näin tulee olemaan tälläkin kertaa.

Sitran Kansanvallan peruskorjaus -projektin tavoite on vahvistaa luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen oikeusvaltioon. Se tapahtuu muun muassa lisäämällä kansalaisten osallisuutta päätöksenteossa ja tehostamalla niitä prosesseja, joilla päätökset syntyvät.

Luottamus ratkaisee – niin nykyisessä kriisissä kuin tulevissa.