Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\CompareImages::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

WCEF2018 esitteli vuoden 2050 visioita

Miltä näyttää maailma vuonna 2050 ilman kiertotaloutta tai sen kanssa? Tätä visioitiin WCEF2018-tapahtumassa Japanin Jokohamassa.

Julkaistu

Sitran ja Japanin ympäristöministeriön yhdessä järjestämän World Circular Economy Forum 2018 -tapahtuman keskustelujen viesti oli selkeä: ihmiskunta on nyt sen hetken äärellä, jolloin meidän on pakko valita kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus, joka perustuu kiertotalouteen.

Nykyinen tuhlailukulttuurimme, eli luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva talousmallimme ei vain uhkaa globaalin talouden, maailman ekosysteemien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulevaisuuden näkymiä, vaan ei-toivotut vaikutukset ovat jo nähtävissä ympäri maailmaa.

Kiertotalous on keskeinen ratkaisu taistelussa ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan. Meidän täytyykin suunnata katseemme noiden ongelmien aiheuttajiin. Lisäksi on ymmärrettävä keskinäisriippuvuuksia: asiat, jotka koemme lähiympäristössämme, ovat usein seurausta jopa globaaleista ilmiöistä. Sama pätee ratkaisuihin: paikallisilla toimilla vaikutamme koko maailman tulevaisuuteen. Tämä luo pohjan toimillemme niin yksilöinä, bisneksentekijöinä kuin hallinnonkin edustajina.

Kansainvälisellä yhteistyöllä, tahdolla ja pienellä rohkaisulla voimme rakentaa yhdessä sellaista tulevaisuutta, jota todella haluamme tavoitella. Mutta ensin meidän täytyy uskaltautua kuvittelemaan, millainen tuo tulevaisuus voisi olla.

Eli, miltä näyttäisi maailma, joka on kääntynyt kiertotalouteen?

Luonnonvarat ja teollisuus

Jos jatkamme kulutustottumuksiamme sellaisina kuin tähänkin asti, suuntaamme maailmaan, jossa:

  1. Talous perustuu edelleen fossiilisten polttoaineiden käyttöön ja luonnonvarojen hallitsemattomaan käyttöönottoon.
  2. Tuotteita ja materiaaleja käytetään pääosin vain kerran ennen kuin ne päätyvät kaatopaikoille tai poltettaviksi. Tuotantoprosessit on hiottu palvelemaan tuota yksioikoista kaarta luonnonvarojen kaivamisesta niiden kuluttamiseen ja edelleen hävittämiseen.
  3. Aikoinaan rehevä ja ravinteikas maaperämme on hedelmätön ja saastunut.
{ __(’Sorry, your browser does not support inline SVG.’) }

Jos sen sijaan siirrymme kiertotalouteen, suuntaamme maailmaan, jossa:

  1. Tuotteet on suunniteltu ajatuksella pitkäikäisiksi ja niihin käytettyjen materiaalien seuraava käyttö mielessä. Käytettyjen tuotteiden arvo säilyy, kun kierrätys, uudelleenkäyttö ja neitseellisistä raaka-aineista valmistettujen tuotteiden määrä vähenevät.
  2. Valmistavan teollisuuden ja maatalouden toiminta perustuu suljettuihin raaka-aineiden ja materiaalien kiertoihin eivätkä ne enää tuota ei-toivottuja sivutuotteita, siis jätettä. Neljäs teollinen vallankumous on jättänyt jälkensä globaaleihin arvoketjuihin, jotka on voitu optimoida digitalisaation ja automaation avulla. Jäte on käsitteenä painunut unholaan – nyt se tunnetaan raakamateriaalina ja energiana.
  3. Olemme tunnustaneet neitseellisten luonnonvarojen rajoitetun käytön ja talous on sopeutunut maapallon kantokyvyn rajoihin. Investoinnit suunnataan suoraan kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan.

Liikkuminen ja palvelut

Jos nykymeno jatkuu, tiedossa on maailma, jossa:

  1. Autoliikenne ruuhkautuu, koska useimmissa autoissa on vain yksi ihminen. Peltilehmien päästöt tekevät hengittämisen vaikeaksi kaupunkien keskustoissa.
  2. Automaattisesti ohjautuvat sähköautot pysyvät luksustuotteina, joihin suurimmalla osalla ihmisistä ei ole varaa.
  3. Julkinen liikenne on kallista ja sen verkosto rapautuu.
{ __(’Sorry, your browser does not support inline SVG.’) }

Kiertotaloudessa edessämme on maailma, jossa:

  1. Tarjolla on tarpeisiin perustuvia liikkumisen palveluja, joissa käytetään innovatiivisia päästöttömiä ajoneuvoja. Ne tarjoavat helppoa ja laadukasta liikkumista sekä mukavuutta elämään.
  2. Huippunopea ja saumaton tietoliikenne mahdollistaa lukuisten palvelujen käyttämisen ja jakamisen tehokkaasti ilman, että joka tarvetta varten pitäisi itse omistaa tavaroita.
  3. Uudet materiaalit ja biokemikaalit mahdollistavat resurssitehokkaiden ajoneuvojen, polttoaineiden ja liikenneinfrastruktuurin valmistamisen.

Ruoka ja asuminen

Ilman kiertotaloutta edessä on maailma, jossa:

  1. Yhä useampi alue muuttuu asumiskelvottomaksi ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Tämä johtuu muun muassa asumiseen tarvittavan energian tuottamisesta fossiilisilla polttoaineilla.
  2. Maaperän eroosio on yleistynyt ja viljantuotto heikentynyt, kun ruuantuotantoa on yritetty kasvattaa yhä epävakaisemmissa ilmasto-oloissa. Köyhemmät kansakunnat kohtaavat ennen näkemättömiä nälänhätiä.
  3. Rakentaminen hukkaa luonnonvaroja, eikä alueita ole suunniteltu uudelleen käytettäviksi – pikemminkin rakentamiseen on käytetty kaikkein halvimpia, hiilijalanjäljeltään suurimpia materiaaleja.
{ __(’Sorry, your browser does not support inline SVG.’) }

Kiertotalouden maailmassa:

  1. Asuinalueilla käytetään uusiutuvaa energiaa, joka tuotetaan ja varastoidaan lähellä. Yhteisöllinen asuminen ei ole vain trendi, vaan uusi, normaali elämäntapa.
  2. Tarjolla on kaikille riittävästi ruokaa. Se on paikallisesti tuotettua, kiitos tehokkaiden ja innovatiivisten kasvatusmenetelmien niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Maaperä pysyy hedelmällisenä luonnostaan.
  3. Niitä rakennusmateriaaleja, joita on tarjolla runsaasti lähialueilla, käytetään modulaarisessa rakentamisessa kierrätetyn betonin, teräksen ja alumiinin ohella.

Muovit

Nykymallisessa tuhlailumaailmassa:

  1. Muovien käyttö jatkaa kasvuaan, perustuen fossiilisten raaka-aineiden lisääntyneeseen käyttöön.
  2. Muovisten tuotteiden, kuten astioiden ja pakkausten suunnittelu perustuu edelleen kertakäyttöisyyteen ilman ajatusta siitä, mitä niille tapahtuu ensimmäisen käyttötarkoituksen jälkeen.
  3. Valtameremme ovat täynnä muovia ja elämä niistä on hiljentynyt. Lisääntyvät kaatopaikat valtaavat yhä enemmän maa-alaa maapallolta.
{ __(’Sorry, your browser does not support inline SVG.’) }

Kiertotaloudessa:

  1. Tuotteiden uudelleenkäyttö on normaali tapa kuluttaa – juuri minkään ei tarvitse olla upouutta. Muovituotteista loihditaan uusia, korkeamman arvon tuotteita, ja tuotteiden valmistus perustuu kierrätettyihin raakamateriaaleihin neitseellisten luonnonvarojen sijaan.
  2. Muovit on korvattu kestävän kehityksen mukaisilla vaihtoehdoilla, kuten biopohjaisilla materiaaleilla.
  3. Meremme ja maa-alueemme pysyvät puhtaina muoviroskasta.

Taidot

Tuhlailutaloudessa:

  1. Työttömyys on laajaa, ja ihmisten voimavaroja, osaamista ja tietoa valuu hukkaan.
  2. Koulutus on lähinnä hyvinvoivien etuoikeus, mutta sen tuottama osaaminen ei pysty haastamaan vallitsevia talouden rakenteita suuremman lisäarvon tavoittelussa.
  3. Köyhiä ja kouluttamattomia pidetään heikosti tuottavina yhteiskunnan jäseninä, ja he joutuvat kohtaamaan koulutettujen ja hyvinvoivien heihin kohdistamaa syrjintää.

 

{ __(’Sorry, your browser does not support inline SVG.’) }

Kiertotaloudessa:

  1. Koulutus ymmärretään elinikäisen oppimisen poluksi. Yksilöiden osaamiselle ja henkilökohtaisille kyvyille annetaan paljon painoarvoa. Kiertotalous antaa yksilöille syvempiä tarkoituksia kuin pelkän henkilökohtaisen toimeentulon.
  2. Koulut ja oppilaitokset ovat keskittyneet luomaan ja vahvistamaan monenlaista osaamista. Kaikilla aloilla ymmärretään japanilaisen ”Mottainai” -ajattelun kaltaisten lähestymistapojen rooli. Mottainaissa on vaan hullua jättää käyttämättä jonkun asian täysi potentiaali.
  3. Vertaisopetuksesta ja poikkitieteellisistä opetusmetodeista on tullut yleisiä ja tunnustettuja, ja niitä tukevat sekä yksityinen että julkinen sektori. Vahvempi rahoitus ja tuki tutkimus- ja innovaatiotyöhön luovat yhteiskunnille edellytykset kasvattaa osaamispääomaansa.

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu