Yksilöiden luottamuspula datatalouden kompastuskivenä

Datan suojaaminen on liikaa yksilön vastuulla

Sitran kyselyn mukaan ihmiset eivät ymmärrä digitaalisten palveluiden käyttöehtoja. Ehdot ovat liian pitkiä ja niiden kieli on vaikeaa. Vain alle puolet neljän maan vastaajista ymmärtää hyvin sovellusten tai palvelujen käyttöehdot. Heikoiten ne ymmärretään Suomessa. Vastaajista 57 prosenttia kokee, että datan suojaaminen on jätetty liikaa yksilön harteille, eikä mielipiteissä ollut suuria maakohtaisia eroja.

Vastaajista 69 prosentille (Suomessa 84 %) käyttöehtojen ymmärrettävyys ja helppous lisää luottamusta palveluun ja tämä näkyy kaikissa vastaajaryhmissä. Kansalaiskyselyn rinnalla toteutetun yrityksille suunnatun reilun datatalouden tutkimuksen (Innolink 2021) mukaan 59 prosenttia yrityksistä haluaa tarjota asiakkailleen helppokäyttöisiä tuotteita ja palveluita. Kuitenkin alle puolet (48 %) yrityksistä on tehnyt asiakkaiden luottamuksen kasvattamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Nuoret aikuiset poikkeavat muista ikäryhmistä

Kyselyn mukaan 18–24-vuotiaat suhtautuvat kaikkein positiivisimmin palveluntarjoajien tekemään profilointiin ja ovat ikäryhmistä valmiimpia luovuttamaan dataansa palveluntarjoajille, mutta myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin (esimerkiksi ympäristönsuojelu tai terveydenhuolto) ja tieteelliseen tutkimukseen. 37 prosenttia nuorista aikuisista kokee, että yksityisyys verkossa on jo mennyttä, kun kaikkien vastaajaryhmien keskiarvo oli 31 prosenttia.

Sitran Digiprofiilitestin tehneiden profiilitulokset tukevat tätä löydöstä. Testin raakadatan mukaan alle 19-vuotiaat, jotka ovat digitaalisten palvelujen suurkuluttajia, ovat yllättäen melko tietämättömiä palveluntarjoajan tekemästä datan keräämisestä, käyttämisestä ja myymisestä. Kaikkiin ikäryhmiin verrattuna nuoret luottavat palveluntarjoajiin eniten ja suojaavat dataansa vähiten. Luottamuksen, datataloustietoisuuden ja henkilödatansa suojaamisen kannalta tarkasteltuna nuoret muistuttavat eniten isovanhempiaan eli testin tehneitä yli 65-vuotiaita.

Yksilöiden huolet ja odotukset datataloudessa

Kun ihmisiltä kysyttiin huolenaiheita yksilönoikeuksien suhteen verkossa, nousee selvästi tärkeimmäksi asiaksi henkilökohtaisten tietojen joutuminen vääriin käsiin (60 %), mutta myös lasten turvallisuus internetissä huolettaa monia (37 %). Huoli henkilökohtaisista tiedoista on Suomessa suurempaa kuin muualla. Saksalaisia puolestaan huolettaa eniten vertailumaista se, kenellä heidän tietojaan on.

Yli 70 prosenttia vastaajista pitää tärkeänä, että digitaalisilla palveluilla olisi ”reilun datan merkki”, jonka avulla reilujen palvelujen tunnistaminen helpottuisi. Saksassa siitä oltiin selvästi eniten (75 %) kiinnostuneita.

Kun eurooppalaisilta yrityksiltä puolestaan kysyttiin, kokisivatko ne reilun datan kuluttajamerkin hyödylliseksi omassa toiminnassaan, vain 29 prosenttia yrityksistä vastasi myöntävästi. Kuluttajien tarpeiden ja yritysten kiinnostuksen välillä on selkeä ristiriita. Suomalaiset yritykset olivat kaikkein vähiten kiinnostuneita kuluttajamerkistä selvällä erolla muihin maihin.

Ihmiset eivät halua tekoälyä apuun datan ja yksityisyyden hallintaan

Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä siitä, miten lupa käyttää ja hallita palveluiden käyttäjistä kertyvää tietoa pitäisi järjestää. Eniten kannatusta (30 %) annetuista vaihtoehdoista keskimäärin sai se, että viranomainen säätelisi tietojen käyttöä vahvemmin. Tässä oli kuitenkin merkittäviä maiden välisiä eroja.

Eniten apua viranomaisilta toivottiin Suomessa (37 %) ja vähiten Saksassa (23 %). Saksassa toivottiin eniten (32 %) ihmisten itsensä hallitsevan dataansa tietoisemmin ja aktiivisemmin, mutta Suomessa vain 19 prosenttia ja Alankomaissa 21 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä. Kaikissa maissa pidettiin tekoälyn käyttöä yksityisyyden hallinnassa vähiten (2 %) toivottavana vaihtoehtona.

Tietosuoja-asetuksen oikeuksia ei vielä hyödynnetä aktiivisesti

Vaikka kaikista vastaajista yli puolella on oman käsityksensä mukaan melko hyvät tiedot Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) sisällöstä, on siihen perustuvien oikeuksien hyödyntäminen vielä vähäistä. Alle puolet vastaajista on hyödyntänyt oikeuksiaan, eikä määrä ole kasvanut merkittävästi vuodesta 2018. Vähäisintä hyödyntäminen on Suomessa ja yleisintä Alankomaissa.

Yleisimmin on kielletty palveluntarjoajalta mahdollisuus tietojen automaattiseen käsittelyyn ja määrä on kasvanut 9 prosentista 14 prosenttiin vuosien 2018 ja 2021 välillä. Toiseksi suosituinta on pyytää palveluntarjoajalta pääsyä itsestä kertyneeseen dataan sekä kysyä, kuinka kertynyttä dataa käytetään (kummatkin 11 %). Nousua näiden oikeuksien osalta on kuitenkin vain 2–3 prosenttia kolmen vuoden aikana.

Lähes puolet ihmisistä kertoo, ettei yleinen tietosuoja-asetus ole vaikuttanut verkkokäyttäytymiseen mitenkään.