Yritysten kassavirrat pulppuavat jatkossa kiertotaloudesta

Kun matto- ja lattiavalmistaja Interfacen perustaja Ray Anderson ryhtyi puhumaan vaikeuksissa olevasta luontoäidistä vuonna 1995, sukelsi yrityksen osakekurssi seuraavana päivänä 50 prosenttia. Puheiden yhteyttä yrityksen liiketoimintaan ei selvästikään ymmärretty.

Noina vuosina yrityksessä käynnistetyn Mission Zero -ohjelman tavoitteeksi tuli poistaa kaikki yrityksen aiheuttamat negatiiviset ympäristövaikutukset vuoteen 2020 mennessä. Se tapahtuisi prosessien ja tuotteiden radikaalilla uudistamisella sekä uusilla teknologioilla: jätteen ja haitallisten päästöjen vähentämisellä sekä uusiutuvan energian ja materiaalien käytön merkittävällä lisäämisellä.

Interface ja Mission Zero on malliesimerkki siitä, kun yritys ryhtyy määrätietoisesti muuttamaan toimintaansa kohti kiertotaloutta. Läheltäkin löytyy rohkaisevia esimerkkejä. Kuinka moni olisi esimerkiksi uskonut, että vuonna 2018 miltei 70 prosenttia Nesteen vertailukelpoisesta liikevoitosta oli peräisin uusiutuvien tuotteiden myynnistä, kun vielä vuonna 2007 yhtiön liiketoiminta perustui pelkästään fossiilisesta öljystä valmistettuihin tuotteisiin?

Jo nyt yritysmaailman edelläkävijät, kuten Interface ja Neste, tekevät tulosta kiertotaloutta edistävällä liiketoiminnalla. Sitran julkaisemalla Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla on kaikkiaan 124 yritysesimerkkiä. Listalla halutaan haastaa kaikki suomalaiset yritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin ja hyödyntämään kiertotalouden mahdollisuudet ensimmäisten joukossa.

Vaikka kiertotalousajatteluun kytkeytyviä liiketoimintasimerkkejä on kosolti niin Suomessa kuin maailmallakin, täysiveriset kiertotalousfirmat ovat kuitenkin harvassa. Isoon muutokseen, jossa yritykset mukauttavat toimintansa maapallon kantokyvyn rajoihin, on vielä reilusti matkaa.

Mahdollisuus, toisaalta välttämättömyys

Monet yksittäisistä liiketoimintaesimerkeistä, joita Kiinnostavimmat-listallakin esitellään, ovat vielä vahvasti riippuvaisia siitä, että tuotteita valmistetaan ja myydään mahdollisimman paljon. Arvoketjujen alkupäässä tarvitaan roppakaupalla uusia tuotteita ja neitseellisiä materiaaleja, jotta ketjun myöhemmässä vaiheessa kiertotalous voi toteutua. Kiertotalouden yhteydessä keskitytään liian usein vain materiaaleihin, sivuvirtoihin ja kierrätykseen, vaikka muutoksen ytimessä ovat uudet liiketoimintamallit ja arvoketjujen kokonaisvaltainen muuttaminen.

Usein kysytään, miksi yritysten pitäisi lähteä mukaan kiertotalouteen – mitkä ovat konkreettiset hyödyt ja löytyykö esimerkkejä? Michelin on mainio esimerkki siitä, kuinka tuote palveluna -liiketoimintamalli avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syvemmän asiakassuhteen kautta. Vuonna 2013 yritys siirtyi renkaiden myynnistä ajokilometrien myyntiin rekka-asiakkailleen.

Nyt miljardiluokan Michelin Solutions -liiketoiminta kattaa huollot ja lisäpalvelut, kuten reittien optimoinnin ja kaluston hallinnan. Palvelulähtöisyys, käytettyjen renkaiden jälkimarkkinat ja uudet kumppanuudet ovat muuttaneet renkaiden suunnitteluprosessin täysin. Suunnittelussa korostuu ekosuunnittelu ja muunneltavuus, jotta materiaalien arvo pystytään hyödyntämään täysimittaisesti.

Toisaalta kiertotaloudella parannetaan yrityksen tehokkuutta ja saadaan säästöjä, esimerkiksi minimoimalla hukka käytetyissä materiaaleissa tai laitteistoissa. Kiertotalouden vakavasti ottavat yritykset ovat myös houkuttelevia rahoittajien silmissä, sillä ne suojautuvat viiteryhmäänsä paremmin raaka-aineisiin ja ilmastonmuutokseen liittyviltä markkinariskeiltä. Esimerkiksi Suomessa Business Finland, Teollisuussijoitus ja Taaleri panostavat voimakkaasti kiertotalousyrityksiin.

“

Kiertotalouteen siirtyminen on paitsi yritystoiminnan kannalta viisasta, myös välttämätöntä kestävän tulevaisuuden kannalta.

Kansainvälisellä tasolla on tunnustettu, että luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat hälyttäviä ongelmia. Kiertotalous tarjoaa ratkaisun avaimia näihin haasteisiin.

Esimerkiksi Sitran ja Material Economicsin selvitys vuodelta 2018 korostaa, että yksin uusiutuvan energian käyttöönotto ja energiatehokkuuden maksimointi eivät riitä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi edes kahteen asteeseen. Niiden lisäksi tarvitaan merkittäviä kiertotalousloikkia erityisesti globaalin talouden neljän keskeisimmän materiaalin – muovin, alumiinin, teräksen ja betonin – arvoketjuissa.

Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleilla   

Valtaosa yritysten arvonluonnista tulee jatkossa kiertotalouden viidestä liiketoimintamallista: tuote palveluna, uusiutuvuus, jakamisalustat, tuote-elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys. Suomalaiset yritykset tekevät näiden liiketoimintamallien avulla jo monin eri tavoin bisnestä.

Kiinnostavimmat-listalla on muun muassa perinteikäs Lindström, jonka sopimuskauteen perustuvan työvaatepalvelun tekstiilit ovat yrityksen omistuksessa koko elinkaarensa ajan. Näin yrityksellä on vahva intressi tekstiilien huoltoon ja pitkäikäisyyteen. Toimintamallia tukee RFID-sirut, joilla kerätään tietoa vaatteiden käytöstä ja huolloista asiakaskokemuksen optimoimiseksi. Tällaisten palvelusopimusten myötä yritykset lisäävät parhaimmillaan muuta myyntiä asiakkaille. Tuote palveluna -liiketoimintamallia soveltavat myös muun muassa Maas Global ja Kyyti Group, jotka haluavat ravistella yksityisautovaltaista liikkumisen arvoketjua tarjoamalla liikkumista palveluna digitaalisilla alustoilla.

Spinnova puolestaan kehittää puupohjaista ja helposti kierrätettävää tekstiiliä haastamaan ympäristöä paljon kuormittavaa puuvillaa. Uusiutuvuus-liiketoimintamallin näkökulmasta keskeistä on hyödyntää tuotesuunnittelussa ja -valmistuksessa mahdollisimman paljon ympäristölle haitattomia uusiutuvia, kierrätettäviä tai kierrätettyjä materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa. Näin yritys, tai kokonainen arvoketju, rakentaa liiketoimintansa pitkällä aikavälillä ja riskienhallinnan kannalta suotuisten ja kustannustehokkaiden resurssien varaan. Tämä antaa kilpailuetua esimerkiksi neitseellisiä ja uusiutumattomia resursseja hyödyntäviin ratkaisuihin nähden.

CombiWorksin AirFaas-palvelu on teollisuuden digitaalinen jakamisalusta, joka yhdistää tuotantokapasiteettia omistavat ja tarvitsevat uudella tavalla. Näin tehtaat voivat nostaa omaa käyttöastettaan ja tuotantokapasiteettia tarvitsevat voivat hankkia sitä tehtaita omistamatta. Jakamisalustat siis mahdollistavat alihyödynnettyjen tuotteiden ja resurssien tehokkaamman käytön. Niiden kautta joko yritys (B2B) tai kuluttaja (B2C, C2C) saa tuotteen tai palvelun tarvittaessa käyttöönsä ilman omistuspakkoa. Asiakas hyötyy alustojen joustavasta, monipuolisesta ja edullisesta valikoimasta.

Valtra alkoi viisi vuotta sitten tehdä liiketoimintaa vaihdelaatikkojen tehdaskunnostuksella, joka on kasvanut 30-40 % vuosivauhdilla. Tehdaskunnostettu vaihdelaatikko on asiakkaalle reilusti halvempi ja säästää merkittävästi luonnonvaroja uuteen verrattuna. He tekevät bisnestä tuote-elinkaaren pidentämisellä, jossa tuotetta pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään, esimerkiksi korjaamisen ja kunnostamisen keinoin. Liiketoiminnan kannalta malli luo uusia kasvumahdollisuuksia jälkimarkkinoilla. Tällöin tuotteeseen materiaalina, energiana ja työnä sitoutunut arvo hyödyttää liiketoimintaa pidempään.

Betolar puolestaan valmistaa teollisuuden jätteistä rakennusmateriaaleja, joiden hiilijalanjälki on jopa 90 prosenttia tavallista betonia pienempi. Ratkaisun avulla asiakkaat pystyvät hyödyntämään jätteensä sekä säästämään jätemaksut ja toisaalta rakennusalan yritykset saavat kustannustehokasta ja laadukasta vähähiilistä rakennusmateriaalia. Resurssitehokkuudella ja kierrätyksellä arvoa luodaan materiaali- ja energiatehokkuuden optimoinnilla sekä hyödyntämällä tuotantoprosessien sivutuotteita ja jätteitä raaka-aineena tuotannossa.

Liiketoimintamallien kehittämisen eri vaiheisiin on tarjolla työkaluja ja esimerkkejä Sitran, Teknologiateollisuuden ja Accenturen koostamassa kiertotalouden käsikirjassa. Sitra on myös toiminut kiertotalousliiketoiminnan kirittäjänä esimerkiksi yritysohjelma LOOP Venturesin kautta.

Lähtöruudusta ehtii vielä edelläkävijöiden kelkkaan  

Jatkossa yritysten kassavirrat pulppuavat yhä enemmän kiertotaloudesta. Sen periaatteiden sisällyttäminen liiketoiminnan ytimeen on edellytys markkinoilla pärjäämiselle. Samaan tapaan kuin digitalisaatio, se muuttaa tapaamme toimia niin liike-elämässä, julkishallinnossa kuin omassa arjessamme. Yritysmaailman edelläkävijät ovat jo lähtöruutua pidemmällä, mutta talouden pelin muutokseen ehtii vielä mukaan. Usein ensimmäinen askel on, että yritykset aidosti selvittävät niitä liiketoiminnan mahdollisuuksia, mitä kiertotalous voisi heille tarjota.

Entä miten on käynyt Interfacelle yli 20 vuotta Mission Zero -ohjelman käynnistämisen jälkeen? Nykyisin miljardiluokan yritys on globaali edelläkävijä kiertotalouden periaattein suunnitelluissa ja tuotetuissa lattiamateriaaleissa. Konkreettisista tuloksista mainittakoon, että myytyjen tuotteiden raaka-aineista noin 60 prosenttia on nykyisin kierrätettyä tai biopohjaista; uusiutuvan energian osuus tuotantolaitoksilla on jo miltei 90 prosenttia; ja hiilidioksidi-intensiteetti, eli ilmastopäästöjen suhde liikevaihtoon on laskenut 96 prosenttia vuoteen 1996 verrattuna. Interfacen liikevaihto puolestaan on kasvanut 1995 vuoden 800 miljoonasta dollarista 2018 vuoden 1,2 miljardiin dollariin.