Yritysten tehtävänä auttaa kuluttajaa vastuullisissa valinnoissa

Tuotanto- ja kulutustapamme muuttuvat perustavanlaatuisesti tulevina vuosikymmeninä. Tuotannon uudistumista vauhdittavat muun muassa teolliset symbioosit. Mutta miten saadaan kuluttajat innostumaan ja sitoutumaan muutokseen? Muun muassa tätä kysymystä pohtivat ympäristöministeri Ville Niinistö ja yritysjohtajat, Huhtamäen Jukka Moisio ja Martelan Heikki Martela, Symbioosien ystävien aamiaisella tällä viikolla.

”Nykyisen kulutustason ylläpitämiseen tarvitaan viisi maapalloa. Edessä on isoja haasteita, kuten ilmastonmuutos, joten jatkossa kaikkien osapuolien on yksinkertaisesti pakko toimia fiksummin, taloudellisesti tehokkaammin ja resurssiviisaammin”, ministeri Ville Niinistö painotti.

Euroopan komissio tulee heinäkuun alussa ulos omalla kiertotalouden visiollaan, jossa viitoitetaan tietä EU-tason muutokselle. Niinistön mukaan suomalaisten yritysten kannattaa olla muutoksen eturintamassa, sillä kiertotaloudesta on lupa odottaa myös uusia vientiavauksia.

”Kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan paitsi teollisia myös kaupallisia symbiooseja. Suomalaisilla yrityksillä on valtavasti cleantech-osaamista. On kuulosteltava kysyntää ja haettava vainu siitä, millaisia tuotteita ja palveluita maailmalla oikeasti tarvitaan”, Niinistö teroitti.

Ministerin mukaan viranomaisten tehtävänä on edistää yritysten yhteistyötä ja tuotannon sivuvirtojen jakamista: ”Lainsäädännön päällekkäisyydet on poistettava, eikä lupaprosessiin saisi kulua yli vuotta aikaa. Olemme käyneet näistä asioista keskustelua eri tasoilla ja asia edistyy. Ymmärrän, että muutos voi tuntua yrityksen ja yrittäjän näkökulmasta turhan hitaalta”, hän sanoi.

”Kiertotalous toimii vain, jos tuotteet on alun perin suunniteltu kiertämään. Se on edellytys myös sille, että kuluttajat innostuvat muuttamaan toimintatapojaan. Tarvitaan sopivassa määrin kannusteita, sääntelyä ja intohimoa”, Niinistö summasi.

Pakkausten ekologinen jalanjälki riippuu pitkälti kuluttajan valinnoista

Pakkausvalmistaja Huhtamäen toimitusjohtaja Jukka Moisio kertoi, että yhtiö tekee kaikkensa, jotta sen valmistamat elintarvike- ja muut pakkaukset ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä, resurssitehokkaita ja turvallisia. Paljon riippuu kuitenkin kuluttajasta.

”Valmistusraaka-aineella on merkitystä, mutta valtaosa pakkausten ekologisesta jalanjäljestä syntyy kuluttajan käytössä ja riippuu hänen valinnoistaan. Tarvitaan viestintää, neuvontaa ja koulutusta, jotta kuluttajan toimia saadaan ohjattua ekologisempaan suuntaan”, Moisio sanoi.

Vain yksi prosentti Huhtamäen liikevaihdosta syntyy Suomessa, loput 99 prosenttia ulkomailla. Asiakkaina on globaalisti toimivia suuryrityksiä, kuten Unilever ja McDonalds.

Huhtamäki konsultoi asiakkaitaan myös pakkauksiin liittyvässä kuluttajaviestinnässä. Viimeinen sana on kuitenkin asiakkaalla, joka päättää, mitä kuluttajaa ohjataan tekemään siinä vaiheessa, kun pakkausta ei enää tarvita.

Martela rakentaa vastuullisuudesta kilpailuvalttia

Työnteon uudet tavat muuttavat toimistoja. Enää kaikille työntekijöille ei välttämättä tarvita omaa työpistettä tai toimistoon riviä arkistokaappeja. Joustavia ja muunneltavia työtiloja alettiin rakentaa edelläkävijäyrityksissä jo parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt ne kiinnostavat kaikenlaisia yrityksiä pienistä suuriin ja teollisuudesta julkishallintoon.

”Sykäys muutokseen lähtee yleensä ylimmästä johdosta ja siitä, että yritys ymmärtää vastuullisuuden mahdollisuudet. Esimerkiksi toimistojen tehokkaampi tilankäyttö mahdollistaa pienemmän hiilijalanjäljen ja poikii myös kustannussäästöjä”, kertoi toimitusjohtaja Heikki Martela.

Toimistokalusteita ja tilaratkaisuja suunnitteleva Martela selvittää valmistamiensa huonekalujen ympäristövaikutukset, kuten hiilijalanjäljen, tuotekohtaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tuotannossa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja.

Suomessa jopa 100 000 tonnia kalusteita päätyy vuosittain jätteeksi, vaikka tutkimusten mukaan niistä 70–80 prosenttia olisi kierrätettävissä. Matela huomasi tässä markkinaraon. Yhtiö puhdistaa ja kunnostaa käytettyjä, hyväkuntoisia huonekaluja outlet-myyntiä varten. Kuluttajat ovat innostuneet konseptista: viime vuonna noin 40 000 käytettyä huonekalua löysi Martelan kautta uuden kodin.

Toimistokalusteiden kierrätyksessä Martela on paitsi kotimainen myös pohjoismainen pioneeri. Olisiko toimintamallissa aineksia aina vientituotteeksi asti?

Sitrassa 17.6. järjestettyyn aamiaisseminaariin kerääntyi salintäydeltä teollisten symbioosien ystäviä. Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen veti keskustelun yhteen toteamalla, että lopultakin teolliset symbioosit ovat vain työkalu matkalla kohti suurempaa muutosta – kiertotaloutta – joka on seuraava iso juttu!