Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\Factbox::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

#5 Vaikutta­vuus syntyy yhteis­työnä

Vaikuttavuus syntyy samoista aineksista kuin tv:n lauantai-illan murhamysteerin ratkaisu eli yhteisestä tavoitteesta ja yhteistyöstä.

Kirjoittaja

Sari Rautio

Julkaistu

Sitra tiivisti tähänastiset oppinsa ja kokemuksensa  vaikuttavuusinvestoimisesta Vaikuttavuusinvestoiminen Keino kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnan kehittämiseeen.  Tuoton ohella tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Avaa termisivu Vaikuttavuusinvestoiminen viiteen teesiin. Tässä blogisarjassa asiantuntijamme avaavat teesien taustoja ja niitä mahdollisuuksia, joita suomalaiselle yhteiskunnalle, julkiselle sektorille, sijoittajille, yrityksille ja järjestöille tarjoutuu, kun asioita lähestytään yhteistyössä ja vaikuttavuuden kautta.

Teesi 5:
Vaikuttavuus syntyy yhteistyönä vaikuttavuuden tilaajan, palveluntuottajien ja sijoittajien kesken.

Erilaiset dekkarit ja murhamysteerit ovat lempiohjelmiani. Aina välillä terävät etsivät käyttävät profilointia epäiltyjen löytämiseksi: piirretään kasvokuvia silminnäkijöiden muistikuvien perusteella tai hyödynnetään aiempaa tietoa rajaamalla epäiltyjen joukkoa sukupuolen, iän, koulutustason, ammattiryhmän tai jonkun muun luokittelun perusteella. Sieltä sitten vähitellen muodostuu kokonaiskuva, yhteinen ymmärrys, joka auttaa ratkaisemaan mysteerin. Olennaista on, ettei kenenkään tieto tai kokemus yksin riitä, vaan ratkaisu rakentuu erilaisista tiedonrippeistä ja näkemyksistä.

Samanlaista on työskentely vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.

Ensin tarvitaan yhteinen ymmärrys nykytilasta ja sitten toivotusta muutoksesta. Mikä on se tulostavoite, josta vaikuttavuus muodostuu? Mikä on se hyvinvoinnin, elinvoiman tai ympäristön kannalta toivottu muutos, jota tavoitellaan?

Sitra lähti reilut neljä vuotta sitten selvittämään, voisiko maailmalla suosiotaan kasvattava vaikuttavuusinvestoiminen eli yksityisen pääoman tietoinen hyödyntäminen yhteiskunnallisen hyvän kasvattamisessa olla käyttökelpoinen keino pirullisiin ongelmiimme. Polarisaatioon, syrjäytymiseen, tarttumattomien tautien leviämiseen, huono-osaisuuteen tai vaikkapa huostaanottojen ehkäisyyn.

Ehkäistään pahoinvointia, edistetään hyvinvointia

Emme valinneet helpointa tietä, vaan päätimme kehittää maailman parhaan tavan yhdistää yksityisiä ja julkisia voimavaroja ja ylittää siiloja yhteisen maailman parantamiseksi. Megatrendit ja toisaalta kotoperäiset muutostarpeemme muokkasivat maaperän otolliseksi uusille ajatuksille ja kokeiluille. Kumppanuus alettiin jälleen tunnistaa ja tunnustaa, ei vain vaihtoehdoksi, vaan ainoaksi järkeväksi tavaksi hyödyntää pienen maan voimavarat.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on kohtuullisen syvä yhteisymmärrys siitä, että hyvinvointipalveluita voidaan tehdä paremmin kuin nyt. Paremmin eli ihmislähtöisemmin, kokonaisvaltaisemmin ja vaikuttavammin. Vähitellen, pala kerrallaan syntynyt hyvinvointiyhteiskuntamme on jossain vaiheessa unohtanut kokonaisuuden, ja hoitaa nyt murtunutta kättä, alkoholiongelmaa, ylivilkkautta tai pitkäaikaistyöttömyyttä – eikä välttämättä pysähdy katsomaan ihmisen elämän kokonaisuutta.

Kansalaisyhteiskunnan uusi tuleminen, palveluajattelu ja kaikenlainen kumppanuus muokkaavat vahvasti kaikkea tekemistä. Ihmisten elämät erilaistuvat, ja siksi vaikuttavat keinot on aina räätälöitävä tarpeen ja tilanteen mukaan.

Miksi ihmislähtöisyys ja kumppanuus ovat ratkaisu myös talouden haasteisiin? Koska kustannussäästöjä on lähes mahdotonta saavuttaa, mikäli uudistamisessa keskitytään syiden sijasta seurauksiin. Olennaista olisi nähdä metsä puilta: ehkäistä pahoinvointia ja edistää hyvinvointia. Pitää huolehtia siitä, ettei hyvinvointia ensin menetetä ja sitten yritetä palauttaa monin eri keinoin.

Hyödyt, riskit ja vastuut jaetaan yhdessä

Vaikuttavuutta tavoitteleva ekosysteemi tuo erilaiset toimijat samaan pöytään, jossa jaetaan sama tilannekuva ja yhteiset tavoitteet. Isoista rakennushankkeista tuttu allianssimalli perustuu sekin eri toimijoiden yhteiseen tavoitteeseen, tietoon, johtamiseen ja resursseihin. Paljon samaa on vaikuttavuusinvestoimisessa, ja erityisesti tulosperusteisessa rahoitussopimuksessa eli SIB-sopimuksessa.

Kukaan allianssin toimijoista ei saa toivottua tulosta yksin aikaan, vaan ekosysteemin osat ovat riippuvaisia toisistaan. Asetelmassa korostuu yhteinen työ, jonka eri vaiheisiin osallistuvat niin järjestöt ja yhdistykset, yritykset ja yrittäjät, asiantuntijat, tutkijat kuin kansalaiset itse.

Vaikuttavuutta tavoittelevissa toteutus- ja rahoitusmalleissa yksi keskeisistä ajatuksista on se, että hyötyjen lisäksi myös riskejä ja vastuuta jaetaan. Siitä syntyy niitä kaivattuja kannusteita yrittää parastaan joka päivä ja joka kohdassa. Onnistutaan siis yhdessä. Vähän niin kuin siinä lauantai-illan dekkarissa, jossa rikos selviää, kun kaikki tarvittavat palaset loksahtavat kohdalleen.

Lue myös blogi-sarjan aiemmat osat:

#1 Hyvinvointia pitkäjänteisesti!

#2 Tavoite vie kohti tulosta

#4 Yksityinen pääoma toimii kirittäjänä

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu