Auttaisiko hallittu kaaos ikääntyvää väestöä?

Vanhuspalvelulaki ja sen pohjalta annetut suositukset korostavat ikääntyvän väestön ja ikäihmisten osallisuutta, vaikuttamista ja valinnanmahdollisuuksia. Jos asiat sujuvat kuin unelmissa, niin kaikki näyttää hyvältä.

Elämä on kuitenkin täynnä yllätyksiä. Onko tämäkin laki liian kaavamainen ja alistaako se valinnat ja luovuuden byrokratian alle. Nämä epäilyt tunkivat mieleeni Sitran Aktiivinen kansalainen – kaiken ikäisenä –seminaarissa, joka oli lähtölaukaus Sitran ja Eläkeläisliittojen etujärjestön (EETU r.y.) projektiyhteistyölle.

Jokaisen – myös ikäihmisen – tavoitteena on hyvä elämä, jonka sisältö on yksilöllinen. Viranomaiset eivät voi luoda sen sisältöä, mutta puitteita kylläkin. Vanhuspalvelulaki näyttää aiheuttavan myönteistä pöhinää niin järjestöissä kuin kunnissakin.

Tajuntaani iski erityisesti Paavo Voutilaisen ajatus sosiaali- ja terveydenhuollon kultaisen säännön vallankumouksesta tuottavuuden parantamiseksi. Se merkitsisi tietoista kaaosta, jossa kaiken toiminnan lähtökohtana olisi yksittäinen ihminen ja hänen valintansa. Se antaisi myös estottomasti tilaa vapaaehtoistoiminnalle ja hyväntahtoisuudelle hyvinvointivaltion eetoksen rinnalla.

Tampereen kaupungin kokeilu mm. ikäihmisen henkilökohtaisesta budjetista sopii hyvin esitettyyn ajatukseen, samoin kuin matalan kynnyksen palvelut ja erinomaiset esimerkit Englannin kokemuksista. Siellähän asiakkaat olivat ostaneet henkilökohtaisen budjetin puitteissa mm. koiran kaveriksi tai kausilipun oman jalkapalloseuran otteluihin, joka rakensi uudelleen sosiaalista suhdeverkostoa.

Toivottavasti Sitran avaus eläkeläis- ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen tiiviiseen yhteistyöhön päästää luovuuden valloilleen ja luo ikääntyvälle väestölle entistä paremman elämän. Ainakin projektin ohjenuora ”Ikäihminen omien palvelujensa paras asiantuntija” antaa siihen hyvän mahdollisuuden.