CBRNE-verkosto siiloja räjäyttä­mässä

Viime vuoden lopulla valmistui Suomen ensimmäinen kansallinen CBRNE-strategia, ja nyt olemme edellä mainitun koordinaatiokysymyksen äärellä.

CBRNE-käsite on vaikea ja sen tuntevat hyvin vain asiaan vihkiytyneet. Kyse on kirjaimien takana olevista vaarallisia aineista: C tarkoittaa kemiallisia, B biologisia, R säteilyä, N ydin ja E räjähdysvaaroja. Joissakin yhteyksissä tuo kirjainyhdistelmä on varattu näiden aineiden laittomaan tai terrorismikäyttöön, mutta tässä yhteydessä työsarkaa ovat kaikki asiat, jotka kuuluvat noiden kirjainten piiriin.

Strategiatyön aikana tunnistimme useita kehittämistoimenpiteitä, joista keskeisin on koordinaation tarve. Esimerkiksi eri viranomaisten välinen työnjako, laitehankinnat, logistiikka ja koulutus on syytä miettiä yhdessä. Se on tärkeää sekä resurssien tehokkaan hyödyntämisen että valvonta-asioiden hallinnan näkökulmasta. Eri viranomaisilla voi olla CBRNE-asioissa eriasteisia valtuuksia. Ilman toimivaa koordinaatiota se voi johtaa siihen, että ratkaisuja priorisoidaan eri tavoilla.

Toinen kehityskohde liittyy viestintään. Vaarallisiin aineisiin liittyvän tilannekuvan ja uhka-arvioiden jakamista viranomaisverkoston kesken tulee tehostaa edelleen. Tietoa tarvitsevat myös yksityiset toimijat riskinarvioinnin ja varautumisen tueksi. Teollisuuden, yritysten, laboratorioiden ja muiden toimijoiden, joilla on käytössään vaarallisia kemikaaleja, räjähteitä tai säteilylähteitä, pitää tiedostaa niihin liittyvät vaarat ja osata toimia mahdollisessa vaaratilanteessa.

Onnettomuuksien lisäksi on varauduttava ilkitekoihin, mikä on osalle toimijoista melko uusi asia. Kaikki asiat ovat onneksi opittavissa. Muun muassa tätä varten tarvitsemme verkoston, joka ei katkea, vaikka henkilöt vaihtuvat.

Miten verkostomainen johtaminen toteutetaan käytännössä?

Sitran Siilonmurtajat -kokeiluhaku nähtiin CBRNE-ryhmässä keinona rakentaa yhdessä uudenlaista verkostomaista johtamisen mallia. Idea herätti Sitrassa vastakaikua. Vain CBRNE-käsite näytti aiheuttavan lieviä ongelmia. Se kun on lähes mahdoton lausuttava. Pääsimme kuitenkin murtamaan siiloja – tai tässä tapauksessa sopisi varmaan paremminkin ilmaisu ”räjäyttämään siiloja” ja murtamaan vanhoja käsityksiä yhteistoiminnan muodoista.

Tähänastinen työ on ollut hedelmällistä, innostunutta, iloista ja motivoitunutta. Siilonmurtajaryhmämme on todella puhelias ja asiantunteva. Kaikki ovat jonkin tai useamman alan huippuasiantuntijoita, mutta antavat tilaa ja arvoa myös muiden näkemyksille.

Odotamme kovasti, että työn tuloksena syntyy uusi verkostomainen toimintamalli tärkeälle työllemme. Toivomme, että opeista on hyötyä myös muulle poikkihallinnolliselle ja siilot ylittävälle työlle julkishallinnossa. Elämmehän maailmassa, jossa ratkaistavat asiat ovat yhä useammin monen toimijan käsissä.

Janne Koivukoski
Pelastusylijohtaja, sisäministeriö

Päivi Rantakoski
Johtaja (teollisuus), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Mirja Palmén
Johtava asiantuntija, sisäministeriö

Siilonmurtajat -kokeiluilla kerätään kokemuksia ja oppeja poikkihallinnollisesta kehittämisestä ja valtionhallintoon sopivista, uusista menettelytavoista. Opit jaetaan avoimesti kaikkien hyödyksi. Lue lisää muista Siilonmurtajat-kokeiluista.