Datatalouden merkityksen kasvu haastaa koulutussektoria päivittämään osaamista

Datataloutta kokonaisuutena on vaikea opettaa ja oppia, mutta sillä on kytkös opetuksen ja koulutuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa datatalous jakautuu eri aineisiin, osaamisiin, taitoihin ja sisältöihin – se ei missään nimessä rajaudu vain digitaaliseen osaamiseen.

“

Datatalouden hallinta on osa kansalaistaitoja digiyhteiskunnassa.

Kansalaisena toimiminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa, osallistuminen, aktiivinen kansalaisuus, työelämä, tietoisuus poliittisen vaikuttamisen keinoista ja suojautuminen erilaisia uhkia vastaan ovat aiheita, jotka kuuluvat opetuksen ja koulutuksen arkeen. Ne kuuluvat yhtä lailla kaikkien kansalaisten osaamistarpeisiin ja jatkuvan oppimisen piiriin.

Niin hyvä pohja kuin onkin, tuo kytkös ei riitä, vaan datatalouden kokonaisuutta on jatkossa tarkasteltava läpi koulutusjärjestelmän ja sen osa-alueiden näkökulmia ja painotuksia on varauduttava päivittämään.

Sitran, Opetushallituksen ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n keväällä 2021 toteuttaman kyselyn perusteella opettajilla on hyvät valmiudet ja asenteet tulevaan. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten arjessa enenevästi näkyvä ja entistä tarkoituksenmukaisempi digitaalisten välineiden käyttö antaa mahdollisuuden datatalouden ilmiöiden opiskeluun ja harjoitteluun.

Datatalous on moniulotteinen ilmiö, joka koskettaa kaikkea yksityishenkilön valinnoista aina globaaliin talouteen. Opettajakyselyssä korostuivat syystäkin turvallisuus ja tietosuoja, ja näissäkin on oppimisen polun syytä alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Opetushallituksen näkemyksen mukaan digiturvallisuuden ja omien oikeuksien ylläpitäminen edellyttävät osaamistason nostamista laajasti ja nopealla aikataululla. Kyselyn tulokset vahvistavat tätä näkemystä.

“

Opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tulee tarjota tarpeista lähtevät työkalut datatalouden pulmiin, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu.

Datatalouden eri osa-alueilla on tulevaisuuden työelämän ja yrittämisen kannalta tarjolla ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Datan merkitys eri ammateissa kasvaa jatkuvasti. Data voi olla oppimisen kohde ja väline lähestulkoon kaikissa oppiaineissa ja ammattialojen opinnoissa.

Koulutusjärjestelmällä on edellytyksiä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ulottuvalla Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmalla nostetaan lasten ja nuorten digitaalisen osaamisen tasoa ja luodaan perusta datatalouden ymmärrykselle. Lukiokoulutuksessa tiivistyvä korkeakouluyhteistyö vahvistaa syvällisemmän datatalouden osaamisen kehittymistä. Ammatillisessa koulutuksessa hyvät edellytykset datatalouden työelämävalmiuksiin takaavat aikaansa seuraava päivittyvä tutkintojärjestelmä ja vaikkapa digitaaliset osaamismerkit.

Datatalouden näkökulman ylläpitäminen ja päivittäminen koulutuksessa ei tapahdu automaattisesti eikä ilman resursseja. Huolena on osaamisen pirstaloituminen ja sitä kautta koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen. Keksisimmekö keinoja, joilla varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille saadaan kohdennettua, tarpeista lähtevää tukea niin, että henkilöstöä ja yhteisöjä kuormitetaan mahdollisimman vähän? Paras tulos syntyy laajassa yhteistyössä, josta tämäkin kirjoitus kumpuaa.

Sitran vierailijablogit antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista.