Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\Factbox::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70

Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\HeadingCommentary::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Demokratia ei selviä, jos kansa ei tiedä

Demokratiassa viime kädessä enemmistö saa tahtonsa läpi. Siksi ainoa kestävä keino suojella demokratiaa on se, jonka jo Thomas Jefferson nimesi: koko kansan kouluttaminen. Ikävä kyllä se ei ole nyt hyvässä huudossa, kirjoittaa Helsingin Sanomien kulttuuriosaston entinen esimies Saska Saarikoski.

Kirjoittaja

Julkaistu

Yhdysvaltain perustuslain kirjoittajat kokoontuivat toukokuussa 1787 Philadelphiassa. Kun neuvottelijat olivat vääntäneet asiasta päiväkausia, Benjamin Franklin törmäsi rakennuksesta poistuessaan naiseen, joka kysyi häneltä: “No, tohtori, mitäs me saimme, kuningaskunnan vai tasavallan?”

”Tasavallan”, Franklin vastasi. ”Jos vain kykenette pitämään sen.”

Amerikkalaiset ovat pystyneet pitämään tasavaltansa yli 200 vuotta. Se ei ole vähäpätöinen suoritus, sillä monet eurooppalaiset epäilivät valtiota, jossa köyhät ja tietämättömät pääsivät valitsemaan kansakunnan johtajat.

Yhdysvaltoja 1830-luvulla kiertänyt ranskalainen aristokraatti Alexis de Tocqueville varoitti, että maan suurin uhka oli enemmistön tyrannia.  Samaa pelkäsivät samoihin aikoihin monet amerikkalaisetkin. He ymmärsivät, ettei demokratia voi toimia, elleivät äänestäjät ole valistuneita ja vastuullisia. Perustuslain kirjoittaja Thomas Jefferson sanoi: ”Kouluttakaa ja valistakaa kaikki ihmisiä, sillä he ovat ainoa tae vapautemme säilymisestä.”

De Tocquevillen aikaan Valkoisessa talossa istui Andrew Jackson. Jackson nousi valtaan puolustamalla ”tavallista kansaa”, joka taisteli hänen mukaansa ”korruptoitunutta aristokratiaa vastaan”. Presidenttinä Jackson kuitenkin aloitti systeemin, jossa jakoi valtion virkoja palkkiona omille kannattajilleen.

Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump on monessa suhteessa Andrew Jacksonin hengenheimolainen. Trump sanoo puolustavansa ”unohdettua kansaa” ja vastustavansa ”Washingtonin korruptoitunutta eliittiä”, mutta käytännössä suon kuivaaminen näyttää tälläkin kertaa johtavan kähminnän moninkertaistumiseen.

”Kouluttakaa ja valistakaa kaikki ihmisiä, sillä he ovat ainoa tae vapautemme säilymisestä.”

Demokratia ei ole pelkkä kansanvaali. Siihen kuuluvat myös yhteiskunnan vakautta puolustavat instituutiot, kuten riippumaton oikeuslaitos, virkamiehistö, talouselämä, yliopistot, valtion turvallisuuselimet ja vapaa media.

Jeffersonin mielestä varsinkin sanomalehdet olivat demokratian elinehto. ”Jos joutuisin päättämään, otanko hallituksen ilman sanomalehtiä vai sanomalehdet ilman hallitusta, en epäröisi valita jälkimmäistä”, Jefferson kirjoitti.

Presidenttinä Trump on haukkunut mediaa, tuomareita, yliopistoja ja jopa FBI:tä. Hän yrittää selvästi vahvistaa omaa valtaansa nakertamalla luottamusta kaikkiin muihin auktoriteetteihin.

Vaikka Trump itse taitaa olla liian vanha, laiska ja ammattitaidoton tyranniksi, hän on näyttänyt demokratian heikon kohdan, jota vielä vaarallisemmat tyypit voivat käyttää hyväkseen.

Demokratia ei ole pelkkä kansanvaali.

Kirjassaan de Tocqueville varoitti Yhdysvaltoja tilanteesta, jossa valtaan nousee ”vapauden vannoutunut rakastaja”, joka osoittautuukin ”salaiseksi tyrannian palvelijaksi”.

De Tocqueville oli lukenut Platonia, jonka mukaan valtiomuodot taantuvat paremmasta huonoimpaan. Platonin mielestä paras valtiomuoto oli aristokratia eli parhaiden valta, josta siirrytään vaiheittain demokratiaan, joka platonilaisessa ajattelussa tarkoitti rahvaan valtaa.

Platonin kuvaamaa muutosta voidaan verrata nykytilanteeseen, jossa entiset eliitit ovat menettäneet asemiaan ja tilalle vaaditaan kansanäänestyksiä ja yhä suorempaa demokratiaa.

Lopulta demokratia luisuu Platonin mukaan anarkiaan, jossa kukaan ei ole enää turvassa. Silloin ihmiset alkavat vaatia suojakseen vahvaa johtajaa. Sellaisia vahvoja miehiä on viime vuosina noussut esimerkiksi Turkissa, Unkarissa ja Filippiineillä.

Kuten ajattelu osoittaa, Platon oli konservatiivi. Hänen lippalakissa olisi varmaan lukenut Make Athens Great Again.

Yhteiskunnan vakautta pitää parhaiten yllä hyvin koulutettu ja maailman asioita valppaasti ja kriittisin silmin seuraava kansa.

Demokratiassa kansan tahdolle voidaan asettaa tärinäraitoja tai hidastetöyssyjä, mutta viime kädessä enemmistö saa lopulta tahtonsa läpi. Siksi ainoa kestävä keino suojella demokratiaa on se, jonka jo Thomas Jefferson nimesi: koko kansan kouluttaminen. Ikävä kyllä se ei ole nyt hyvässä huudossa.

Kansan kouluttamiseen sijoitettiin kansallisvaltioissa, jotka arvostivat vakaata ja sivistynyttä keskiluokkaa. Sen sijaan globaali talous tarvitsee harvoja huippuosaajia ja paljon nöyriä aputyöläisiä. Britanniassa ja Yhdysvalloissa asuessani olen joutunut hämmästelemään, miten samasta maasta voivat löytyä kaikkein tietävimmät ja tietämättömimmät ihmiset. Jälkimmäiset kannattivat Brexitiä ja Trumpia.

Suomi on paljon pienempi maa kuin Yhdysvallat tai Britannia. Suomessa on ymmärretty, että ihmisten osaaminen on meidän ainoa todellinen luonnonvaramme. Suomalaisia on kuitenkin niin vähän, ettei meillä ole varaa hukata ketään. Siksi kattavan koulutuksen ja kansan sivistyksen merkitys on ymmärretty yli puoluerajojen – ainakin tähän asti.

Viime vuosina suomalaista koulutusta on viety samaan huippuosaamista painottavaan suuntaan: se tarkoittaa esimerkiksi koulujen suurempaa valinnanvapautta ja yliopistojen akateemisia huippuyksikköjä. Tämä ajattelu on nykytalouden kannalta perusteltua, mutta koulutusta kannattaa katsoa myös koko yhteiskunnan ja kansanvallan näkökulmasta. Yhteiskunnan vakautta pitää parhaiten yllä hyvin koulutettu ja maailman asioita valppaasti ja kriittisin silmin seuraava kansa.

On aika ymmärtää, ettei tavallisten ihmisten tietämättömyys vaaranna vain suomalaista kulttuuria, yleissivistystä ja hyvää elämää, vaan myös yhteiskuntarauhan ja viime kädessä koko demokratian. Erilaisten kyberuhkien ja propagandavaikuttamisen aikana kyse on myös maanpuolustuksesta.

Demokratian puolustamista tässä ajassa on tukea kaikkia niitä asioita, jotka auttavat tavallisia ihmisiä ymmärtämään paremmin maailman ja yhteiskunnan asioita. Se tarkoittaa esimerkiksi historian opetusta, Yleisradiota, sanomalehtiä, kirjastoja, työväenopistoja ja oppivelvollisuuden pidentämistä.

Meillä on tasavalta, mutta vain jos kykenemme pitämään sen.

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu