Dialogiloikan edellytykset netti-keskusteluissa

Sähköisen median keskustelut voivat olla parhaimmillaan näkökulmia avaavia, kriittisiä ja opettavaisiakin. Niin kuin mikä tahansa muukin keskustelu, ne voivat avata meille mahdollisuuden syventää omaa tietämystämme, jakaa mielipiteemme, purkaa turhaumistamme ja niin edelleen. Sähköinen media voisi olla erinomainen alusta käydä dialogia eli tutustua muihin näkökantoihin ja mielipiteisiin ilman, että aggressiivisesti argumentoidaan muiden mielipiteiden päälle.

Tosiasiassa sähköisen median kommentti- ja keskustelupalstat voivat ajoittain olla hurjaa luettavaa. Siksi lähdimme Sitran Erätauon kehittäjäryhmässä miettimään, että kuinka juuri näitä keskusteluja voitaisiin kääntää dialogisiksi.

Säännöt ja villi netti

Sähköisen median keskusteluja ohjaa tietynlainen vallattomuus tai löyhät säännöt. Jos säännöillä keskustelijat painostetaan tiukkoihin raameihin, he vaihtavat foorumia sinne, missä saavat esittää vapaammin näkemyksiään. Tässä törmätään sähköisen keskustelun dilemmaan: kuinka tarjota suuri ilmaisunvapaus keskustelijoille, mutta samalla rajata pois asiattomat keskustelijat ja muut trollaajat?

Sen sijaan, että olisimme valinneet vapauden ja sääntöviidakon väliltä, päätimme lähestyä tätä hieman toisesta näkökulmasta. Entäpä jos kokeilisimme moderoitua nettikeskustelua dialogin periaattein ja kysymme keskustelijoilta, miltä se tuntui verrattuna muihin heidän käymiinsä nettikeskusteluihin?

Dialogikokeilu

Voisiko dialoginen nettikeskustelu olla antoisampaa kuin ’perinteinen’ nettikeskustelu? Hypoteesimme mukaan näin on. Parhaimmillaan dialoginen nettikeskustelu voisi tarjota jännitteistä vapaan tilan, jossa ääritilanteet eivät vallitse.

Se, pitääkö hypoteesimme paikkansa, täytyy kokeilla käytännössä ja tulokset jakaa mahdollisimman laajan yleisön kanssa. Siksi testaamme tätä hypoteesia järjestämällä verkkokeskustelun 14.12. erityisopetuksesta yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa.

Luoko dialogitaito medialukutaitoa?

Onnistunut dialoginen nettikeskustelu antaa mahdollisuuden testata toista hypoteesiamme: dialoginen nettikeskustelu lisää medialukutaitoa.

Sami Koivisto Yle:ltä toi Erätauon kehittäjäryhmän asiantuntijavieraana esille keskeisen tekijän, joka yhdistää aggressiivisia nettipohjaisia keskusteluita: osallistujilla on yleensä heikko medialukutaito. Työryhmämme mielestä onnistunut dialoginen nettikeskustelu voisi lisätä keskusteluun osallistuneiden medialukutaitoa.

Pyrimme todentamaan tätä hypoteesia seuraamalle itse verkkokeskustelua 14. joulukuuta. Voisiko esimerkiksi keskustelu synnyttää tarkentavia kysymyksiä? Olisiko havaittavissa, että jonkun keskustelijoista asenne lähteitä – tai jopa muita keskustelijoita kohtaan – muuttuu? Jos tällaista havaitaan, voisimme olettaa, että keskustelija on pohtinut omiaan tai muiden sanomisia kriittisessä valossa.

Kohti digitaalista dialogiloikkaa

Mikäli hypoteesimme saavat vahvistusta, voitaisiin jatkossa lähteä tukemaan nettikeskustelujen muuttumista enemmän dialogi-muotoisiksi. Tämä voisi tarkoittaa netti-moderaation opettamista ja valmentamista, keskustelualustojen kehittämistä ja taitavien digi-keskustelijoiden tunnistamista ja tukemista. Moderaatiota voitaisiin kehittää esimerkiksi kisällioppimismallia käyttäen, jossa hyväksi todetut käytännöt siirrettäisiin keskusteluista toisiin.

Ylipäänsä dialogisuuden viemisessä eteenpäin on hyvä edetä kokeillen mutta maltillisin askelin. Mielestämme dialogisen nettikeskustelun antoisuuden tutkiminen on erinomainen ensimmäinen askel – siksi odotamme tulevaa verkkokeskustelua 14.12. innolla.

Jos erityisopetus tai dialogisuus yleisesti kiinnostavat, tervetuloa mukaan  verkkokeskusteluun!

Lisätietoja Erätauon verkkokeskustelusta 14.12. löytyy tapahtuman sivulta.