Digiajan asiakkaat murtavat terveystiedon hierarkiat

Miltä näyttäisi aidosti ihmislähtöinen terveydenhuolto? Ammattilaiset keskittyisivät potilaan kokonaistilanteeseen. Heillä olisi enemmän tietoa potilaasta ja he käyttäisivät sitä tehokkaammin. Eri ammattien ja potilaan oman tiedon väliset raja-aidat kaatuisivat ja hoidon keskiössä olisi ihminen.

Digitalisaatio mahdollistaa kaiken tämän, mutta terveydenhuollon kenttä liikkuu vaivalloisesti kohti uutta. Syy on selvä: järjestelmäkeskeisyyden ja ihmislähtöisyyden yhteensovittaminen on työlästä. Tehokkaan tiedonkulun ja järkevän tekemisen ympärillä on monenlaisia esteitä. Kansallisen Terveysarkiston Kanta-palveluilta ja Taltionilta odotetaan paljon, mutta ilman sitoutuneita käyttäjiä ne eivät sysää liikkeelle uutta.

Terveydenhuollon työnjako muuttuu

Kardiologi ja digitaalisen terveydenhuollon pioneeri Eric Topol kävi vuosi sitten sparraamassa Helsingissä terveydenhuollon päättäjiä. Hänen teoksensa Creative destruction of medicine kuvaa uskottavasti sitä, miten terveydenhuollon toimintatavat tulevat muuttumaan. Lääkärin vastaanotolle ei tarvitse lapsen korvatulehduksen takia enää mennä. Älypuhelin muuntuu korvantutkimuslaitteeksi. Tiedot voi lähettää lääkärille tulkittavaksi ja vastauksena saa diagnoosin ja lääkereseptin suoraan apteekkiin.

Topol ehdottaa terveydenhuollon kentälle uudenlaista työnjakoa. Terveydenhoitajista tulee aiempaa tärkeämpiä potilaiden avustajia ja potilaan oman tiedon tulkitsijoita. Potilaat osallistuvat aktiivisesti omaan hoitoonsa käyttämällä erilaisia mittalaitteita ja puhelimen sovelluksia.

YTHS on kokeillut mitä tällainen yhteistyö voisi olla. Opiskelijat ovat käyttäneet MealTracker-palvelua, joka perustuu omien aterioiden valokuvaukseen. Kuvaaminen saa opiskelijan seuraamaan ruokailujaan.

Vastaanottotilanteessa ruokapäiväkirjan arviointi on konkreettinen lähtökohta. Valokuvat tekevät näkyväksi ruokailutottumuksia opiskelijalle ja terveydenhoitajalle. Kuvat voivat tukea painonhallintaa ja tehdä näkyväksi syömishäiriöitä. Epämääräisiin suolistovaivoihinkin voi löytyä luonnollinen syy: on tullut syötyä mitä sattuu.

Inspiraatiota voi hakea myös Tanskasta, jossa on käynnissä hankkeita, joissa potilaiden itsemittausta ja terveydenhuoltoa sovitetaan yhteen. Lupaava on esimerkiksi Kööpenhaminan kaupungin kokeilu, jossa vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivät nuoret osallistuvat hoitoonsa seuraamalla älypuhelimella haluamallaan tavalla omaa mielialaansa ja päivittäisiä tekemisiä. Tätä tietoa käytetään sekä vertaisryhmätyöskentelyssä että hoidon tukena.

Potilaan omat tiedot terveydenhuollon resursseiksi

Olennaista näissä esimerkeissä ei ole teknologioiden käyttö vaan tiedon jakaminen: potilaan oma tieto siirtyy terveydenhuollon resurssiksi. Digitalisaation mullistavuus piilee tavassa, jolla se muuttaa tiedonkulkua ja sitä kautta arkisia käytäntöjä. Siksi digitalisaatiota ymmärtävät syvällisemmin usein juuri ne ihmiset, joita kiinnostavat ihmisten tavat hankkia tietoa, jakaa sitä ja organisoitua sen avulla.

Terveydenhuollon yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tehtävistä on olla luotettavan tiedonjaon kanava. Terveydenhoidon uudistamiseen tarvitaan edelläkävijöitä terveydenhuollon kentältä: ennakkoluulottomia lääkäreitä ja terveydenhoitajia, jotka ymmärtävät tiedonkulkuun liittyviä esteitä ja osaavat niitä purkaa.