Energiakäänne – Biljoonan euron kakku ja mistä se leivotaan

Yhteensä biljoona euroa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Energiakäänteen kustannusten ja hyötyjen arvioinnista on Saksassa tullut suosittua urheilua. Ympäristöministeri Peter Altmaierin FAZ-lehden haastattelussa tarvittaville sähköverkko-, säätökapasiteetti- ja energiatehokkuusinvestoinneille sekä syöttötariffien ylläpidolle lätkäisemä hintalappu hätkähdyttää.

Kustannusten rajoittamista ajava ministeri jätti mainitsematta laskelman paremman puolen: fossiilisten energianlähteiden tuonnin vähenemisestä seuraavat säästöt, uuden energiainfrastruktuurin rakentamisesta seuraavat työpaikat, kansantulon ja vientimahdollisuudet sekä ne kustannukset, joihin Saksan olisi varauduttava, jos mitään ei tehtäisi. Tältä pohjalta esimerkiksi GWS- ja IFEU-tutkimuslaitosten tutkijat pitävät energiakäänteen pitkän aikavälin kansantaloudellisia vaikutuksia yksiselitteisesti positiivisina.

Summat ovat suuria. Kansantaloudellisten vaikutusten rinnalla energiakäänteen oikeutuksen kannalta oleellinen kysymys on sen reiluus: kuka sitä rahoittaa, kuka siitä hyötyy?

Saksassa uusiutuvan energian syöttötariffit rahoitetaan pääosin sähkön hintaan lisättävällä lisämaksulla (5,28 snt/kWh). Energiakäännettä rahoittavat näin kulutuksensa mukaan periaatteessa kaikki sähkönkäyttäjät: kuluttajat, yritykset, järjestöt ja julkiset organisaatiot. Suoraan budjettirahoitukseen verrattuna lisämaksu on tehnyt energiakäänteen rahoituksesta kuluttajille läpinäkyvää.

Lisämaksun nousu vuodeksi 2013 on kiihdyttänyt keskustelua energiakäänteen kustannuksista ja maksajista. Nyt sähköä runsaasti käyttävät yritykset on vapautettu lisämaksusta niiden kilpailukyvyn turvaamiseksi, mikä herättää närää. Valtion Bundesnetzagenturin mukaan etuoikeutetut suuryritykset kuluttavat 18 prosenttia sähköstä, mutta kattavat vain 0,3 prosenttia energiakäänteen rahoituksesta. Etuoikeutta pyritäänkin rajoittamaan vain todella kovasta kansainvälisestä kilpailusta kärsiville yrityksille. Koska elinkeinoelämän nähdään yleisesti hyötyvän energiakäänteestä, eivät näin laajat vapautukset ole enää perusteltavissa.

Samalla tuen kohdistamisesta – uusiutuvan energiantuotannon eri aloille myönnetyistä syöttötariffeista – keskustellaan aktiivisesti. Erityisesti aurinkovoiman tariffit on nähty liian suurina ja pitkäaikaisina ja näin eri teknologioiden välistä kilpailua vääristävinä. Saksassa aurinkovoimaa rakennettiin ennakoitua nopeammin, mikä johti sen rahoitusosuuden paisumiseen. Vaikka tariffeja on sittemmin leikattu, saa aurinkovoima, joka kattaa noin 20 prosenttia uusiutuvien tuotannosta, edelleen lähes puolet sen tuista.

Keskustelu tuen saajista ja maksajista osoittaa, että energiakäänteessä ei ole kyse ainoastaan energia- ja ilmastotavoitteista vaan myös strategisesta teollisuuden kehittämisestä. EU:n pyrkimys säätää tuontivero polkuhintaisille kiinalaisille aurinkopaneeleille suojelisi juuri Saksan kansalliseksi ylpeydenaiheeksi nostettua aurinkoteollisuutta.

Protektionismilla on kuitenkin arvostelijansa. Zeit-sanomalehden mukaan Saksan aurinkovoimasektorin 130 000 työpaikasta vain joka kymmenes on tuotannossa. Eniten sektori työllistää aurinkopaneelien asentajia, korjaajia ja kauppiaita. Provosoivimmat analyytikot kysyvätkin, missä määrin energiakäänne juuri saksalaista aurinkoteollisuutta tarvitsee: hinta- ja teknologiakilpailu palvelevat Saksan ilmasto- ja energiatavoitteita ja työllistävät tavallisia saksalaisia, vaikka aurinkopaneelit olisivatkin kiinalaisia.

Lähteitä ja lisälukemistoa:

Frankfurter Allgemeine Zeitung (FAZ) (2013): Umweltminister Altmaier: „Energiewende könnte bis zu einer Billion Euro kosten”. 19.02.2013.

Gesellschaft für Wirtschaftliche Strukturforschung (GWS) & IFEU Institut für Energie- und Umweltforschung Heidelberg (2012): Volkswirtschaftliche Effekte der Energiewende. Erneuerbare Energien und Energieeffizienz.

Spiegel Online (2012): Ökostrom-Umlage: Netzagentur kritisiert Entlastungen für Industrie.

Volkmann, Dirk (2013): Solarindustrie: Warum sie in Deutschland kaum Zukunft hat. WiWo Green. 04.01.2013

Zeit Online (2012): Sonnenstrom ist rot. 15.04.2012.

Löydät Energiakäänne-blogisarjan muut kirjoitukset sivun oikeasta reunasta Suosittelemme-osiosta tai hakemistosta.