sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
”Raha ei kasva puussa, se tulee tuulen mukana”, toteaa Lichtenaun pikkukaupungin pormestari Dieter Merschjohann taz-sanomalehden haastattelussa. Lichtenaussa energiakäänne ei voisi juuri konkreettisemmin näkyä: kaupungin alueella pyörivät yli sadan tuulivoimalan roottorit. Tuuli- ja aurinkovoima kattavat jo 120 prosenttia paikallisesta sähkön- ja lähes puolet paikallisesta energiankulutuksesta. Samalla paikallisesta tuulivoimayhtiöstä on tullut kaupungin suurin veronmaksaja.
Energiakäänteen toteuttajina kunnat ovat avainasemassa. Kaavoituksella ja kuntalaisten kanssa käytävällä dialogilla ne rakentavat edellytyksiä sekä uusiutuvan energiantuotannon kasvattamiselle että tarvittaville sähköverkoille. Kunnallisten energiayhtiöiden kautta – joita Saksassa on laskutavasta riippuen 800-1000 kappaletta – kunnat investoivat rakennushankkeisiin suoraan.
Lichtenaun tapaan hyödyt tuntuvat monessa saksalaiskunnassa. Harvaan asutulle, heikosta väestön- ja talouskehityksestä kärsineelle Pohjois- ja Itä-Saksan maaseudulle energiakäänne on tuonut uutta virtaa. Fossiilisiin energianlähteisiin ja ydinvoimaan verrattuna hajautetun energiantuotannon verotulot ja työpaikat jakautuvat kuntiin tasaisemmin.
IÖW-tutkimuslaitos ja Freiburgin yliopisto ovat tutkineet uudistusten talousvaikutuksia kunnissa. Niiden mukaan kunnat hyötyvät energiakäänteestä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Suurimmillaan tulot ovat tuotantoa käynnistettäessä, jolloin työvoimaa tarvitaan paljon; rakennushankkeet ja investoinnit mm. maa-alaan ovat suuria. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus ylittää lyhyen aikavälin vaikutukset kirkkaasti: fossiilisten polttoaineiden korvautumisesta seuraavina säästöinä, voimaloiden koko käyttöiän aikana kerättävinä vuokra- ja verotuloina sekä rakentamalla tuotantoa tukevia palveluinfrastruktuureja.
Kuntakentän pirstaleisuuden ja alueittain vaihtelevan talouskehityksen vuoksi kuntien valmiudet vauhdittaa energiakäännettä eroavat toisistaan huomattavasti. Maankäyttöön liittyvä säädösviidakko ei helpota tilannetta: erityisesti tiheään asutussa etelässä vaadittavat etäisyydet rakennettuun ympäristöön ja luonnonsuojelualueisiin tuottavat päänvaivaa rakennushankkeiden suunnittelijoille.
Kun erityisesti pienissä kunnissa paljon on ollut kiinni yksittäisten henkilöiden omistautumisesta, pyrkivät Saksan liittovaltio ja useat osavaltiot nyt tasaamaan kuntien valmiuksia tietotaitoa ja tukiohjelmia tarjoamalla ja rohkaisemaan näitä keskinäiseen yhteistyöhön.
Esimerkki pienille kunnille arvokkaasta työkalusta on keväällä 2013 avattu Mittelhessenin alueen energiaportaali. Portaali näyttää karttaruudun tarkkuudella, missä tuuli-, aurinko-, vesi tai bioenergiaa alueella tuotetaan, missä hankkeita on suunnitteilla ja minne lisärakentaminen olisi vallitsevien säädösten perusteella vielä mahdollista. Yksittäisten kuntien ja niiden mahdollisten yhteishankkeiden energiapotentiaalit selviävät muutamalla klikkauksella.
Teknisen tietotaidon ohella paikallinen energiakäänne edellyttää kuitenkin myös viestintä- ja neuvottelutaitojen jakamista. Jos käänne tuottaa päänvaivaa päätöksentekijölille, on kuntalaisten usein vielä vaikeampi ymmärtää, miksi tuulivoimalat juuri hänen ikkunastaan näkyvät. Paikallisten asukkaiden osallistaminen energiakäännettä koskevaan päätöksentekoon on tämän blogin seuraava aihe.
Lähteitä ja lisälukemistoa (saksaksi)
Bundesministerium für Umwelt, Naturschutz und Reaktorsicherheit (BMBF) (2013): Gute Nachbarn. Starke Kommunen mit Erneuerbaren Energien.
Ernst & Young (2012): Stadtwerke: Gestalter der Energiewende. Stadtwerkestudie 2012.
Hirschl, Bernd ym. (2010): Kommunale Wertschöpfung durch Erneuerbare Energien. Institut für ökologische Wirtschaftsforschung (IÖW) & Zentrum für Erneuerbare Energien, Universität Freiburg.
Regierungspräsidium Gießen (2013): Mittelhessen ist voller Energie. Das Portal für erneuerbare Energien.
Taz (2013): Geld liegt in der Luft. 02.04.2013.
Suosittelemme