sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tämänhetkisestä Saksan energiakentän muutosta, energiakäännettä, koskevasta keskustelusta puuttuu tärkeä näkökohta, sillä se keskittyy liikaa Saksan ja joiltain osin Euroopan tilanteeseen. Euroopan ulkopuolisissa maissa tapahtuva kehitys on enimmäkseen jätetty huomiotta. Tämä on jokseenkin yllättävää, sillä Kaakkois-Aasiassa on syntynyt uusia markkinoita kiihtyvällä vauhdilla, osittain Saksan energiakäänteen vaikutuksesta.
Viime kuukausina alueelta on noussut esiin useita rohkaisevia esimerkkejä. Esimerkiksi kesäkuussa 2013 Thaimaan hallitus esitteli uutta aurinkoenergian syöttötariffia koskevat politiikkapaketit. Kuukautta aikaisemmin Indonesian hallitus otti käyttöön vastaavanlaiset määräykset. Lisäksi Filippiinien hallitus sääti äskettäin uusia lakeja verkkotuotannon mittaamisjärjestelmän käyttöönottamiseksi.
On itsestään selvää, että näiden kolmen maan markkinat ovat varsin erilaisissa vaiheissa ja näin ollen niitä on vaikea vertailla keskenään saati sitten Euroopan (kirjavien) markkinoiden kanssa. Niissä näkyy kuitenkin tärkeä kaava: energiakäänne on tapahtumassa myös muualla kuin Saksassa ja näiden muutosten tarjoama potentiaali on valtava, sillä edellä mainittujen kolmen maan väkiluku on yli 400 miljoonaa, mikä on vain 20 prosenttia vähemmän kuin koko Euroopan unionin väkiluku! Lisäksi nämä ovat nopeasti kasvavia väestöjä vielä nopeammin kasvavissa talouksissa. Siksi näiden muutosten tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet sekä niiden vaikutukset ilmastonmuutokseen voivat olla merkityksellisiä myös eurooppalaisille, jos nämä uudet markkinat päättävät pysyä uusiutuvien energialähteiden käytön tiellä.
Ei liene yllätys, että kaakkoisaasialaiset päättäjät eivät suinkaan ole ryhtyneet näihin toimiin aikomuksenaan seurata eurooppalaisen ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaviivoja. Sen sijaan heidän toimintaansa ohjaavat hyvin itsekkäät ja käytännönläheiset edut: heidän on yksinkertaisesti vastattava huimasti kasvavaan energian kysyntään.
Viimeisten 13 vuoden aikana energian kulutus on kasvanut voimakkaasti Kaakkois-Aasiassa. Filippiineillä kasvuprosentti oli 32 ja Indonesiassa peräti 46 prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Saksassa energian kulutus kasvoi vastaavana aikana vain 10 prosenttia, ja vaikka kasvu absoluuttisin numeroin ilmaistuna on kenties suurempaa, muutosvoiman painopiste on alkanut siirtyä kohti Kaakkois-Aasiaa. Kasvava kysyntä vaatii lisää energian tuotantokapasiteettia sekä myös energian toimitusketjun uudelleenarviointia. Koska Indonesia ja Filippiinit ovat saarivaltioita, tilanne on alueen energiantuottajille vieläkin hankalampi.
Näillä talousalueilla sähkön tuotantokustannukset tulevat siis kohoamaan rajusti, ja nämä kustannukset väestön on maksettava joko suoraan energian hinnoissa tai välillisesti veronmaksajina energian tuotantoon myönnetyn valtionavun kautta. Toinen tärkeä motivoija on huoli kansallisesta energiavarmuudesta. Aasian kehityspankin (Asian Development Bank, ADB) tekemien arvioiden mukaan ilman lisätoimia useista Aasian maista on tulossa yhä riippuvaisempia öljyntuonnista, joka saattaisi kolminkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi öljyä tuodaan Aasian alueelle lisääntyvässä määrin Lähi-idästä.
Jos tällainen kehitys jatkuu, vaarana on, että Aasian alue tulee energiansaannissaan riippuvaiseksi vain yhdestä alueesta, mikä heikentää alueellista energiavarmuutta. Tässä mielessä kasvava kiinnostus uusiutuvia energianlähteitä kohtaan ei johdu mistään ylevistä ihanteista, vaan hyvin järkiperäisistä näkökannoista, jotka vievät siihen johtopäätökseen, että uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto palvelisi parhaiten maiden tavoitteita.
Näitä kehityskulkuja tarkasteltaessa on itse asiassa varsin silmiinpistävää, että energiakäännettä koskevassa keskustelussa niin kansallisella kuin koko Euroopankin tasolla keskitytään niin vähän siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu. Ensinnäkin melkein kaikki Euroopan maat ovat varsin riippuvaisia energiapolttoaineiden, kuten öljyn, kaasun, uraanin tai suuressa määrin jopa kivihiilen tuonnista. Nämä polttoaineet ovat globaaleilla markkinoilla vaihdettavia hyödykkeitä, joten energian kysynnän kasvu muualla maailmassa vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin myös Eurooppaan.
Näin ollen eurooppalaisille olisi suurta etua siitä, että myös he lisäisivät kansallisen uusiutuvan energian saantiaan. Toiseksi – ja tämä on se hyvä uutinen – Saksan energiakäänne on vaikuttanut suuresti siihen, että vastaavia markkinoita on kehittynyt tai kehittymässä kaikkialla maailmassa, missä myös ollaan ottamassa käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Saksalaisten energian kuluttajien merkittävät investoinnit ovat tehneet mahdolliseksi uusien teknologioiden tutkimisen, suuremman mittakaavan massatuotannon lisäämisen ja globaalien logistiikkaketjujen käyttöönoton.
Näiden tehokkaiden uusiutuvan energian tuotanto- ja jakeluteknologioiden ansiosta uusiutuvien energianlähteiden käytön aloituskustannukset ovat laskeneet tasolle, jota kukaan ei osannut odottaa. Tämän ansiosta valtiot ympäri maailmaa voivat nyt parantaa kansallista energiavarmuuttaan. Tässä mielessä Saksan energiakäänteestä kannattaa puhua myös maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Se on kenties yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista kehitysohjelmista, josta on ollut hyötyä paitsi kehittyville maille, myös kasvaville ja teollistuneille markkina-alueille.
Suosittelemme