Etumatkamme kiertotaloudessa on havaittu Perussa ja Koreassa asti

Maailma hukkuu paitsi jätteisiin, myös viesteihin. Piskuisen Suomen ääni jää helposti havaitsematta siinä tulvassa, joka velloo maailman medioissa ja foorumeissa. Viime aikoina olemme kuitenkin onnistuneet tekemään ainakin yhdestä asiasta niin kiinnostavan, että kyselyjä asiasta tulee jopa toiselta puolelta maailmaa. Se on kiertotalous. Vaikka tiedämme, että talouden ja hyvinvoinnin kasvu ei enää tulevaisuudessa voi perustua luonnonvarojen tuhlailevaan käyttöön, käytämme esimerkiksi Euroopassa materiaaleja keskimäärin vain kerran, hukkaamme 80 % kulutustuotteista ja niiden materiaaleista sekä käytämme niitä tehottomasti. Suomen kiertotalouden ohjausryhmä pohti kokouksessaan tammikuun lopussa, miten tämä hukka voidaan valjastaa talouskasvun moottoriksi ja irrottaa hyvinvoinnin kasvu luonnonvarojen ylikäytöstä. Tavoitteena on napata Suomelle kelpo siivu maailman 1800 miljardin euron kiertotalousmarkkinasta, lisätä yhteisöllisyyttä ja parantaa ekologista kestävyyttä. Sitra on voimakkaasti johtanut kiertotalouden esiinmarssia. Vast’ikään perustettua kansallista ohjausryhmää luotsaavat ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen ja hallitusammattilainen Kirsi Sormunen. Puheenjohtajisto kuvaa hyvin Suomen tavoitetta saada julkinen ja yksityinen sektori tekemään tiivistä yhteistyötä kiertotalouden vauhdittamiseksi. Ohjausryhmässä on mukana 17 merkittävää talous- ja ympäristövaikuttajaa Suomesta, mikä antaa oivat lähtökohdat kiertotalouden laaja-alaiselle kehittämiselle. Sormunen mainitsi avauksessaan, että se maa, joka saa koottua hajanaiset joukkonsa yhteistyöhön ja jalkautettua kunnianhimoiset tavoitteet toiminnaksi, tulee olemaan kiertotalouden kärkimaa. Suomen lähtökohdat ovat hyvät. Ministeri Tiilikainen mainitsi esitelleensä Suomen kiertotalouden tiekarttaa – mikä on maailman ensimmäinen systeeminen toimintaohjelma aiheen tiimoilta – OECD:n kokouksessa viime syyskuussa. Noin viikkoa myöhemmin Hollanti esitteli oman suunnitelmansa. Sittemmin monet muut maat ovat laatineet omia ohjelmiaan. Kun vertailemme Suomen toimenpiteitä muihin maihin, erotumme konkreettisiin toimenpiteisiin perustuvalla tiekartalla esimerkiksi Tanskasta ja Hollannista. Tanska lähestyy kiertotaloutta vahvalla hallinnollisella säätelyllä ja Hollanti on valinnut viisi painopistealuetta ja vahvan brändäyksen. Suomi yhdistää sekä hallinnolliset toimenpiteet että konkreettiset ruohonjuuritason projektit omilla painopistealueillaan. Näitä ovat kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot ja liikenne ja liikkuminen. Suomen lähestymistapa kiertotalouden edistämisessä on herättänyt globaalia kiinnostusta ja viestimme on kuultu toisilla mantereilla asti. Suomen kiertotalouden tiekarttaprosessia on benchmarkattu muun muassa niin Etelä-Koreassa, Singaporessa kuin Perussakin. EU-komissio on ehdottanut, että Suomen kiertotalouden tiekartta nostettaisiin EU-neuvoston agendalle kilpailukykyhankkeena, josta muut EU-maat voivat ottaa mallia.

Miten kiertotalous saadaan jalkautettua Suomessa?

Ohjausryhmässä oltiin yhtä mieltä, että nopeus kiertotalouden projektien toimeenpanemisessa on valttia. Pitääkseen saavuttamansa kärkiaseman Suomen on nopeasti käynnistettävä uusia projekteja ja skaalattava näitä vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi Suomen erityiseksi vahvuudeksi tunnistettiin hiilinieluosaaminen ja biomateriaalien käytön laajeneminen korvaamaan uusiutumattomia fossiilipohjaisia materiaaleja. Suomen kiertotalouden ydin löytyykin biotaloudesta yhdistettynä tähän digitaaliset alustat ja jakamistalous. Ohjasryhmässä päätettiin, että ennen seuraavaa kokousta toukokuussa Sitra kirkastaa kiertotalouden määritelmää ja luo indikaattoreita ja mittareita. Myös EU-komissio on laatimassa mittaristoa ja Suomi on lupautunut toimimaan tässä kehitysalustana. Ohjausryhmä haluaa myös aktivoida kuntia ja yrityksiä nostamaan kunnianhimon tasoaan esimerkiksi erilaisten kilpailujen tai sertifikaattien myötä. Menestystarinoistamme pyritään viestimään aktiivisesti ja näin kirittämään toimijoita löytämään oma kulmansa kiertotalouskonseptien kehittämiseen.

Kansalaiset ajurin paikalla

Kansalaisten rooli on keskeinen kiertotalouden syntymisessä. Esimerkiksi kotitalouksissa syntyy yli 330 miljoonan euron edestä ruokahävikkiä vuodessa. Lisäksi kodeissamme lojuu satojen miljoonien eurojen edestä käyttämättä jäävää tavaraa, mikä voisi hyödyttää jotakuta muuta. Autojemme käyttöaste on keskimäärin 8 % ja autoa käytämme usein mennäksemme toimistolle, jonka käyttöaste on alle 40 %. Maailma on siis täynnä hukkaa. Se maa, joka löytää keinon valjastaa tämä hukka liiketoiminnaksi, tulee olemaan kiertotalouskilvanjuoksun voittaja. Sitra on kasvattanut resurssejaan kiertotalouden edistämiseen vuosille 2017-2019 ja haastaakin nyt toimijakentän ehdottamaan konkreettisia projekteja hukan valjastamiseksi hyötykäyttöön.

Suomen kiertotalouden ohjausryhmän jäsenet:

Puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri, Ympäristöministeriö Puheenjohtaja Kirsi Sormunen, hallitusammattilainen Henrik Ehrnrooth, hallituksen puheenjohtaja, Climate Leadership Council Jussi Hattula, sijoitusjohtaja, Suomen Teollisuussijoitus Oy Sampo Hietanen, CEO, MaaS Global Ltd Lauri Ihalainen, ministeri, kansanedustaja, Eduskunta Saara Kankaanrinta, hallituksen puheenjohtaja, Soilfood Oy Sixten Korkman, Professor of practice (Economics), Aalto-yliopisto Juha Marttila, johtokunnan 1. puheenjohtaja, MTK ry Antti Palola, puheenjohtaja, STTK ry Mari Pantsar, johtaja, Sitra Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, Työ- ja elinkeinoministeriö Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Hannele Pokka, kansliapäällikkö, Ympäristöministeriö Jyri Seppälä, johtaja, professori, Suomen ympäristökeskus Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Antti Vasara, toimitusjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy