EU tarvitsee spurtin vuoden 2040 päästövähennyksiin

Saksassa boikotoidaan espanjalaisia mansikoita, koska niiden laajeneva viljely kuivuudesta kärsivillä alueilla pahentaa entisestään ympäristöongelmia. Ennätyskuivuudet piinaavat taas Etelä-Eurooppaa, ja ajoittaiset paikalliset rankkasateet kuivuneelle maalle aiheuttavat rajuja tulvia. Myös Etelä-Suomessa kuivuus kurittaa peltoja.

Sään ääri-ilmiöt ovat tuoneet ilmaston kuumenemisen seuraukset eurooppalaisten arkipäivään jo etuajassa, puhumattakaan globaalista etelästä. Enää ei puhuta Celsius-asteiden desimaaleista vuosikymmenien päässä vaan vedestä, ruuasta ja turvallisuudesta tänään.

“

Enää ei puhuta Celsius-asteiden desimaaleista vuosikymmenien päässä vaan vedestä, ruuasta ja turvallisuudesta tänään.

Uusin tutkimustieto kertoo ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä: Petteri Taalaksen johtama Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi huhtikuussa, että pelätty 1,5 asteen keskilämpötilan nousu toteutuisi yksittäisen vuoden tasolla jo lähivuosina ilmastonmuutoksen ja El Niño -ilmiön yhteisvaikutuksesta.

Euroopan unioni on sitoutunut ilmastolaissaan ilmastoneutraaliuteen vuonna 2050. Tuolloin jäljellä olevat ilmastopäästöt eivät saisi olla suurempia kuin hiilinielut, joita ovat esimerkiksi metsät ja maaperä. Nyt kun EU:n toimet vuoden 2030 tavoitteita varten alkavat olla valmiita, on havahduttu kysymään, mitä sen jälkeen tehdään. Pitääkö vauhtia kiihdyttää ja miten?

Ilmastotoimiin tarvitaan lisää vauhtia

Suomen ilmastopaneelin eurooppalainen vastine, European Scientific Advisory Board on Climate Change, sanoo komissiolle antamassaan lausunnossa, että 90–95 prosentin nettopäästövähennykset vuoteen 2040 mennessä ovat mahdollisia ja välttämättömiä. Euroopan globaalisti oikeudenmukainen päästövähennysosuus 1,5 asteen tavoitteesta olisi tätäkin suurempi.

Euroopan komissio järjesti juhannusaattona päättyneen julkisen verkkokuulemisen vuodelle 2040 asetettavasta tavoitteesta ja ilmastopolitiikan kehittämisestä.

Myös Sitra antoi näkemyksensä komissiolle. Sitra pitää tärkeänä, että ilmastotoimia vauhditetaan EU:ssa ja että vuoteen 2040 mennessä saavutettaisiin yli 90 prosentin, mieluiten 95 prosentin nettopäästövähenemät vuoden 1990 tasoon verrattuna. Ilmaston kuumenemisen valossa spurtti on välttämätön.

Mitä tekee Suomen uusi hallitus?

Petteri Orpon hallitus päätti hallitusohjelmassaan pitää kiinni viime vaalikaudella säädetystä ilmastolaista, johon sisältyy tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.

Tavoite on osoittautunut paitsi kaukaa viisaaksi ilmastopolitiikaksi, myös erinomaiseksi elinkeinopolitiikaksi. Vihreä siirtymä etenee vauhdilla ja kymmenien miljardien investoinnit vyöryvät Suomeen. Hallitusohjelmaan kirjatuilla toimilla tavoitteisiin ei kuitenkaan päästä.

“

Tavoite on osoittautunut paitsi kaukaa viisaaksi ilmastopolitiikaksi, myös erinomaiseksi elinkeinopolitiikaksi.

Hallitusohjelma toteaa, että päästövelkaa on syntynyt ja syntyy vuoteen 2030 asti. Velan kiinni kuromiseksi Orpon hallitus laatii päästövelan lyhentämisohjelman ensi vuoden loppuun mennessä. Sen lisäksi hallitus laatii hiilinegatiivisuuteen tähtäävän uuden energia- ja ilmastostrategian.

Näissä toimissa mitataan hallituksen vastuunkantoa ja luovuutta: parhaimmillaan löydettäisiin kustannustehokkaat päästövähennykset ja nielut sekä edistettäisiin suomalaisia innovaatiota ja kestäviä investointeja.

Voi hyvin olla, että EU päätyy kiihdyttämään tahtiaan vuotta 2040 kohti. Se näyttää ilmastokriisin syventyessä sekä välttämättömältä että vaikkapa Suomen esimerkin valossa mahdolliselta.

Vuonna 2024 valittava Euroopan parlamentti ja samana vuonna nimitettävä uusi Euroopan komissio ovat paljon vartijoina. Sopii toivottaa heille poliittista rohkeutta. Samaa taivasta tässä katsotaan, niin kuin Portion Boys laulaa.