Glasgow’n ilmastokokouksessa edistystä kolmella rintamalla

Glasgow’n ilmastokokous päättyi perinteitä kunnioittaen rutkasti yliajalla. Puheenjohtajamaa Iso-Britannia luonnehti kokousta ihmiskunnan ”viimeiseksi parhaaksi mahdollisuudeksi” rajoittaa ilmaston kuumeneminen siedettävälle tasolle. Kriittiset äänet puolestaan tuomitsivat kokouksen epäonnistumiseksi jo ennen sen päättymistä.

Ilmastokokouksia halutaan usein sijoittaa janalla jompaankumpaan ääripäähän ja tulkita tulos joko läpimurroksi tai fiaskoksi. Glasgow’n antia kannattaa kuitenkin eritellä vähän tarkemmin kolmeen kokonaisuuteen.

Edistystä monessa kestokiistassa

Ensinnäkin neuvotteluissa saatiin sopu monista pitkään hiertäneistä kysymyksistä. Pariisin sopimuksen markkinamekanismille hyväksyttiin pelisäännöt. Ilmaston kuumenemisen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä aletaan tarkastella vakavammin. Valtiot sopivat myös mm. siitä, miten ilmastorahoituksen kasvattamisesta lähivuosina päätetään ja minkä aikajänteen kansallisten päästösitoumusten olisi hyvä kattaa.

Maita patistellaan päivittämään päästösitoumuksensa ensi vuoden kuluessa. Tilannetta seurataan vuosittain ja käsitellään ministeritasolla. Ensimmäistä kertaa ilmastoneuvottelujen historiassa liki 200 maailman maata kertoo tavoittelevansa hiilivoimasta irtaantumista, ellei siitä oteta hiilidioksidia talteen. Samoin kannatetaan tehottomien fossiilitukien poistamista.

Tiukempia tavoitteita ja lupauksia ilmastorahoituksesta

Toiseksi koko joukko maita on ilmoittanut tiukemmista päästötavoitteista. Vuoteen 2030 ulottuvat sitoumuksensa on päivittänyt yli 150 maata – vielä Glasgow’ssa mukaan liittyivät Intia, Brasilia, Argentiina ja Uusi-Seelanti. Uusia hiilineutraaliustavoitteita saatiin puolestaan Intian lisäksi mm. Ukrainalta, Nigerialta ja Vietnamilta.

Glasgow’ssa kuultiin myös jonkin verran uusia lupauksia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Luvattuun yhteensä 100 miljardiin dollariin on vielä matkaa, mutta se on jo kosketusetäisyydellä. Sopeutumisrahasto sai ennätyssuuren potin tukea, ja Skotlanti ilmoitti pienestä mutta periaatteellisesti tärkeästä summasta vahinkojen ja menetysten korvaamiseen.

Kolmanneksi Glasgow’ssa julkistettiin hengästyttävä määrä kansainvälisiä aloitteita, jotka pyrkivät vauhdittamaan ilmastotyötä jollain osa-alueella. Aloitteet tähtäävät mm. metaanipäästöjen leikkaamiseen, metsäkadon pysäyttämiseen, öljyn ja kaasun tuotannon alasajoon sekä rahoitusvirtojen ohjaamiseen uudelleen.

1,5 asteen tavoite vaikea, mutta yhä mahdollinen

Kokouksen aikana useat tahot arvioivat tuoreeltaan Glasgow’ssa kuultujen ilmoitusten vaikutusta ilmaston kuumenemiseen. Kaikkien tulos oli samansuuntainen: olemme nyt paljon lähempänä Pariisin sopimuksen mukaisia päästöpolkuja kuin koskaan aiemmin.

Tarkempi vastaus riippuu oletuksista. Jos kaikki maat toteuttavat 2030-päästösitoumuksensa ja hiilineutraaliustavoitteensa, ilmaston kuumeneminen voidaan saada pidettyä ehkä jopa 1,8 asteessa. Toisaalta jos katsotaan vain maiden nykyisiä toimia, suunta on yhä kohti 2,7:ää astetta. Kansainvälisillä aloitteillakin on väliä: yksin niiden ansiosta voisi olla mahdollista kuroa umpeen noin kymmenys päästökuilusta kohti 1,5 asteen polkua.

Mitä onnistuminen vaatii?

Glasgow’ssa saavutettu edistys kolmella rintamalla jättää ovea vielä raolleen ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Menestys riippuu kuitenkin siitä, mitä tapahtuu Glasgow’n kokouksen jälkeen. Onnistumisen edellytykset voi tiivistää karkeasti kolmeen.

1. Ensinnäkin maiden pitää tiukentaa päästösitoumuksiaan. Tämä koskee erityisesti suuria päästäjiä – ja erityisesti päästövähennyksiä vielä tämän vuosikymmenen aikana.
2. Toiseksi nykyiset ja päivitetyt päästötavoitteet pitää myös saavuttaa. Siihen tarvitaan selviä tiekarttoja, mutta ennen kaikkea päätöksiä käytännön ilmastotoimista ja ohjauskeinoista.
3. Kolmanneksi kansainvälistä ilmastorahoitusta pitää kasvattaa merkittävästi. Toisaalta se vauhdittaisi päästöjen rajoittamista nousevissa talouksissa, toisaalta loisi pohjoisen ja etelän välille luottamusta, joka on kaiken yhteistyön perusraaka-aine.

Luultavasti kukaan ei oleta, että yksi kansainvälinen kokous – tai edes kokousten sarja – voisi turvata maailmanrauhan. Vastaavasti voi olla kohtuutonta olettaa, että mikään kansainvälinen kokous voisi yksin ratkaista ilmastokriisin.

Glasgow’ssa otettiin kuitenkin useita, ratkaisevia askelia eteenpäin. Jos kiihdytämme lähivuosina tahtia niin kansainvälisessä kuin kansallisessa politiikassa, niin yritysten hallituksissa kuin mielenosoituksissa kadulla, ilmastokriisin ratkaisemisessa on vielä mahdollista onnistua.

Oras Tynkkynen osallistui Sitran edustajana Suomen delegaatioon Glasgow’n ilmastokokouksessa.

Median edustaja: kaipaatko lisätietoa?

YK:n ilmasto- ja luontokokoukset: Sitran asiantuntijat median käytettävissä