Hyvää tiivistä joulua – asiantuntija paljastaa ikkunoiden tiivistämisen salat

Yrittäjä Matti Toikkanen Feeniks-saneerauksesta asentaa silikonitiivistettä terassinoveen Lyhdekatu 4:ssä. Se on yksi niistä neljästä taloyhtiöstä, joissa Mauri Laaksonen kävi tekemässä kiinteistökatselmusta ja antoi suosituksia tiivistämiseen.

RESURSSIVIISAS JOULUKALENTERI 17/24

– Kun morjestan ihmisiä, melkein sanon, että hyvää tiivistä päivää, ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen tunnustaa.

74-vuotias Laaksonen on ollut vanhuuseläkkeellä pitkään, mutta tekee yhä kuukaudessa 4–8 perusteellista kiinteistön kuntoarviota tai yksityiskohtaista työselitystä urakoitsijoille.

Haastattelussa Teboilin kahvilassa Laaksonen ei malta koskea edessään olevaan kahvikuppiin ja berliininmunkkiin vaan puhuu tiivistyksestä liki taukoamatta tunnin verran.

– Ilma on paras eristäjä, Laaksonen sanoo pyöritellen sormissaan onttoja joustavia muoviputkenpalasia, silikonitiivisteitä.

– Silikoniputki jännittyy koko ajan ulospäin ja täyttää väljyysvaran ikkunan ja karmin välissä. Sen tiivistysteho säilyy 15 vuotta, kun taas rautakauppojen eniten myymät teipattavat EPDM-solukumitiivisteet menettävät tehonsa jo vuodessa parissa.

Siinäpä se tärkein. Jos ihmiset tietäisivät tämän ja malttaisivat investoida hieman hintavampiin silikonitiivisteisiin, asunnoista ei karkaisi lämmitettyä ilmaa harakoille.

Suomen noin 30 miljoonasta ikkunayksiköstä edes kohtuullisessa tiiviydessä on Laaksosen arvion mukaan vain 30 prosenttia. Jos ikkunat falskaavat, kunnollisella tiivistämisellä saisi kodin energialaskua pienennettyä 5–20 prosenttia.

Laaksonen pitää suurimpana ongelmana yleistä ohjetta, että sisäikkunan tiivistäminen on asukkaan vastuulla ja ulkoikkunoita ei tiivistetä.

– Eihän kukaan asukas ole luontaisesti asiantuntija tiivistämisessä. Jos ulkoikkuna tiivistetään, sisälasin lämpötila nousee 2–3 astetta, jolloin ilma kiertää asunnossa vähemmän ja tarvitaan vähemmän lämmöntuotantoa vedontunteen vähentämiseksi.

Niinpä Laaksonen suosittaakin, että taloyhtiö hoidatuttaisi sekä sisä- että ulkotiivistyksen kootusti alan ammattilaisilla.

– Kun tiivistetään oikein, on kyseessä sitten uudet tai vanhat ikkunat, ikkunarakenteiden huoltotarve vähentyy ja rakenteiden elinkaari pitenee useilla kymmenillä vuosilla, Laaksonen korostaa.

Laaksonen kiersi osana Sitran resurssiviisas asuminen -hanketta läpi neljä jyväskyläläistä kiinteistöyhtiötä ja antoi suositukset ulko- ja sisäikkunoiden ja ovien avauspintojen tiivistyksestä sekä pokan ja lasin liitoskohtien massauksesta.

– Monesti taloyhtiöissä ikkunoiden ulkopuolinen tiivistys kuuluu taloyhtiölle ja sisäpuolen tiivistys taas asukkaalle. Näinhän se ei oikein toimi eikä energiatehokkuustoimenpiteitä kannata tehdä puolittain. Resurssiviisaassa taloyhtiössä taloyhtiö ottaa kokonaisvastuun ikkunoiden tiivistämisestä ja näin saadaan todellista energiansäästöä asumismukavuudesta tinkimättä, sanoo asiantuntija Hanna-Leena Ottelin Sitrasta.

Puoliksi tiivistäminen on hölmöläisten hommaa

Laaksonen muistuttaa, että pelkkä tiivistys ei säästä energiaa, jos sen jälkeen pattereita ei säädetä pienemmälle ja mukauteta koneellisen ilmanvaihdon alipaineimua vastaamaan uusia olosuhteita.

– Myös osittainen tiivistäminen on hölmöläisten hommaa. Jos esimerkiksi uusii tiivistyksen vain ovissa, sen jälkeen ikkunat vetävät kahta kauheammin ja mikään ei ole muuttunut.

Laaksonen karsastaa ajatusta, että energiaa säästetään laskemalla huonelämpötilaa. Hän puhuu mieluummin asumismukavuuden ja tiivistämisen yhdistelmästä.

– Jos asumismukavuutta ei huomioida, asukkaat tekevät typeriä ratkaisuja. Noin joka toisessa tarkastamassani asunnossa ihmiset ovat peittäneet tuloilmaventtiilit tapetilla tai teipanneet ne umpeen. Ilmeisesti he ovat halunneet vähentää vetoa, mutta venttiilin peittämisestä on seurannut se, että ovet ja ikkunat vetävät entistä enemmän.

Tiivistys on myös terveyskysymys. Varsinkin kadunpuoleiset ikkunat vetävät sisään kaikkea muuta kuin puhdasta ilmaa.

Yksityiskohtaisia tiivistysohjeita löytyy Laaksosen nettisivustolta: www.ikkuna-asiantuntija.fi

Teksti ja kuva: Antti Kivimäki

Resurssiviisaassa joulukalenterissa esitellään päivittäin yksi resurssiviisas teko, joka säästää luonnonvaroja, päästöjä ja lisää hyvinvointia. Resurssiviisaan joulukalenterin tuottaa Sitra.

Lisää resurssiviisaasta asumisesta.