Idän taju: Kestävä kasvu on idässä

Yhdysvaltalaisen professori Amitav Acharyan mukaan globaali maailmamme muistuttaa yhä enemmän multiplex-elokuvateatteria, jonka useissa teattereissa näytetään hyvin erilaisia elokuvia – mutta samaan aikaan. Menossa on 24/7 eri ohjaajien, toisistaan eroavien lajityyppien erilaiset draamakuljetukset ja käsikirjoitukset. Mutta keskeistä: elokuvat pyörivät kankailla kaikille yhteisessä digitaalisessa globaaliajassa.

Acharyan kuvaa maailman järjestyksen nykytilaa käsitteellä ”messy multilateralism”, monenkeskeinen hässäkkä. Syy hässäkän syntyyn on Yhdysvaltojen mahtiaseman hiipuminen, Euroopan suhteellisen painoarvon heikkeneminen sekä suhteellinen köyhtyminen ja Kiinan sekä Aasian nousu. Vuonna 2025, siis kahdentoista vuoden kuluttua, puolet maailmantaloudesta sijaitsee Aasiassa.

Taustalla on pitkä kehitys: 20 vuodessa Kiinan ja Intian talouden yhteinen reaalikoko on kuusinkertaistunut. Tänään Aasiassa elää puoli miljardia keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä. Heitä odotetaan Aasiassa olevan vuoteen 2020 mennessä 1.7 miljardia, ja vuoteen 2030 mennessä kolme miljardia. Tuolloin maailman kulutusvoimaisesta keskiluokasta kuusi kymmenestä elää ja toimii kulutuskulttuurisessa Aasiassa.

Aasian merkityselokuvaa Suomelle näytetään juuri nyt multiplex-teatterin pikkusalissa. Helsingin Sanomat raportoi heinäkuun lopussa kuinka suomalaisyritysten menestyminen riippuu merkittävästi niiden toiminnasta Aasiassa. Meklari Jukka Oksaharjun mukaan, mitä enemmän suomalaisyhtiö toimii Aasiassa tai muualla kehittyvillä markkinoilla, sitä paremmin sillä menee.

Talouden nobelisti Michael Spence kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan, kuinka tulevana syksynä maailmantalouden suunnan määräävät Yhdysvaltojen muuttuva finanssipolitiikka ja Kiinan tulevat talousuudistukset. USA on pääsemässä terveeseen, ilman keskuspankin tukea tapahtuvaan kolmen prosentin kasvuunsa. Kiina pyrkii kääntämään talouden suuntaansa massiivisista julkisista investoinneista kohti kulutusta sekä liberalisoimaan pankki- ja rahoitussektoriaan.

Ehkä Saksaa lukuun ottamatta muun Euroopan kohtalona on odottaa kuinka Yhdysvallat ja Kiina toimenpiteissään onnistuvat. Ja vetävätkö ne Eurooppaa perässään.

Suomen pitäisi olla nyt todella hereillä ja sijoittaa itsensä kartalla oikealla tavalla Aasiaan päin, sillä muutos globaalissa kehityksessä on tänään hypernopeaa. Haasteet Aasiassa ovat meille mahdollisuuksia. Ne ovat jättimäisiä ja odottavat ratkaisujaan: energian riittävyys, puhdas vesi, ilmastonmuutos, laajojen alueellisten ekosysteemien mahdolliset romahtamiset, raaka-aineiden saatavuus niiden käytön tehokkuus, kestävä kasvu.

Seuraavien kuuden, kahdentoista kuukauden aikana niin kiinalaiset kuin japanilaiset kuin korealaiset katsovat kohti Eurooppaa ja hakevat uusia avauksia, raottavat niin tuotannollisia kuin investointi- sekä yhteistyömahdollisuuksia. Paras siis katsoa itään.