Idän taju: Terveydenhoito ja hyvinvointi Aasian kasvun kärkeen

Maailmanpankin tuoreimmassa ennusteessa Aasian talous tulee kasvamaan parina seuraavana vuotena vakaasti. IMF:n mukaan Itä-Aasian kehittyvien talouksien kasvuprosentti on tänä ja ensi vuonna yli seitsemän.

 Nopea talouskasvu on mahdollistanut laajan terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen Aasian eri maissa. Menossa on nopea hyvinvointi- ja terveyssektorin ja markkinoiden kasvu ja avautuminen. Brookings-instituutin mukaan erityisesti langattomien terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan kolmen seuraavan vuoden aikana globaalisti 17 miljardin euron markkinaksi. Vahvimmat kasvualueet ovat Aasian ja Tyynenmeren alue sekä Eurooppa. Perässä tulevat Yhdysvallat.

 Suomessa pitäisi nyt olla hereillä. Idässä on käynnistymässä jättimäinen kehitysvaihe, jossa hyvinvointi- ja terveyspalveluille sekä niiden kehittämiselle avautuu merkittävät liiketoimintamahdollisuudet. Terveysteknologiat ja -palvelut – niin Aasiassa kuin globaalisti – voisivat olla Suomelle mitä merkittävin korkean tason osaamisen ja uuden kasvun alue.

 Pelkästään Kiinassa erilaisten mobiiliterveyspalveluiden kysyntä ja myynti on kasvanut vuodesta 2012 lähes 18 prosenttia. Nopeimmin kasvavina liiketoiminta-alueina ovat erilaiset sähköiset ja langattomat etäseurantateknologiat ja laitteet, puettavat älyvaatteet sekä erilaiseen seurantaan käytettävä anturiteknologia.

 Japanissa ikääntyvän yhteiskunnan kulut ja ”Senior service industry” on jo paisunut 37 biljoonaan jeniin eli 260 miljardiin euroon, joka on 8 % Japanin BKT:stä. Japanissa tehdään runsaasti uutta tutkimusta ja robotiikkaa hyödynnetään terveyden ja hyvinvoinnin palveluissa paljon. Ikääntyvien kotipalveluissa kehitetään uusia sofistikoituneita muotoja. Japanissa kotipalvelu ei esim. vie pelkästään tavaroita vanhuksille, vaan työntekijä viettää myös aikaa asiakkaittensa kanssa. Erilaista terveyteen liittyvästä Big Datasta saatua tietoa on myös alettu hyödyntää systemaattisesti.

 Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin fokus on idässä lännen lailla kääntymässä akuuttien tulehdussairauksien hoidosta kroonisten sairauksien hoitoon ja niiden estämiseen sekä ikääntyvän väestön palveluihin. Aasian maiden hallitukset pyrkivät systemaattisesti siirtämään terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta terveyden ylläpitämiseen. Välineenä tässä ovat erityisesti uudet sähköiset palvelut, seurantalaitteet ja ihmisten omahoito. Sairaaloissa ja perusterveydenhoidossa on menossa terveys- ja potilastiedon digitalisoiminen yhteisiin sähköisiin tietokantoihin.

 Aasian hyvinvointi- ja terveyspalveluiden markkinat tulevat olemaan digitaaliset, kustannustehokkaat, verkottuneet ja niissä tullaan käyttämään hyvin paljon uutta teknologiaa (seuranta, itsehoito, diagnostiikka, anturit, mobiiliratkaisut, uudentyyppiset asuin- ja elinympäristöt, ikääntyvän yhteiskunnan palvelut). Terveydenhoidossa erilaisia ICT-teknologioita tullaan yhdistämään niin uusiin kuin vanhoihin käytäntöihin.

 Ja kiinnostavaa täällä on se, että Aasian maat pyrkivät löytämään toisenlaisia kehityspolkuja kuin mitä lännessä terveydenhoidon ja hyvinvointipalvelujen suhteen on aiemmin rakennettu. Omien ratkaisujen ja uusien palvelukonseptien hakeminen tekee Aasian markkinoista erityisen kiinnostavan, sillä tarve uusille innovatiivisille ratkaisuille ja teknologioille tulee olemaan iso.

 Fokus on nyt erilaisten uusien käytäntöjen oppimisessa (knowledge and experience transfer around the world). Oppia halutaan eri puolilta maailma. Suomen pitää olla tässä mukana.