sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ajankohtaisissa sotauutisissa viitataan toistuvasti päivämäärään 9.5. ikään kuin se olisi jonkinlainen rajapyykki, jota kohti mennään. Siitä odotetaan mahdollista käännekohtaa Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa. Miksi tuo päivä näyttäytyy niin merkittävänä ja mitä kaikkea siihen liittyy?
Päivän militaristinen luonne liittyy Venäjällä vietettävään voitonpäivään, jolloin juhlistetaan Venäjän voittoa natsi-Saksasta 2. maailmansodassa. Venäjällä se on suuri juhla ja sen vuoksi Ukrainassa käytävän sodan kohtalon hetkien veikataan liittyvän jollain tavoin tuohon päivämäärään. Silloin naapurimaa haluaa juhlia voittoisaa sotilaallista historiaansa ja uusintaa kansallista kertomustaan Ukrainan tapahtumilla. Meille tuo kaikki näyttäytyy käsittämättömänä propagandana.
Silti samaan ajankohtaan ajoittuu meilläkin juhlinnan aiheita, mutta tyystin toisenlaisia. Läntisessä Euroopassa 9. toukokuuta on Eurooppa-päivä, jota aiemmin on vietetty rauhaa ja Euroopan yhtenäisyyttä juhlien. 9.5. on nimittäin myös päivä, jolloin vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti ehdotuksensa yhtenäisen Euroopan luomisesta.
Vuosipäivät ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan korostaa ja tehdä näkyväksi yhteisesti arvokkaiksi koettuja tapahtumia ja arvoja.
Erilaiset teema- ja vuosipäivät ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan korostaa ja tehdä näkyväksi yhteisesti arvokkaiksi koettuja tapahtumia ja arvoja. Ne kertovat historiallisista tapahtumista, mutta myös asioista, joiden takana yhteiskunta seisoo. Ne ovat tavallaan ääneen lausuttuja periaatteita, jotka katsotaan juhlimisen arvoisiksi.
Niinpä ei olekaan yhdentekevää, että Venäjän juhliessa historiallista voittoaan sodassa, läntisessä Euroopassa sama ajankohta on rauhan ja yhtenäisyyden juhlapäivä, jota vuodesta 2019 alkaen on juhlittu myös eurooppalaisena sivistyspäivänä. Eurooppa-päivän rinnalla myös eurooppalaisen sivistyspäivän avulla halutaan 9. toukokuuta kiinnittää huomiota rauhan tavoittelemisen tärkeyteen, mutta samalla korostetaan tämän ajan monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen edellyttämää monenkeskistä yhteistyötä sivistyksen hengessä. Eurooppalainen sivistyspäivä pyrkii tekemään näkyväksi sen, miten nykyinen maailmanaika tarvitsee yhteistä tahtoa ja kyvykkyyttä viheliäisten ongelmien keskellä.
Uusi juhlapäivä sivistykselle
Jatkossa toukokuun 9. päivänä juhlistetaan myös suomalaista sivistystä: niin historiaa kuin tulevaisuutta. Sivistyspäivä on Sitran aloitteesta syntynyt uusi teemapäivä – tai oikeammin teemaviikko – jota Kansanvalistusseura tulevina vuosina koordinoi ja joka toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sivistyspäivä (ja -viikko) on avoin kaikenlaisille sivistysaiheisille tempauksille, tilaisuuksille ja tapahtumille, joita kuka tahansa voi olla järjestämässä. Parhaimmillaan sivistyspäivä voisi tuoda uusia ääniä ja näkökulmia myös yhteiskunnalliseen sivistyskeskusteluun mediassa. Meediuksen tekemän mediakartoituksen mukaan sivistyskeskustelussa painottuvat perinteiset puheenvuorot yleissivistyksestä, koulutuksesta ja sivistysvaltiosta. Myös keskustelijoiden kirjo on varsin kapea. Toimituksellisessa mediassa keskustelijoina nousevat ääneen useimmiten poliitikot ja tutkijat, sosiaalisessa mediassa poliitikot ja julkisuuden henkilöt.
Sivistysvaltion ihannetta on vaalittava.
Suomessa sivistys on ollut kansakunnan hyvinvoinnin rakentaja. Sen menestystä on siis syytä meilläkin juhlia sekä muistuttaa sivistykseen liittyvien arvojen ja ihanteiden – kuten demokratia, sananvapaus ja ihmisen henkinen kehitys – merkityksestä ja niiden vaalimisen tärkeydestä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on karvas muistutus siitä, ettei sivistysvaltion ihannetta voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sen vaalimisesta on huolehdittava. Sivistys myös kantaa mukanaan muutoksen mahdollisuuden tulevaisuuden hyväksi.
