sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Lähes kaikki maat ja yhteensä yli 4.000 kaupunkia ja yritystä ovat laatineet ilmastotavoitteet Pariisin ilmastokokouksen alkuun mennessä. Näillä lupauksilla ei vielä päästä tavoitteena olevalle +2C asteen uralle. Arvioidaan, että nykytavoitteilla päästäisiin korkeintaan +2,7C asteen uralle, joka on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta liian suuri riski. Tarvitaan siis vielä uusia ja entistä tiukempia toimia. Keskeistä on saada puhtaan energian investointivolyymi nopeasti nelinkertaistumaan ja säilyttää tämä taso vuosikymmeniä eteenpäin.
Yksi keskeisimmistä keinoista ohjata taloutta vähäpäästöisempään suuntaan on kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelu. Hiilidioksidin (CO2) hintamekanismien kattavuus on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana ja nyt ne kattavat 12 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. CO2-hintamekanismien laajuus kasvaa, kun Kiina ottaa käyttöön lupaamansa maanlaajuisen päästökaupan. Finanssimaailma on herännyt tähän muutokseen ja iso joukko suuria sijoittajia vähentää hiiliriskisiä sijoituksia ja panostaa enemmän puhtaisiin energiaratkaisuihin, ennen kaikkea energiatehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan.
Muutoksen eli hiilidioksidipäästöjen vähentämisen nopeus ei kuitenkaan ole vielä näillä toimilla riittävä. Tarvitaan myös uusia toimijoita. On yllättävää, että kansalaisia ei vielä ole tähän transformaatioon isommassa mittakaavassa yritetty aktivoida. Kansalaisten rooli hiilijalanjäljen suhteen on suuri. Vuonna 2009 tehdyn Envimat-tutkimuksen mukaan kotitalouksien kulutuksen osuus Suomen hiilijalanjäljestä oli 68 %. Suomalaisten henkilökohtainen hiilijalanjälki on myös yksi maailman suurimmista.
Kuluttajien valinnat voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään merkittävästi, koska ne ohjaavat myös yritysten toimintaa. Kun yritykset näkevät, että vähäpäästöisen tuotteen kysyntä kasvaa ja suuripäästöisen laskee, panostukset siirtyvät nopeasti kohti kehittämään vähäpäästöisiä ratkaisuja entistä kilpailukykyisemmiksi. Tätä kautta arjen valintojen merkitys ilmastopäästöihin on suurempi kuin tulemme ajatelleeksi. Ja jos valitsemme vähäpäästöisiä kotimaisia ratkaisuja, tuemme yrityksiemme kilpailukyvyn kehitystä, mikä puolestaan lisää työllisyyttä. Voimme omilla valinnoillamme saada Suomen kasvuun.
Suomessa on syksyllä käynnistynyt kansalaisjärjestö Myrskyvaroituksen toimesta ja Sitran tukemana Ilmastolupaus-kampanja. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni kansalainen tekemään oma ilmastolupaus ja vähentämään omaa hiilijalanjälkeään ainakin puolella kymmenen vuoden aikana. Vähentäessämme omaa hiilijalanjälkeämme, luomme myös mahdollisuuksia ja markkinoita puhtaita ratkaisuja kehittäville yrityksille. Päästöjen vähentäminen ei tarkoita elämänlaadun heikkenemistä. Useat vähäpäästöiset ratkaisut ovat myös edullisempia ja mukavampia kuin perinteiset.
Kirjoitushetkellä (3.12.2015) Ilmastolupauksen tehneitä on 1352. Mukana on useita vaikuttajia mm. tasavallan presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä, ministerit Tiilikainen ja Toivakka, arkkipiispa Mäkinen, kaupunginjohtajat Pajunen (Helsinki) ja Randell (Turku), EK:n toimitusjohtaja Häkämies sekä yritysjohtajia, taiteilijoita sekä urheilumaailman edustajia.
Lupaamalla puolittaa päästösi viestität myös päättäjille ja yrityksille, että haluat tehdä oman osasi päästöjen vähentämisessä. Voit tehdä ilmastolupauksen täällä: www.ilmastolupaus.fi. Omat päästösi voit laskea ilmastodieetti-laskurilla www.ilmastodieetti.fi ja keinoja päästöjen vähentämiseksi löydät esimerkiksi täältä: www.pieniatekoja.fi.
Tee sinäkin ilmastolupaus ja auta luomaan cleantech-markkinaa!
Jouni Keronen, Myrskyvaroitus – Storm Warning ry
Lari Rajantie, Sitra